1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Laskiainen

"Aikuiset ovat liian vanhoja ja niiden pylly menee rikki" – pulkkamäen ammattilaiset eli lapset kertovat videolla, miksi aikuisten peppu ei kestä

Miksi mäenlasku sattuu aikuista pyllyyn, mutta lasta ei?
Miksi mäenlasku sattuu aikuista pyllyyn, mutta lasta ei?

Laskiainen on jälleen käsillä.

Lapset odottavat pulkkamäkeä riemu rinnassa, mutta monella vanhemmalla hiipii pelko persaukseen.

Miten takapuoli kestää mäenlaskun?

Aiheesta ei ole tehty syvällistä tutkimusta. Mutta kysyimme asiaa tuki- ja liikuntaelinongelmiin perhetyneiltä fysioterapeuteilta ja mäenlaskun todellisilta ammattilaisilta eli lapsilta.

Miksi lasten peppu kestää mäenlaskua paremmin kuin aikuisten?

– Se on varmaan niin, että aikuiset ovat liian vanhoja siihen asiaan, arvelee Joensuun Nepenmäen koulun kakkosluokkaa käyvä Eevi Jormanainen.

Peppi Puhakalla on selvä näkemys, miksi aikuisia sattuu aika kovasti pulkkamäen hyppyrit.

– Lapset ovat vähän kevyempiä ja aikuiset ovat vähän painavampia siihen hommaan. Jos aikuiset menevät hyppyristä, sattuu aika kovasti.

– Sen takia, että vanhuudessa pylly menee ohuemmaksi ja se menee sitten rikki, arvelee Aappo Lämsä.

Paremmat iskarit kestävät hyppyrissä

Lasten kanssa samoilla linjoilla ovat tuki- ja liikuntaelinongelmiin erikoistuneet fysioterapeutit.

Joensuulaisen fysioterapeutti Tiina Sormusen mukaan lapset kestävät töyssyjä, koska he ovat kevyempiä ja vartalon mittasuhteet ovat erilaiset.

Lasten kudokset ovat elastisempia, välilevyjen vesipitoisuus korkeampi, nivelet, selkäranka ja nikamat ovat terveitä sekä joustavampia kuin aikuisten. Lasten selkä kestää pulkkamäen kuormitusta paremmin.

– Kansankielellä sanottuna lapsilla on hyvät uudet iskarit alla. Ja sitten meillä vähän vanhemmilla on siellä jo vähän jousto-ominaisuuden puutetta, arvioi Sormunen, joka työskentelee Lääkärikeskus Mehiläisessä Joensuussa.

Mutta mikäli aikuinen liikkuu monipuolisesti ja pitää huolta kropastaan, etenkin isoista pakaralihaksistaan, pylly kyllä kestää pulkkamäen.

Ikä ei siis ole este eikä hidaste.

Yksilölliset kuntotekijät vaikuttavat eniten. Telinevoimistelija pärjää sohvaperunaa paremmin myös pulkkamäessä.

– Mutta ei pulkkamäki ole kielletty vanhuksilta. Jos on terve, eikä kärsi osteoporoosista tai muista vaivoista, niin totta kai voi laskea mäkeä, toteaa Mikko Höglund Joensuun OMT-fysioterapiasta.

Höglundin mukaan isojen pakaralihasten koostumus muuttuu iän myötä.

– Lihasmassa katoaa, jos sitä ei harjoita.

Mäenlasku on asiantuntijoiden suositeltavaa liikuntaa myös aikuisille. Vauhdikasta laskua seuraa sen nousu, joten syke nousee mukavasti.

Mutta kuten kaikki muutkin lajit, myös pulkkamäki vaatii sujuakseen treeniä.

– Iskunsietokyky voi puuttua, jos sitä ei harjoita, linjaa fysioterapeutti

Ilmiö on käytännössä sama, jonka aloittelija kohtaa juoksulenkillä. Juoksun iskutus voi tuntua aluksi polvissa.

Hurma peittää alleen pienen turman

Peppukipuun pulkkamäessä liittyy myös pari psykologista pointtia.

– Ikääntyessä tasapainon ja koordinaatiokyvyn heikkeneminen tekee aikuisen varovaisemmaksi ja voi aiheuttaa jopa liikkumisen pelkoa, tuumaa fysioterapeutti Tiina Sormunen.

Pelko pois, sillä heittäytyminen kannattaa. Liikunnan riemussa pienet kolhut jäävät huomaamatta.

– Kyllä se totta on, olipa sitten aikuinen tai lapsi, niin siellä mäenlaskun hurmassa unohtuu pienet kolhut ja mustelmat, tuumaa Sormunen.