1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. susi

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kiihtyneestä susikeskustelusta: kannan koko selvitettävä tarkemmin, metsästys perusteltua

Ministerin mielestä susi on hieno eläin, mutta se ei saa aiheuttaa vaaraa.

susi
Susi Ähtärin eläinpuistossa
Susi kuvattuna Ähtärin eläinpuistossa. Pasi Takkunen / Yle

Keskustelu susien aiheuttamista vahingoista ja toisaalta suden suojelutarpeesta on kiihtynyt jälleen.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle jätetty kantelu viranomaisten toiminnasta konfliktitilanteissa sekä hallinto-oikeuksiin tehdyt valitukset sudenkaatoon myönnetyistä poikkeusluvista ovat nostaneet esiin eri osapuolten välillä kytevän epäluulon.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) asettelee sanansa varovaisesti.

– Tärkeintä on nyt, että pystymme kasvattamaan luottamusta susien elinalueella asuvien ihmisten sekä hallinnosta ja turvallisuudesta vastaavien ihmisten välillä. Olen huolissani siitä, että luottamusta ei tällä hetkellä ole, toteaa Leppä.

Ministeri ei kommentoi kantelua oikeusasiamiehelle

Lepän puoluetoveri, ilomantsilainen kansanedustaja Hannu Hoskonen teki helmikuun alussa eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun susipartion toiminnasta.

Pohjois-Karjalassa reilun vuoden ajan toimineen susipartion tehtävä on ehkäistä susien salametsästystä sekä auttaa paikallisia asukkaita susien aiheuttamissa ongelmissa. Susipartion jäsenistä toinen on poliisi, toinen erätarkastaja. Toiminnan lähtökohtana on, että susipartio on puolueeton.

Kantelussa paikalliset ihmiset kertovat susipartion kohdelleen heitä epäasiallisesti. Tapaukset koskevat autojen, hirvenmetsästyksen ja luonnossa liikkujien tarkastuksia.

Leppä ei halua kommentoida kantelua yksityiskohtaisesti.

– Yleisellä tasolla voin sanoa, että kaikkien viranomaisten on toimittava luottamusta herättävällä tavalla, reilusti ja niin, että se luo turvallisuutta ympärilleen. Oikeusasiamiehen tehtävä on arvioida kantelua.

Kannanhoidollisen metsästyksen valmistelu meneillään

Perimmäinen kysymys kiistelyssä on, miten sutta jatkossa suojellaan ja miten ihmisten rinnakkaiselo sen kanssa sujuu. Esimerkiksi Luonto-Liitto on kirjelmöinyt (siirryt toiseen palveluun) EU-komissiolle Suomen susipolitiikasta.

Luonto-Liitto käyttää sudenkaatoluvasta sanaa sudentappolupa ja toteaa, että luvat ylläpitävät toivetta sudettomasta maaseudusta. Luonto-Liiton mukaan siihen liittyy näkemys sudesta ei-toivottuna ja kielteisenä ilmiönä. Luonto-Liiton mielestä susien karkottamiseen ei ole panostettu riittävästi.

Samaan aikaan kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen tähtäävä valmistelutyö on meneillään ministeriössä ja Luonnonvarakeskuksessa. Valmistelussa määritellään suden suotuisa suojelutaso.

– Säädöspohja on valmisteltava huolella, sillä Korkein hallinto-oikeus on kahteen kertaan kieltänyt kannanhoidollisen metsästyksen. Kannanhoidollisen metsästyksen avulla pystytään säätelemään sitä, että susikanta on sellaisella tasolla, että sudet eivät tuota vahinkoa, toteaa ministeri Jari Leppä.

Käytännössä suden kannanhoidollinen metsästys alkaisi aikaisintaan noin vuoden kuluttua. Tällä hetkellä susia voidaan metsästää ainoastaan Suomen riistakeskuksen niin sanotuilla vahinko- ja turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla.

Yle uutisoi tammikuussa, että valituksia sudenkaatoluvista ovat tehneet ihmiset, jotka eivät itse asu sillä alueella, jonne kaatolupa on myönnetty.

