1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Koronapandemia lisää EU:n valtaa taloudessa, elpymisrahasto tekee Brysselistä tärkeämmän taloustoimijan – lue tästä olennaiset muutokset

Moni asia menee pysyvästi uusiksi EU-taloudessa. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen esittelee Suomen suunnitelmat muille EU-maille tiistaina.

Euroopan unioni
Mies kävelee EU-julisteen ohi, jossa kerrotaan yhteistyöstä koronakriisissä.
Koronapandemiassa EU-maat ovat päättäneet taloustoimista, joista ne olivat hyvin erimielisiä ennen koronaa.Olivier Hoslet / EPA

Poliittiset päättäjät taittoivat peistä EU:n elpymispaketista useassa yhteydessä tällä viikolla.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi maanantaina, miten Suomi suunnittelee käyttävänsä tukia.

Vanhasen mukaan elpymisrahastosta tulee "erinomainen apu Suomen kasvuloikkaan".

Tiistaina hallitus vastasi perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja liike nytin välikysymykseen rahastoon osallistumisesta. Tiistaina Vanhanen myös avasi Suomen ohjelmaa EU-kollegoilleen Ecofin-kokouksessa (siirryt toiseen palveluun).

Suomi aikoo toteuttaa 2,7 miljardin euron saamisillaan rahastosta uuden kestävän kehityksen ohjelmansa (siirryt toiseen palveluun). Sen vastuut elpymisrahastossa ovat 6,6 miljardia.

Koronapandemia muuttaa Euroopan unionin tapaa hallinnoida ja hoitaa taloutta todennäköisesti pysyvästi. Mikä muutoksessa on olennaista? Listasimme tärkeimmät asiat.

1. Millä perusteella rahaa jaetaan?

EU-maat päättivät viime joulukuussa monivuotisen budjetin ohessa jättimäisestä elpymispaketista, jollaista Euroopassa ei ole ennen nähty. Vaikka rahasto on väliaikainen, sen käynnistäminen on iso periaatteellinen muutos.

Yhteensä 750 miljardin euron kokonaisuus on nimetty Seuraavan sukupolven EU:ksi eli Next Generation EU:ksi.

Varsinaisen elpymisrahaston 672,5 miljardin euron potti on suunniteltu käytettäväksi nopeasti. Ensimmäiset 13 prosenttia summasta on tarkoitus jakaa elokuun lopussa.

Varat menevät suoraan jäsenvaltioiden talouksiin kuntien tai valtion virastojen välityksellä.

Loput 77,5 miljardin määrärahat täydentävät EU:n vuosien 2021–2027 budjettia eurooppalaisten rahastojen ja ohjelmien kautta. Niillä tuetaan ennen kaikkea investointeja.

Pohjoisten EU-maiden vaatimuksesta elpymisrahaston varoja ei saa käyttää esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöiden palkankorotuksiin tai työttömyysmenoihin.

Noin 37 prosenttia on kohdennettava ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin. 20 prosenttia pitää ohjata talouden digitalisointiin, myös pk-yrityksille.

2. Tuleeko velanotosta pysyvää?

Ennen viime vuotta EU:ssa kiisteltiin vuosikaudet niin kutsutuista eurobondeista eli siitä, voisiko unioni laillisesti ottaa yhteistä velkaa.

Ei missään olosuhteissa, monet hallitukset ja asiantuntijat sanoivat.

Urpilainen: Eurobondit vaaraksi terveille talouksille

Koronakriisi muutti tilanteen: kyllä voi, jäsenmaat päättivät. Jos EU siis haluaa tulevaisuudessa lisätä julkisia menoja kriiseissä, yhteisten joukkovelkakirjojen liikkeellelasku on nyt tullut sille mahdolliseksi.

Elpymispaketin ja työttömyyden hoitoa varten luodun SURE-rahaston varat EU kerää markkinoilta yhteensä 850 miljardin euron velkakirjoilla.

Summasta 390 miljardia on yhteisvastuullista. Loput on jyvitetty jäsenmaille niiden talouksien kokoon suhteutettuna.

Suomen maksuosuus 30 vuoden aikana olisi noin 40 euroa vuodessa kansalaista kohden.

Suomen EU-jäsenmaksut nousevat 210 miljoonaa vuodessa EU-velanoton vuoksi – Näin hallitus perustelee elpymisrahastoa

Suomalainenkin veronmaksaja saattaa joutua vielä kaivamaan kuvettaan, jos pahin toteutuu ja jokin maa ei kykene maksamaan osuuttaan velasta. Velan takaisinmaksuun on kuitenkin aikaa varautua, sillä ensimmäiset erät lankeavat maksettavaksi aikaisintaan 2028 ja viimeiset tällä tietoa 2058.

850 miljardia on niin iso summa, että sillä on vaikutusta rahamarkkinoiden rakenteisiin. Miten toimitaan, kun nämä sijoittajien “turvasatamana” pitämät lainat alkavat erääntyä?

Maksaako EU velat pois, jolloin markkinat joutuvat etsimään uusia sijoituskohteita?

– Se [liikkeelläolevista veloista luopuminen] toimisi vastoin EU:n omaa tavoitetta vahvistaa euron asemaa kansainvälisesti, berliiniläisen Jacques Delors -instituutin tutkijat kirjoittavat (siirryt toiseen palveluun).

Tutkijoiden mielestä EU-maat joutuvatkin lähivuosina pohtimaan velkojen pysyvyyttä ja päättämään, otetaanko vanhan velan tilalle uutta velkaa.

3. Onko uusi budjettiväline tullut jäädäkseen?

Ensimmäistä kertaa historiassa jäsenmaille jaetaan elpymisrahastosta avustuksia, joita ei tarvitse maksaa takaisin.

