Supon päällikkö Antti Pelttari Tanskan terroristipidätyksistä: Suomessakin on ihmisiä, joilla on kyky ja taito tehdä iskuja

"Autoritaarisilla valtioilla on pyrkimyksiä päästä kiinni Suomen infrastruktuuriin", Pelttari sanoo.

Kuvassa on Antti Pelttari, joka vieraili Ylen aamussa 30. lokakuuta 2020.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on Ykkösaamun vieraana kello 10.05.

Supon päällikön Antti Pelttarin mukaan Tanskan perjantainen terroristien kiinniotto kertoo laajemmasta "eurooppalaisesta ilmiöstä".

– Tämän ideologian kannattajia löytyy Euroopasta. Uhka ei ole poistunut, Pelttari sanoi Ykkösaamussa lauantaina Seija Vaaherkummun haastattelussa.

Tanskan poliisi pidätti perjantaina 13 ihmistä epäiltynä terrori-iskun suunnittelusta. “Meihin kohdistuu vakava terroristinen uhka”, sikäläisen poliisin tiedustelupalvelun päällikkö arvioi.

Suomessakin on Pelttarin mukaan ihmisiä, joilla on sekä tahto, kyky että taito tehdä iskuja.

– Heitä seurataan niillä voimavaroilla mitä meillä on, tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Pelttarin mukaan toistaiseksi ei tiedetä, onko Tanskassa suunnitellun iskun taustalla esimerkiksi Isil-terroristijärjestö. Euroopassa on ollut viime vuosina useita iskuja, joita ei ole ohjattu suoraan, vaan tekijä on saanut sysäyksen verkosta.

– Verkosta löytyy ohjeita iskun tekemiseen, ja Euroopassa on ihmisiä, jotka ovat olleet siellä [terroristien koulutusleireillä] paikan päällä.

Pelttarin mukaan supo seuraa myös äärioikeistolaisia, mahdollisesti väkivaltaiskuja suunnittelevia.

– Salaliittoteoriat näyttävät valtaavan alaa maailmassa, hän sanoo.

Ulkovaltojen infrahankintoja seurataan

Suojelupoliisi sai uusia valtuuksia vuonna 2019. Niiden turvin supolla on aiempaa paremmat mahdollisuudet seurata ja estää esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin liittyvän vakoilun ja vaikuttamisen uhkia.

– Suomessakin on havaittu tiettyjen autoritaaristen valtioiden pyrkimyksiä päästä kiinni kriittiseen infrastruktuuriin esimerkiksi paikallistason kautta,

Pelttari ei tarkemmin kerro tai vahvista, millaisesta paikallisen tason infrasta on kysymys tai mistä valtioista. Hän kuitenkin huomauttaa, että toimintaan ei välttämättä liity rikosta.

– Jos esimerkiksi autoritaarinen valtio pyrkii ostamaan suomalaista kriittistä infrastruktuuria, toiminta on todennäköisesti laillista. Tällaisilla hankkeilla voi kuitenkin olla kansalliseen turvallisuuteen sellaisia vaikutuksia, joista on välttämätöntä saada tietoa.

Kybervakoilu on lisääntynyt

Pelttari onkin tyytyväinen vuonna 2019 voimaan tulleisiin uusiin tiedustelulakeihin.

– Tiedustelulait ovat minusta jo nyt osoittautuneet toimiviksi yhä monimutkaisemmassa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Pystymme hankkimaan tietoa Suomeen kohdistuvista vakavista uhista kuten terrorismista jo varhaisemmassa vaiheessa ja tarvittaessa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Kybervakoilu on Pelttarin mukaan vilkastunut, kun koronapandemian aikana etätyöt siirsivät ihmisiä enemmän verkkoon. Valtiot eivät olleet muutokseen kovin valmistautuneita. Pelttarin mukaan nyt selvitetään, miksi ne eivät olleet ja mitä asialle pitäisi tehdä.

Suojelupoliisi uudistuu

Antti Pelttari on johtanut suojelupoliisia vuodesta 2011. Hänet valittiin jatkamaan tehtävässään uudelle viisivuotiskaudelle vuoden 2026 helmikuun loppuun. Supon henkilöstön määrä on kasvanut voimakkaasti ja myös rahoitus on lähes tuplaantunut vuodesta 2016. Pelttarin mukaan suojelupoliisin muutos moderniksi tiedustelupalveluksi on vielä kesken.

– Supo lähti rakentamaan tiedustelupalvelua hieman takamatkalta verrattuna moniin läntisiin kumppaneihin. Viiden vuoden kuluttua olemme toivottavasti kuroneet umpeen tämän eron ja pystymme tuottamaan valtiojohdon päätöksenteon tueksi yhä hyödyllisempää tietoa.

Uudet tiedustelulait loivat perustan supon muutokselle ja uusia toimintatapoja on kehitteillä.

– Esimerkiksi meille uuden ulkomaantiedustelun kehittämisessä edetään harkituin, mutta määrätietoisin askelin. Erityistä huomiota kiinnitetään jatkuvasti siihen, että kaikki toimivaltuuksien käyttö suojelupoliisissa on lainmukaista, Pelttari sanoo.

Lue lisää: