Miten ja kuinka paljon korvausta taloyhtiöt voivat hakea isännöintikartellista? Korvauksia harkitseva taloyhtiö: "Ilman muuta olemme mukana"

Viranomaisten esittämät miljoonien seuraamusmaksut maksetaan valtiolle. Taloyhtiöiden on haettava korvauksia erikseen.

Yli kaksi ja puoli miljoonaa suomalaista asuu taloyhtiössä. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Tamperelaisessa asunto-osakeyhtiö Epiläntertussa harkitaan korvausvaatimuksia entiseltä isännöitsijältä Realia Services oy:lta.

Se on yksi kuudesta isäinnöitsijätoimistosta, jotka ovat Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan pitäneet kartellia vuosina 2014–2017.

– Jos ryhmäkanne ja tutkinta lähtee liikkeelle, niin ilman muuta me olemme siinä mukana, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ari Savolainen.

Realia oli taloyhtiön isännöitsijä kartelliepäilyn vuosina, mutta viime vuoden lopulla yhtiö päätyi Savolaisen mukaan vaihtamaan isännöitsijää.

Osasyy vaihtamiseen oli hänen mukaansa se, että isännöinnistä alkoi tulla taloyhtiön hallitusta hämmästyttäneitä lisäkustannuksia. Lisäkustannuksista oli Savolaisen mukaan myös vaikea saada lisätietoja, vaikka niistä kysyi isännöitsijältä.

– Aina niihin löytyi jotain erikoisia selityksiä, muttei oikeastaan perusteita, Savolainen sanoo.

Realia Services kiistää KKV:n tulkinnan kartellista.

KKV esittää noin 22 miljoonan euron seuraamusmaksuja

KKV:n keskiviikkona paljastama isännöintialan kartelliepäily voi johtaa yhteensä noin 22 miljoonan euron seuraamusmaksuihin, mutta taloyhtiöille tästä summasta ei makseta korvauksia.

Kuusi isännöintiyritystä ja Suomen Isännöintiliitto sopivat KKV:n mukaan keskenään isännöintipalveluiden hinnoista ja pyrkivät näin korottamaan valtakunnallisesti koko toimialan hintatasoa. KKV:n mukaan kyse on pitkäkestoisesta ja järjestelmällisestä hintakartellista.

Taloyhtiöitä edustavassa Kiinteistöliitto kertoi epäilleensä kartellia, kun laskuihin alkoi ilmestyä yllättäen erillisveloituksia. Tutkinnan kohteena ollut Isännöintiliitto ja yhtiöt kiistävät kartellin.

KKV:n markkinaoikeudelle esittämät seuraamusmaksut ovat käytännössä sakkoja, jotka kartelliin osallistuneet yritykset maksavat valtiolle.

Taloyhtiöt taas voivat hakea vahingonkorvauksia epäillystä kartellista johtuneesta ylihinnasta erillisessä oikeusprosessissa.

Taloyhtiöiden kaivettava näyttö ylihinnoista

Korvauksien hakeminen on hankalaa, ja siihen liittyy riski suurista kustannuksista.

– Jos vahingonkorvauskanteen häviää, voi joutua maksamaan merkittäviä oikeudenkäyntikuluja, Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki toteaa.

Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sanoo, että taloyhtiöiden mahdollisten vahingonkorvausten saamisessa kestää useita vuosia. Kuva: Sini Järnström / Yle

Vaikka markkinaoikeuden ratkaisu osoittaisi, että isännöintiyrityksillä on ollut kartelli, taloyhtiöiden pitäisi kyetä osoittamaan, että niille on aiheutunut taloudellista vahinkoa

– Pitää pystyä näyttämään toteen, että he ovat maksaneet ylihintaa kartellin seurauksena ja lisäksi osoittaa, kuinka suuri ylihinta on euroissa, Kuoppamäki sanoo.

Asianajajien lisäksi kanteen ajamisessa tarvittaisiin todennäköisesti taloustieteilijän arvio ylihinnan määrästä. Ylihinnan määrittely on vaikeaa, koska kartellista johtuva hinnannousu on kyettävä erottamaan muusta hinnannoususta.

Kartelliin osallistuneet yritykset voivat puolestaan pyrkiä osoittamaan, että kartelli ei ole nostanut hintoja. Näin voi käydä, jos kartelli epäonnistuu.

KKV ei esittänyt isännöintikartellin tutkimuksessa tarkkoja arvioita siitä, kuinka paljon taloyhtiöt ovat joutuneet maksamaan ylihintaa.

Nyrkkisääntö: Kartelli nostaa hintoja 10–30 prosenttia

Yksi ongelma vahingonkorvauksien hakemisessa on Kuoppamäen mukaan se, että vahinkoa kärsineitä taloyhtiöitä on suuri määrä, mutta yksittäisen taloyhtiön maksettavaksi tullut ylihinta on mahdollisiin vahingonkorvauksiin verrattuna pieni.

Kuoppamäki toteaa, että mahdollisten vahingonkorvausten kokoa on vielä liian aikaista arvioida.

Nyrkkisääntönä voi kuitenkin pitää sitä, että kartelli nostaa hintoja 10–30 prosenttia.

– Taloyhtiöt voisivat selvitellä asiaa niin, että tilikirjoista tarkastellaan, paljonko palveluista maksettiin ennen kartellin alkamista, ja miten määrät kehittyivät vuodesta 2014 eteenpäin.

KKV epäilee, että kartelli on ollut voimassa vuosina 2014–2017.

Kuoppamäki sanoo, että taloyhtiöt voisivat ajaa kanteita yhdessä, kuten kunnat tekivät metsäyhtiöiden niin sanotussa puukartellissa. Siitä huolimatta kulut olisivat suuria.

Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus ajaa omasta aloitteestaan ryhmäkanteita, mutta taloyhtiöiden tapauksessa se ei ole mahdollista, koska kyse ei ole kuluttajansuojalain alaisesta riidasta.

Ennen vahingonkorvauksia on käytännössä odotettava markkinoikeuden ratkaisua

Mahdollisten vahingonkorvausten saamisessa kestää vuosien ajan.

Taloyhtiöiden on käytännössä odotettava markkinaoikeuden ratkaisua ennen mahdollisten vahingonkorvausten hakemista, jotta ne voivat käyttää markkinaoikeuden ratkaisua näyttönä kartellista.

Korvauksia olisi mahdollista hakea aiemminkin, mutta tällöin taloyhtiöiden pitäisi itse pystyä osoittamaan näyttö kartellin olemassaolosta, mikä olisi niille erittäin työlästä ja kallista.

Markkinaoikeuden käsittelyssä kestää tavallisesti vuodesta kahteen, minkä jälkeen ratkaisusta voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Vuosina 1994–2002 toiminutta asfalttikartellia ja siihen liittyviä vahingonkorvausvaateita puitiin oikeudessa 2010-luvun lopulle asti. Kuva: YLE / Antti Eintola

Sen jälkeen ajettavan vahingonkorvauskanteen käsittely venyy sekin helposti vuosien mittaiseksi. Kirjallinen aineisto on laajaa ja kuultavana on todennäköisesti useita todistajia.

– Ensin käräjäoikeus, sitten hovioikeus ja suullinen käsittely kummassakin. Sitten voi vielä hakea korkeimmalta oikeudelta valituslupaa eli puhutaan useiden vuosien prosessista, Kuoppamäki summaa.

Kuluttajaliitto: Kilpailuta isännöitsijä

Leivo myös arvioi, että kartellin paljastuminen johtaa siihen, että isännöintitoimistoja aletaan nyt kilpailuttaa aiempaa enemmän.

Lue lisää: