1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pakkausteollisuus

EU-direktiivi: Suomalaiset pahvimukit ovatkin muovituotteita – Pakkausvalmistaja Huhtamäki ihmettelee kilpikonnamerkkiä: "Vaikutus on ympäristön kannalta kielteinen"

Kuva kärsivästä kilpikonnasta painetaan myös suomalaistuotteisiin.

Kesällä voimaan astuvan SUP-direktiivin mukaan myös pahvimukien kylkeen on laitettava muovimerkintä. Kuvaa manipuloitu lisäämällä EU:n kilpikonnamerkki. Kuva: EU-komissio, Ismo Pekkarinen / AOP, kuvankäsittely: Samuli Huttunen / Yle

Euroopassa halutaan vähentää muovista valmistettuja kertakäyttötuotteita. Tervetuloa uusi SUP-direktiivi ja alakuloinen kilpikonna – hyvästi muovipillit ja valkoiset kertismukit!

Kesäkuussa voimaan astuvan direktiivin pitäisi olla hieno juttu kaikille luonnonystäville ja erityisesti Suomelle. Täällä ollaan nimittäin eteviä korvaamaan muovisia pakkauksia sellaisilla, jotka on valmistettu paperista tai kartongista.

Globaalin pakkausjätti Huhtamäen toimitusjohtaja Charles Héaulmé pitää SUP-direktiiviä kuitenkin epäonnistuneena.

Charles Héaulmé, mikä siinä on vialla?

– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ilman sääntelyä kestävä kehitys ei etene. Mutta jos EU ottaa käyttöön SUP-direktiivin, kuten se on nyt kirjoitettu, vaikutus tulee olemaan ympäristön kannalta negatiivinen.

SUP-direktiivi tulee sanoista single-use plastics. Sen on määrä olla vastaus muoviroskaongelmaan.

Héaulmén mukaan EU luo sääntelyä liian nopeasti, eikä ole ottanut mukaan pakkausalan teollisuutta edustavia asiantuntijoita. Lopputuloksena suomalaiset pahvimukit ovat jatkossa muovituote.

– Direktiivin muotoilussa määritellään, että jos pakkauksessa on vähänkin muovia, se luokitellaan muovituotteeksi, Héaulmé sanoo.

– Se on väärin, koska on mahdotonta tehdä pakkaus, joka takaisi hygienian ja pitäisi nesteen sisällään, jos siinä ei ole vähintään yksi polymeerikerros.

Pahvimukissa on sisäpuolellaan ohut muovikerros, jotta se ei vuoda. Direktiivin mukaan jokaiseen tällaiseen mukiin pitää jatkossa painaa kuva kärsivästä merikilpikonnasta, jotta kuluttajat muistaisivat muoviongelman.

Héaulmén mukaan pahvikuppi ei ansaitse tällaista kohtelua. Näillä materiaaleilla pyritään sentään vähentämään muovin käyttöä.

Samasta kupista kymmeniä eri versioita

Merkintään liittyvä ongelma on myös se, että kilpikonnaleiman oheen on painettava tekstiä kunkin maan omalla kielellä. Se tarkoittaa, että jokaiselle markkinalle on tehtävä oma versio samasta tuotteesta.

– Mikä on ympäristövaikutus, jos koneet on pysäytettävä monta kertaa tuotannon aikana? Energiaa kuluu, raaka-ainetta menee hukkaan. Hiilijalanjälki on tähän leimaan liittyen varmasti negatiivinen, Charles Héaulmén kuvaa.

Héaulmén mukaan ajatus EU-tason yhtenäisistä ympäristömerkinnöistä on oikea, mutta näin toteutettuna vaikutus ympäristöön on kielteinen.

Lisäksi se nostaa hintoja.

Kertakäyttökuppi on tiskausta parempi vaihtoehto

Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto ymmärtää pakkausteollisuuden tuskan. Iso kysymys on juuri se, miksi kartonkiset kertakäyttömukit ja muut kuitupakkaukset ovat muovidirektiivin kohteena. Tämä liittyy hänen mukaansa muovin määritelmään ja direktiivin tavoitteisiin.

Direktiivin tavoitteena on vähentää kertakäyttöä ja roskaamista sekä edistää esimerkiksi uudelleenkäytettävien pakkausten määrää.

– Tällä hetkellä me neuvottelemme kaupan-, elintarvike-, ravintola-, ja pakkausalan kanssa vapaaehtoisesta sopimuksesta SUP-direktiivin täytäntöönpanossa, Saarnilehto sanoo.

– Muovipillit ja muutamat muut tuotteet direktiivi kieltää. Kansallista ratkaisua voidaan kuitenkin hakea siinä, miten kertakäyttökuppien ja annospakkausrasioiden kulutusta vähennetään.

Huhtamäen Héaulmén mukaan tavoite saattaa kuitenkin johtaa myös harhaan. Hän sanoo, että esimerkiksi ravintolakäytössä kestävästi valmistettu kertakäyttötuote on ympäristöystävällisempi ratkaisu kuin uudelleenkäytettävä muoviastia.

– Tiedän, että se ei kuulosta loogiselta, mutta se on totta, Héaulmé sanoo.

Huhtamäen toimitusjohtaja perustaa väitteensä konsulttiyhtiö Rambollin hiljattain tekemään tutkimukseen (pdf-tiedosto (siirryt toiseen palveluun)). Siinä vertailtiin eurooppalaisen pikaruokaravintolan ympäristövaikutuksia, kun vaihtotehtoina olivat paperipakkaukset ja tiskattavat muoviastiat.

Muovista valmistettujen uudelleenkäytettävien astioiden hiilijalanjälki oli tutkimusten mukaan 2,7 kertaa suurempi kuin paperipohjaisten kertakäyttöpakkausten. Taustalla oli ennen kaikkea pesuprosessi.

Tutkimuksen tilasi pakkausalan eurooppalainen yhteistyöjärjestö. Tuloksen varmisti saksalainen testilaitos TÜV.

Eurooppalaisen paperipakkausjärjestö EPPA2:n mukaan kartonkinen kuppi on pikaruokalassa tiskaamista ympäristöystävällisempi ratkaisu. Kuva: Kati Turtola / Yle

Suomalaisprofessori: "Into kehittämiseen vähenee"

Ei ole yllätys, että pakkausvalmistaja ei haluaisi painaa kärsivän kilpikonnan kuvaa tuotteeseensa. Charles Héaulmé ei kuitenkaan ole ainut kartonkikuppien kohtelusta huolestunut.

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan kartonkipakkaukset joutuivat sääntelyn kohteeksi, vaikka ne nimenomaan korvaavat muovia. Saman kohtelun saivat regeneroidut selluloosakuidut lyocell ja viskoosi – vaikka ne Harlinin mukaan korvaavat ympäristöä rasittavaa puuvillaa ja mikromuoveja.

Harlinin mukaan SUP-direktiivi puskettiin läpi vauhdilla, koska ihmiset ovat havahtuneet merten roskaongelmaan. Siksi ryhdyttiin kieltämään rannoilta löytyneitä muovituotteita. Vasta myöhemmin havaittiinkin, että suurempi mikromuoviongelma saattavat olla tekstiilit ja autojen renkaat.

Niitä on kuitenkin vaikeampi kieltää.

Lopputulos voi Harlinin mukaan olla Suomen teollisuuden vientinäkymien kannalta huono.

– Tämä voi heikentää Suomen mahdollisuuksia viedä uusia pakkausmateriaaliratkaisuja maailmalle, hän sanoo.

Ali Harlinin mukaan uhkana on myös se, että pakkausala ei kenties jatkossa ole yhtä kiinnostunut jatkokehittämään uusia materiaalejaan.

Myös Huhtamäen toimitusjohtaja on huolissaan EU:n lainsäädännön tuomasta epävarmuudesta.

– SUP-direktiivi tulee vähentämään mahdollisuuksia innovointiin, Charles Héaulmé sanoo ja harmittelee EU:n kiireistä prosessia.

– Kuka tahansa tätä projektia vetää, hän ei ole konsultoinut oikeita asiantuntijoita.

Lue myös:

Kunnissa joudutaan pian penkomaan roskiksia, jotta sekava muovidirektiivi voidaan toteuttaa – tupakkafirmat joutuvat jatkossa tumppien siivoamisen maksajiksi

"Pillidirektiivin" takia käytetyille uistimille ja muille kalastustarvikkeille täytyy järjestää erillinen jätteenkeräys