1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Harva asutus ja syrjäinen sijainti ovat suojanneet Itä-Suomea koronaepidemian kovimmilta kolhuilta – lopulta kyse on kuitenkin sattumasta

Myös maahanmuuttajien vähäisemmällä määrällä arvioidaan olevan vaikutusta alueen koronatilanteeseen.

koronavirus
Anja Pehkonen potkurin kanssa Polvijärven kirkonkylällä.
Anja Pehkonen kertoo, että koronasuosituksia noudatetaan reilun 4 000 asukkaan Polvijärvellä hyvin.Heikki Haapalainen / Yle

– Yritämme noudattaa suosituksia: turpasuojausta ja käsienpesua. Olemme täällä myös niin harvassa.

Siinä syyt, miksi korona on pysynyt loitolla polvijärveläisen Kari Pirhosen mielestä. Samaa mieltä on kylänraitilla potkukelkkaileva Anja Pehkonen.

– Turvaetäisyyksiä noudatetaan hyvin ja maskien käyttö on lisääntynyt, hän pohtii.

Pohjois-Karjalassa sijaitseva Polvijärvi on yksi monista pikkukunnista, jotka ovat koronaepidemian aikana selvinneet vähällä.

Kymmenet kunnat ovat pysytelleet alusta lähtien epidemian perustasolla. Polvijärveä ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronakartalla (siirryt toiseen palveluun) toistaiseksi näy.

Lähes koko Itä-Suomi on jälleen epidemian perustasolla. Ainoastaan Itä-Savo on kiihtymisvaiheessa.

Tartuntaryppäät on saatu taltutettua kunnissa nopeasti. Tässä ovat onnistuneet myös alueen suuret kaupungit kuten Kuopio, Joensuu ja Mikkeli.

Ilmakuva Polvijärven keskustasta, S-market ja taustalla kirkko.
Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa Polvijärveä ei näy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronakartalla.Heikki Haapalainen / Yle

Todennäköisesti merkittävin tekijä hyvään tilanteeseen on väestötiheys. Mitä harvemmassa asutaan, sitä pienemmäksi riski muodostuu ja kontaktien määrä pysyy vähäisempänä. Aivan pienimmillä paikkakunnilla ei ole ruuhkabusseja, ei suuria ostoskeskuksia eikä lukuisia eri ravintoloita. Kohtaamispaikkoja on yksinkertaisesti vähemmän.

Kuopion yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Antti Hedman uskoo, että onnistuminen on useiden tekijöiden summa. Yksi näistä on juuri harva asutus.

– Olemme täällä sisämaassa ja esimerkiksi meillä Pohjois-Savossa ei ole ulkorajoja ollenkaan. Viruksen tuleminen tänne on hitaampaa, Hedman pohtii.

Kuopion yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Antti Hedman.
Kuopion yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Antti Hedman arvioi, että kunnat ovat suoriutuneet koronaepidemian hoidosta hyvin.Riikka Myöhänen / KYS

Nopea tartuntaketjujen jäljitys on onnistunut hyvin

Mitä tiheämmässä ihmiset ovat, sitä vaikeampaa on esimerkiksi tartuntojen jäljittäminen. Työ on haastavaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa.

Kuopiossa koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen on siirrytty kahdesti. Molemmilla kerroilla tilanne on saatu hallintaan nopeasti. Tärkeässä roolissa ovat olleet kaupungin tartunnanjäljittäjät.

– Kun ketjut saadaan rajattua, niin tartunnat säilyvät ketjujen sisällä. Tilanne on rauhoittunut parissa viikossa. Olemme olleet onnellisessa asemassa, kun tauti ei ole päässyt leviämään ympäriinsä, toteaa Hedman.

Myös Kuopion kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Raija Savolainen pitää tartunnan jäljittämistä tärkeänä tekijänä siihen, että koronatilanne on pysynyt hyvin hallinnassa.

Jäljittäjiä Savolainen kuvailee erittäin ammattitaitoisiksi. Kuopion ryhmässä on terveydenhoitajia ja sairaanhoitajia, joilla on koulutus ennaltaehkäisevään työhön.

Jäljittäjillä on myös runsaasti ideoita ja erilaisia reittejä jäljitykseen. Yksi väylä on sosiaalisen median seuraaminen. Sieltä on saatu hyviä vinkkejä esimerkiksi siihen, missä nuoret ovat kokoontuneet.

– Tämä porukka on meidän valttikortti, kiittelee Savolainen.

Vähemmän maahanmuuttajia

Myös maahanmuuttajien vähäisemmällä määrällä arvioidaan olevan vaikutusta koronatilanteeseen. Itä-Suomessa vieraskielisiä on (siirryt toiseen palveluun) reilu 3 prosenttia väestöstä.

Esimerkiksi Etelä-Suomessa ja Varsinais-Suomessa maahanmuuttajaryhmissä on tullut esille laajoja tartuntaketjuja. Uudellamaalla (siirryt toiseen palveluun) maahanmuuttajataustaisia on 14,2 prosenttia väestöstä.

– Kommunikaatiossa ja viestinnässä on varmasti ollut haasteita siellä, uskoo KYSin Antti Hedman.

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti arvioi, että kielihaasteiden lisäksi on ylitettävä myös kulttuuriin liittyvä muuri.

– Joissain kulttuureissa luottamus viranomaisiin on heikompaa, Lahti sanoo.

Kuopiossa koronainfoa on käännetty jo useille eri kielille. Tartuntataudeista vastaavan lääkärin Raija Savolaisen mukaan eri kulttuurien edustajia on onnistuttu tavoittamaan hyvin.

Soile Lahti
Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti kertoo, että viranomaisten välillä on ollut toimiva yhteistyö.Toni Pitkänen / Yle

Itäsuomalaisille kiitosta suositusten noudattamisesta

Useat Ylen haastattelemista asiantuntijoista antavat kansalaisille kiitosta suositusten noudattamisesta. Sitä pidetään yhtenä tärkeimpänä tekijänä taistelussa koronaepidemiaa vastaan.

– Meidän alueella suosituksia noudatetaan tosi hyvin. Ihmiset yrittävät tehdä parhaansa tämän eteen, kehuu Avin Lahti.

Moni muistuttaa kuitenkin, että esimerkiksi Kuopion kokoisessa kaupungissa ei ole ollut hyvin laajoja tartuntaketjuja. Sellaisten suhteen Antti Hedman korostaa, että kyse on puhtaasti sattumasta. Ei ole poppaskonsteja, joilla tilanne on pysynyt niin hyvin hallinnassa.

– Jyväskylässäkin sattui vain olemaan vaihto-opiskelijoita, jotka päättivät osallistua ravintolatapahtumaan. Sellainen voisi tapahtua myös täällä.

Kaiken kaikkiaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella on noudatettu valtakunnallisia koronaohjeita kuten esimerkiksi THL:n työkalupakkia.

– Omia kikkoja ei ole ollut. Kunnat ovat toimineet koronaepidemian hoidossa hyvin, kiittelee Hedman.

Lue lisää:

Pohjois-Karjalassa on palattu koronaepidemian perustasolle – rajoitukset pysyvät ennallaan

Kuopio on siirtynyt takaisin koronaepidemian perustasolle

Siilinjärvi on palannut takaisin koronaepidemian perustasolle

Uusimmat tiedot koronaviruksesta:

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Keskustele aiheesta 17.2.2021 klo 23 asti.

Lue seuraavaksi