1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Oulun yliopistollinen sairaala

OYSin johto etsii ratkaisuja henkilöstöpulaan, joka johti leikkaussalien sulkemiseen – sairaanhoitopiirin johtaja ei tunnista pelon kulttuuria

Kysyimme OYSin johdolta, millaisiin toimiin ryhdytään, jotta leikkaussali- ja anestesiahoitajia saadaan palkattua lisää.

Oulun yliopistollinen sairaala
Oulun yliopistolllisen sairaalan opastetaulu ulkona.
OYSin leikkaussalitoimintaa supistetaan, koska sairaalassa on iso henkilöstöpula anestesia- ja leikkaussalihoitajista sekä anestesialääkäreistä. Arkistokuva. Risto Degerman / Yle

Oulun yliopistollisen sairaalan kärjistynyttä erikoissairaanhoitajapulaa yritetään ratkoa.

Sairaala joutuu sulkemaan osan leikkaussaleistaan, koska leikkaussali- ja anestesiahoitajia sekä anestesialääkäreitä on ollut liian vähän jo pitkään. Sen vuoksi hoitajat kertovat tehneensä lisätöitä jo kauan, eivätkä he ole tyytyväisiä nykyiseen palkkaansa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma kertoo, että ongelmat ovat olleet johdon tiedossa. Hänestä leikkaussalien sulkeminen väliaikaisesti oli vastuullinen teko, sillä tilanne on saatava haltuun.

Luoman mukaan johto miettii tapoja, joilla lisää ihmisiä löydettäisiin töihin.

– On pohdittu headhunting-mallia, jossa voitaisiin palkita työntekijä, joka ilmiantaa ammattilaisen. Selvitämme myös, voidaanko kokeilla vapaaehtoisten työntekijöiden kanssa työsuoritusmäärään liittyvää palkkamallia.

Lisäksi Luoman mukaan selvitetään, voidaanko sairaanhoitopiirin varahenkilöjärjestelmää kasvattaa, ja sitä kautta tarjota vakituinen työsuhde useammille. Nykyistä henkilökuntaa aiotaan myös palkita liikunta- ja kulttuuriseteleillä.

Sairaanhoitopiirin johtaja näkee, että miehitysongelmat johtuvat muun muassa erikoissairaanhoidon tarpeen lisääntymisestä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alalle kouluttautuvien aiempaa pienemmästä määrästä.

Korona pahensi henkilöstön kuormaa entisestään, kun pandemiaan varauduttiin siirtämällä henkilöstöä tehohoitokoulutukseen. Viime kesästä alkaen on myös purettu leikkausjonoja, jotka aiheutuivat toiminnan supistamisesta koronan aikana.

Tilanne on pitkään jatkuessaan vakava, sanoo sairaanhoitopiirin operatiivisen tulosalueen johtaja Päivi Laurila. Hän kertoo, että potilasjonoja on onnistuttu purkamaan ja sairaanhoitopiiri pyrkii etsimään ratkaisuja, jotta potilaiden hoito ei viivästyisi.

– Henkilöstölle tilanteen pitäisi näyttäytyä muun muassa siten, että ylimääräisiä vuoroja, tuplavuoroja ja työpäivän venymisiä olisi vähemmän ja väki riittää paremmin avoinna oleviin saleihin.

Työaikalaki vähensi henkilökuntaa

Leikkaussalihenkilöstön ongelmien laajuus tuli yllätyksenä. Näin arvioi sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Kai Pajala, jonka mukaan yhtenä syynä tilanteeseen on työaikalain muutos.

Käytännössä esimerkiksi yöksi tuleva anestesialääkäri ei voi enää olla päivystysyötä edeltävää päivää töissä. Päivi Laurila kertoo esimerkkinä, että aiemmin anestesialääkäri oli töissä noin kello 15 asti, meni kotiin lepäämään ja tuli takaisin päivystämään kello 21. Yön jälkeen hänellä oli lepopäivä. Tämä ei ole mahdollista nyt voimaan tulleen työaikalain myötä, vaan anestesialääkärit ovat poissa myös vuoroa edeltävän päivän.

– Päivystäviä anestesialääkäreitä on neljä yöllä sairaalassa, joten neljän työpanos puuttuu nykyisin päivältä. Vajeen paikkaamiseen on saatu uudet anestesialääkärin virat, mutta uusia osaajia ei ole saatu alalla vallitsevan työvoimapulan vuoksi.

Työntekijäpulan paikkaamiseksi käytössä on ollut väliaikainen ratkaisu, jossa anestesialääkäri on voinut halutessaan tehdä päivystystä edeltävän työpäivän töitä osuuskunnan kautta.

Sairaanhoitopiirin johtaja: kaikkia kuullaan, mutta jokaista ei voida miellyttää

Kriisiytyneen tilanteen takia terveydenhuollon ammattijärjestö Tehyn Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on pyytänyt OYSin johtoa yhteiseen neuvottelupöytään. Järjestö haluaa keskustella palkkauksesta sekä henkilöstön kuormituksesta. Esillä on myös sairaalan johtaminen, jossa koetaan olevan puutteita.

Ilkka Luoma kertoo, että johtamisen kritisointi otetaan vakavasti, mutta hän ei tunnista viestejä, joissa puhutaan pelon kulttuurista tai käskyttävästä johtamisesta.

– Se ei kuulu johtamisen periaatteisiini, päinvastoin, olen pyrkinyt lisäämään avoimuutta ja vuorovaikutusta.

Johtamista pyritään Luoman mukaan jatkuvasti kehittämään esimiehiä kouluttamalla. Lisäksi ongelmia yritetään tunnistaa esimerkiksi sen perusteella, mitä henkilöstö kyselyissä ja keskusteluissa kertoo.

– Teemme kaiken voitavan sen eteen, että ihmiset tulisivat kuulluksi. Se, voidaanko kaikki asiat välittömästi ratkoa ja voidaanko päätyä ratkaisuihin, jotka aina tyydyttävät kaikkia osapuolia, on toinen kysymys.

Lue seuraavaksi