1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rakennukset

Kerttu Kotakorpi: Ilmaston muuttuminen tietää ongelmia Suomen rakennuksille

Pettävätkö perustukset ja rapistuvatko seinät muuttuvassa ilmastossa, pohtii meteorologi Kerttu Kotakorpi blogissaan.

rakennukset
Kerttu Kotakorpi
Jorge Gonzalez / Yle

Muuttuvan ilmaston vaarat tulivat kertarysäyksellä selväksi Norjassa vuoden vaihteessa, kun kaksi miljoonaa kiloa savimaata lähti yllättäen liikkeelle (siirryt toiseen palveluun). Maanvyöry oli katastrofaalinen alku uudelle vuodelle. Onnettomuuden taustalla on maaperän tyyppi, juoksusavi, joka ajan myötä voi lähteä liikkeelle itsestäänkin, mutta tapahtumaa edeltäneet poikkeuksellisen runsaat sateet eittämättä edesauttoivat onnettomuutta.

Ilmiö ei ole täysin vieras meilläkään. Vuosi sitten vastaaviin ongelmiin jouduttiin Tampereella rivitalon paalujen paljastuttua maamassojen siirryttyä valtavien sateiden jälkeen. Onneksi suuremmilta vahingoilta vältyttiin.

Ilmastomme muuttuu hitaasti siten, että viime vuoden kaltaiset lauhat ja sateiset talvet yleistyvät ja tämän vuoden kaltaiset kylmät ja lumiset harvenevat.

Ilmaston muuttuessa sateisuus väistämättä lisääntyy niin meillä Suomessa kuin kaikkialla Pohjoismaissa, erityisesti talvisin. Moni muistaa vielä paikoin ennätyksellisen sateisen viime talven (siirryt toiseen palveluun), vaikka sen tumma hahmo helposti haalenee kuluvan talven upeassa auringonpaisteessa.

Ilmastomme muuttuu hitaasti siten, että viime vuoden kaltaiset lauhat ja sateiset talvet yleistyvät ja tämän vuoden kaltaiset kylmät ja lumiset harvenevat.

Olen viime vuosinaviettänyt sattuneesta syystä runsaasti aikaa Pasilassa, missä on pitkään ollut yksi Suomen suurimmista rakennustyömaista. Toisinaan kun katson sateessa tummiksi tahraantuneita työn alla olevia betonirakenteita mietin, miten ne ikinä voivat kuivua, kun säätila saattaa pysyä sateisena ja kosteus suurena jopa kuukaudesta toiseen. Rakennustyömaat kuitenkin koko ajan etenevät.

En kritisoi rakennusyrityksiä, uskon että rakennuksia rakennetaan huolella ja rakenteiden kuivumiseen eri vaiheissa kiinnitetään huomiota, mutta käytännössä ilmastomme asettaa sille suuria haasteita – jo nyt.

Rakennuksilla ja tulevaisuuden ilmastolla on kiinteä yhteys. Nyt rakennettavat rakennukset tulevat mitä todennäköisimmin kokemaan ilmastoamme myös sen muututtua merkittävästi tämän päivän oloista. Kun rakennusten odotetaan seisovan paikoillaan vuosikymmenistä jopa vuosisatoihin, on jo suunnittelussa syytä ottaa huomioon myös odotettavissa oleva ilmasto rakennuksen elinkaaren loppupuolella.

Nykyään vallitseva ilmansuunta Suomessa viistosateille on lounaan ja lännen puoleinen, mutta tulevaisuudessa sateita ennustetaan tulevan yhä useammin myös muille seinille. Tällöin saderasitus lisääntyy kaikilla julkisivuilla.

Millaisia muutoksia rakennukset sitten kokevat tulevina vuosikymmeninä?

Esimerkiksi viistosateet lisääntyvät, eli vettä sataa yhä enemmän ja useammin tuulen kanssa. Tämä on toki sanomattakin selvää, kun kerran sateiden ennustetaan lisääntyvän ja samaan aikaan lämpötilan nousevan, jolloin yhä isompi osa sateista tulee vetenä lumen sijaan.

Nykyään vallitseva ilmansuunta Suomessa viistosateille on lounaan ja lännen puoleinen, mutta tulevaisuudessa sateita ennustetaan tulevan yhä useammin myös muille seinille. Tällöin saderasitus lisääntyy kaikilla julkisivuilla.

Monet julkisivuissa käytettävät materiaalit betonista tiileen ja rappaukseen kuluvat sateiden ja kosteuden lisääntyessä (siirryt toiseen palveluun). Erityisen kuluttavaa pintamateriaaleille ovat nollan ympärillä pyörivät lämpötilat sekä sulamisen ja jäätymisen vuorottelu. Materiaalin sisällä olevan veden tilavuus kasvaa sen jäätyessä, jolloin materiaali joutuu suuremman rasituksen kohteeksi.

Toisaalta luntakin sataa myös tulevaisuudessa, eivätkä suuretkaan lumimäärät ole kokonaan katoamassa. Niinpä kattorakenteiden tulee tulevaisuudessakin kestää painavia lumimassoja. Lumikuormat voivat jopa kasvaa, kun etenkin Pohjois-Suomessa talvisten lumimäärien ennustetaan vielä lisääntyvän tulevina vuosikymmeninä. Myös lumisen ajan keskellä yleistyvät vesisateet ja lauhat jaksot kasvattavat lumen painoa tiivistämällä lumimassoja.

Rakennetussa ympäristössä oman ongelmansa aiheuttavat pahenevat hulevesitulvat. Kun lumimassat pohjoisessa lisääntyvät myös kevättulviin liittyvä riski kasvaa. Maan etelä- ja keskiosassa lumien sulamiseen liittyvien kevättulvien riski on tulevaisuudessa pienenemässä, mutta samalla muut tulvat vähän lisääntyvät.

Erityisesti kasvavat sademäärät ja voimistuvat rankkasateet nostavat hulevesitulvien vaaraa.

Myös hyydepatotulvien ennustetaan lisääntyvän, kun jääkannet virtavesissä vähenevät ja virtaamat samalla kasvavat, mutta pakkaset eivät kokonaan lopu. Hyydepatotulvat ovat olleet uutisissa tänäkin talvena.

Muuttuva ilmasto tulee toki ottaa huomioon myös rakennusten sisuksia suunnitellessa – pakkasiin ja lämmitykseen tulee varautua edelleen, mutta tulevaisuudessa yhä enemmän myös jäähdytykseen.

Vaikka jokaista onnettomuutta ei voi ennakoida, tiedämme tulevaisuudesta jo paljon sellaista, mikä kannattaa ottaa huomioon rakennusten suunnittelussa jo nyt.

Kerttu Kotakorpi

Kirjoittaja on erityisen viehtynyt vanhoihin rakennuksiin.

Blogista voi keskustella 23.2. klo 23.00 saakka.

Lue seuraavaksi