Rahanjaossa otetaan huomioon koronapandemian vaikutukset ja työttömyyskehitys eri alueilla. Kunkin maan maksuosuuksia ja saamisia säädetään suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Elpymisrahastolla EU tulee käytännössä luoneeksi itselleen uuden budjettivälineen. Unionista tulee makrotaloudellinen toimija.

Tätä esimerkiksi Ranska ajoi pitkään ennen koronapandemiaa, tosin vain 19:lle euroon kuuluvalle maalle. Pohjoiset maat kuten Suomi vastustivat ideaa tiukasti.

Ranska ajaa Saksan tuella euroryhmälle omaa budjettia – Suomi joutuu päättämään, lähteäkö mukaan vai ei

Lähivuosina keskustellaan vielä siitä, tuleeko rahastosta pysyvä osa EU-budjettia vai jääkö se kertaluonteiseksi, pitkän uran eurovirkamiehenä tehnyt Thomas Wieser kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun).

Elpymisrahasto tuo finanssipoliittisen suunnittelun EU:hun, kun jatkossa jäsenmaiden kriisimenoihin jaetaan rahaa Brysselistä. Maiden talouksia tuetaan sen mukaan, miten pandemia on vaikuttanut ja talous kehittynyt eri puolilla EU:ta.

Aikaisemmin EU ei ole yhteisönä osallistunut jäsenmaiden talouksien vakauttamiseen taloussuhdanteissa.

4. Miten käy talouskurin?

Koronapandemian ajaksi EU:n vakaus- ja kasvusopimus on siirretty hyllylle ja budjettikurivaatimuksesta on tingitty. Alijäämät ja velat saavat koronakriisissä kasvaa, jotta valtioilla on tilaa elvyttää.

Brysselissä puhutaan jo kasvusopimuksen pysyvästä uudistamisesta. Jo tähän asti EU-maat ovat rikkoneet sääntöjä kukin vuorollaan.

Samoin niin kutsutun eurooppalaisen ohjausjakson merkitys on liudentunut. "Ohjausjaksoilla" EU-komissio raportoi jäsenmaiden taloustilanteesta ja antaa niille neuvoja. Tähän asti jäsenmaat eivät ole ottaneet ohjeita tosissaan.

Nyt komission tapa seurata jäsenmaiden talouksia tehostuu. Se alkaa tarkkailla, miten EU-maat toteuttavat elpymisrahastosta saamiaan tukia.

Elpymistukien maksamisessa on säännöllisiä virstanpylväitä, joiden kohdalla jäsenmaiden pitää osoittaa täyttävänsä tuensaannin ehdot.

Komissio pystyy epäämään tukia, jos sääntöjä ei noudateta. Komission neuvoilla on siten konkreettinen vaikutus jäsenmaiden talouteen. Eurooppalainen ohjausjakso korvautuu aiempaa poliittisemmalla valvonnalla.

Öljytynnyreitä, savupiippu ja hintalappu
EU suunnittelee monia uusia rahoitustapoja yhteisten lainojen takaisinmaksuun. Yksi vaihto on hiilitullit: Eurooppaan tuotavista tuotteista perittäisiin rajalla jonkinlainen ilmastopäästöihin sidottu lisämaksu. Maksu vastaisi lisähintaa, jonka eurooppalainen valmistaja on joutunut maksamaan päästökaupan takia.EPA

Mihin Suomi voi vielä vaikuttaa?

Suuria linjoja paketista ei enää muuteta. Yksittäisen jäsenmaan olisi poliittisesti käytännössä mahdotonta kaataa elpymispakettia tässä vaiheessa, koska samalla kaatuisi EU:n seitsenvuotinen budjettikin.

Rahanjakoon jäsenmaat sen sijaan pääsevät vaikuttamaan. Elpymispaketista on sovittu vasta periaatetasolla, ja yksityiskohdat ovat hiomatta.

Vaikuttamisen paikka on esimerkiksi valtiovarainministeri Vanhasella talous- ja valtiovarainministerien kokouksissa, joissa jäsenmaiden suunnitelmia käydään läpi. Myös suomalaiset virkamiehet käyvät jatkuvaa vuoropuhelua Brysseliin siitä, mitä ehtoja rahankäytölle tulee ja mihin tukia saa käyttää.

Oikeuspalatsi, Bryssel
EU-maat hyväksyvät toistensa elpymissuunnitelmat. Esimerkiksi Belgian aikomus käyttää rahaa Brysselin vuosikymmeniä remontissa olleen oikeuspalatsin rakennustelineiden poistoon herättänee keskustelua.EPA

Mitä seuraavaksi?

Ennen kuin komissio voi laskea liikkeelle EU-velkakirjoja, jäsenmaiden kansallisten parlamenttien pitää hyväksyä elpymissuunnitelma.

Jäsenmaiden on toimitettava lopulliset suunnitelmansa rahojen käyttötarkoituksesta huhtikuun loppuun mennessä komissiolle.

EU-komissio käy ne läpi alkukesästä, ja kesäkuussa se esittelee ne jäsenmaille. Jäsenmaat puntaroivat kunkin maan ohjelmia erikseen heinäkuun aikana. Niiden hyväksyntä tarvitaan.

Elo–syyskuussa on tarkoitus maksaa tuista 13 prosenttia jäsenmaille. Sen jälkeen ne voivat hakea loppuja rahaeriä sitä mukaa kuin ne saavuttavat virstanpylväitä ja tavoitteita.

Tänä ja ensi vuonna paketista käytetään 70 prosenttia ja loput 30 prosenttia maksetaan vuonna 2023.

Voit keskustella aiheesta 15.2. kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi