1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uni

Nukutko huonosti? Se on myös pomosi asia – kokosimme 4 vinkkiä, miten unesta kannattaisi puhua töissä

Jopa 3 miljoonaa aikuista suomalaista kärsii uniongelmista.

uni
Nainen nukkuu
Hyvää nukkumista edesauttaa, jos töissä kokee hallinnan tunnetta. Kuvituskuva.

Nukkumista ja unta on totuttu pitämään yksityisasiana, mutta tuoreet tutkimustiedot nostavat uniterveyden myös työyhteisön asiaksi.

Uniterveys tarkoittaa sitä, miten tyytyväinen ihminen on uneensa, millaisena kokee vireystasonsa, miten rytmittää unensa ja miten paljon ja miten jatkuvaa unta nukkuu. Uniterveys on osa työhyvinvointia.

Uniongelma on nukkumisen häiriintymistä, joka ei vielä ole syventynyt varsinaiseksi unihäiriöksi. Vakavat unihäiriöt vaikuttavat työssä jaksamiseen ja toimintakykyyn.

Työhyvinvointi on sekä työntekijän että työnantajan vastuulla. Jos päihdeongelmaan voidaan työpaikalla puuttua, miksi ei voisi keskustella myös uniongelmista?

1. Kuoppaa sankaritarinat väsymättömistä työntekijöistä

Joillekin työpaikoille on kehittynyt keskustelukulttuuri, jossa väsymyksestä puhutaan tavallisena tilana tai jopa merkkinä hyvästä työntekijästä – mukaillen vanhaa sanontaa, jonka mukaan haudassa ehtii lepäämään.

– Toivoisin, että se kuopattaisiin oikein syvälle. Ei ole enää aika sanoa, että en nukkunut juuri ollenkaan, selviän vähällä unella ja teen työtä yötä myöten ja aamuyöllä ensimmäiseksi. Tutkimukset kertovat, ettei sellainen ole kestävää, sanoo projektipäällikkö Päivi Franssila Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Franssila on vetänyt Karelia-ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun kaksivuotista tutkimushanketta uniterveyden edistämisestä.

Hän muistuttaa, että esihenkilöiden oma suhtautuminen uneen ja nukkumiseen sekä puhe siitä, on vahva vaikutin.

2. Puheeksi ottamisen ensimmäinen askel on keskustelun avaaminen

Työnantaja tai esihenkilö voi järjestää yhteisen palaverin, jossa kerrotaan, miten työyhteisössä jatkossa toimitaan uniterveyden edistämiseksi.

– Palaverissa voi kertoa, miksi uniterveys on tärkeää työnantajan näkökulmasta ja ilmaista, että työnantaja haluaa tukea hyvää unta. Esihenkilö voi luvata olevansa valmis kokeilemaan luovasti eri ratkaisuja, sanoo Franssila.

Esihenkilö voi ottaa nukkumisen puheeksi kahden kesken vaikkapa kahvitauolla, kehityskeskustelussa tai työterveyskeskustelussa.

– Asian voi ottaa esiin hyvinkin kevyesti, eikä sitä tarvitse häpeillä. Voi kysyä, oletko nukkunut hyvin, toteaa Franssila.

Kun asiasta opitaan puhumaan ja aihe arkipäiväistyy, myös unen merkitys tiedostetaan entistä paremmin.

3. Jos kuormittava elämäntilanne vie unet, työelämä voi tulla vastaan

Työnantajan ei tarvitse ratkaista perheongelmia, mutta se voi suhtautua niihin myötätunnolla ja pohtia ratkaisuja yhdessä työtekijän kanssa.

– Jos esimerkiksi vauva valvottaa yöllä, voidaan työntekijän kanssa pohtia, miten työ voitaisiin järjestää uudella tavalla. Työtehtäviä voidaan soveltaa väliaikaisesti, jotta työkyky ja terveys eivät heikkenisi, Franssila sanoo.

Käsite työelämän muotoilusta tekeekin tuloaan suomalaiseen työelämään. Työn muotoilu on sitä, että työntekijä voi muokata työn tekemisen ajankohtaa ja sisältöä.

Työn järjestelyä työntekijälähtöisesti auttaa, kun siitä on sovittu yhteiset pelisäännöt. Oikeudenmukaisuudella torjutaan kuiskuttelua, kateutta ja häpeää. Luottamusta lisää tieto siitä, että jokaisella on mahdollisuus saada kulloinkin tarvitsemaansa tukea.

On koko työyhteisön etu, jos työntekijä pysyy työssä kiinni haastavassakin elämäntilanteessa.

4. Uniongelma voi johtua työyhteisön pulmista

Esihenkilön asenteella ja lähestymistavalla on iso merkitys. Unta ja nukkumista ei lähdetä syynäämään syyttävällä sormella työntekijää osoittaen, vaan käymällä läpi työntekijän kokemuksia työarjestaan.

Nukkumatin voi karkottaa esimerkiksi se, jos kokee töissä epäoikeudenmukaisuutta tai kiusaamista.

Hyvää nukkumista puolestaan edesauttaa, jos töissä kokee hallinnan tunnetta, luottamusta ja tulee kohdatuksi yksilöllisesti.

– Työssä koettu stressi, kiire ja työilmapiiriongelmat ovat muutenkin asioita, joihin esihenkilön tulisi puuttua. Jos ahdistus vie yöunet, työpäivän aikana tekee tavallista helpommin virheitä ja suoriutuminen heikentyy.

mies nukkuu herätyskello kädessään
Uniterveyden huomioimiseen voi työpaikalla luoda yhteiset pelisäännöt. Kuvituskuva. AOP

Karelia-ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun juuri päättyneessä uniterveyshankkeessa yli 300 ihmistä osallistui uniterveyden seulontakyselyyn. Heistä noin sata osallistui tutkimuksen toiseen vaiheeseen, jossa etsittiin keinoja parantaa uniterveyttä.

Neurologian dosentti, unilääketieteeseen erikoistunut Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta toteaa, että aineiston perusteella stressi liittyy unettomuuteen 54 prosentissa tapauksista. Toisaalta pieni stressimäärä saattaa jopa parantaa unta.

– Tähän uniterveyden interventioon osallistuneilla unettomuus väheni. Se olisi voinut vähentyä jopa enemmän ilman koronapandemiaa.

Koronatilanne on tullut ihmisten uniin ympäri maailman ja myös huonontanut monen unta. Partinen kertoo, että eri puolilta maailmaa saadut tutkimustulokset osoittavat, että mitä huolestuneempia ja stressaantuneempia ihmiset ovat koronasta olleet, sitä huonommin he ovat nukkuneet.

Partinen kirjoittaa aiheesta myös tammikuisessa artikkelissaan Lancetissa (siirryt toiseen palveluun).

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 15.2. klo 23:en asti.

Karelia-ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun Sleep well – work well -hankkeessa (siirryt toiseen palveluun) kokeiltiin, miten työyhteisössä unen puheeksi ottaminen, ryhmävalmennus ja esihenkilöiden valmennus vaikutti työntekijöiden nukkumiseen. Helmikuun lopulla julkaistaan Uniterveyden ja työhyvinvoinnin työkirja, jossa menetelmiä esitellään.

Lue myös:

Oletko nähnyt levottomia unia viime aikoina? Niin on moni muukin ympäri maailmaa – pandemiaunien syitä ryhdytään selvittämään

Mitä jos sydäntalvella ei tarvitsisikaan jaksaa mitään – vaihtaisitko pitkät kesälomat pitkiin talviuniin?

Oman liikkumisen ja terveyden seuraaminen on nyt trendikästä – mutta mitä syke, askelmäärä ja uni kertovat voinnistasi? Kysyimme asiantuntijoilta

Lue seuraavaksi