– Esimerkiksi juuri tämän takia halutaan kannanhoidollinen metsästys keinovalikoimaan mukaan. Meillä on ilmiselviä tapauksia, joissa eläimet aiheuttavat vaaraa, eikä järjestelmä tällä hetkellä taivu puuttumaan tilanteeseen, toteaa Leppä.

Tutkimustiedosta apua konfliktien ratkaisuun

Ministeri Lepän mielestä tutkittu tieto on tärkeimpiä keinoja hälventää epäluottamusta eri osapuolten välillä. Viimeaikaisen susikeskustelun kiistanaiheita ovat Suomen susikannan koko ja susien perimä eli se, kuinka moni susista on koirasusi.

– DNA-tutkimusta laitetaan nyt vahvasti liikkeelle. Susikannan koon määrittely nostetaan uudelle tasolle. Näin pystymme myös vahvemmin perustelemaan, miksi on tarpeen puuttua susien aiheuttamiin ongelmiin.

Leppä arvioi, että uutta tietoa susien määrästä saadaan jo kuluvan vuoden loppupuolella. Ministeri osallistuu lauantaina 13. päivä helmikuuta Tohmajärvellä suden ulosteiden keräämiseen DNA-näytteitä varten.

Ministeri muistuttaa, että tutkimusta ei tehdä ainoastaan yliopistossa tai Luonnonvarakeskuksessa.

– Myös metsästäjät ja muut luonnossa liikkujat osallistuvat DNA-näytteiden keräämisen lisäksi tutkimukseen esimerkiksi kirjaamalla havaintojaan Tassu-järjestelmään tai tekemällä riistakolmiolaskentoja. Heidän osuutensa on arvokas ja tärkeä ja siksi kannustankin kaikkia osallistumaan näihin myös jatkossa.

Tutkimustietoa on viime vuosina kertynyt myös siitä, miten ja millä äänenpainoilla susiasioista on eri aikakausina keskusteltu.

Viime vuonna Turun yliopistossa valmistunut kulttuurihistorian alan väitöstutkimus käy läpi sekä sadassa vuodessa muuttuneet että samana pysyneet käsitykset ja suden asemaan vaikuttaneet muutokset. Tutkimuksen mukaan häirikkösusi-termi yleistyi vasta 1900-luvun lopulla.

Ministeri Jari Leppä kertoo, että susiasioissa yhteistyötä tehdään jatkossa entistä tiiviimmin myös Venäjän kanssa. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin parisen viikkoa sitten. Myös Ruotsin kokemuksia hyödynnetään.

Mitä ministeri itse ajattelee sudesta eläimenä?

– Susi on hieno eläin, joka kuuluu suomalaiseen luontoon. Sudet eivät kuitenkaan kuulu suomalaisiin pihoihin eikä niiden kuulu aiheuttaa vahinkoja. Siksi tarvitsemme myös kannan sääntelyä. Ihmisten kuuluu olla varmoja siitä, että ovat turvassa.

Lue myös:

Susipartion toiminta sapettaa Ilomantsissa: asukkaat kantelivat oikeusasiamiehelle – poliisi hankkii haalarikamerat kiistojen ratkaisuksi

Sadat vapaaehtoiset metsästävät suden ulostetta – tavoitteena saada aiempaa tarkempia tietoja susien liikkeistä ja määrästä

Susien kaatoluvista valittaa pieni joukko, joka ei itse asu alueella – ”Kukaan ei halua paskaa postilaatikkoon tai ketään haulikon kanssa ovelle”

Suden kannanhoidollinen metsästys luvalliseksi aikaisintaan vuoden kuluttua

Eduskunnan susikeskustelussa esiin nousivat tutut teemat: uhanalaisuus ja lasten turvallisuus – kansalaisaloite kannanhoidollisesta metsästyksestä lähti jatkokäsittelyyn valiokuntaan

EU-tuomioistuin linjasi suden kaatolupia - Luonnonsuojeluliitto: "jatkossa poikkeusluvat pitää perustella tarkemmin"

Lue seuraavaksi