1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuoret

Nuorten tyytyväisyys laski rajummin kuin koskaan ennen – yllättäen harrastusten keskeyttämisellä ei näytä olevan vaikutusta ainakaan kevään osalta

Tuoreen tutkimuksen mukaan vähiten tyytyväisiä elämäänsä ovat tytöt, korkeakouluopiskelijat, pienituloiset sekä yksin asuvat.

Suurin vaikutus nuorten tyytyväisyyteen on ollut etäopetukseen siirtymisellä ja sosiaalisten kontaktien rajaamisella. Kuvituskuva, kuvan henkilö ei liity juttuun. Kuva: Tiina Jutila / Yle

15–25-vuotiaiden tyytyväisyydessä on tapahtunut mittaushistorian voimakkain lasku, selviää Nuorisotutkimusverkoston tutkimuksesta. Erityisesti tyttöjen ja maahanmuuttajataustaisten poikien tyytyväisyys elämään on pudonnut korona-aikana.

Tyytyväisimpiä ovat olleet nuorimmat, hyvin toimeentulevat ja huoltajien kanssa asuvat.

Syynä muutokseen ovat koronarajoitukset: ne ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti lasten ja nuorten elämään, kuten opetukseen, kaverisuhteisiin, harrastuksiin sekä hengailupaikkojen aukioloon.

– Turhautuminen ohi menneistä mahdollisuuksista on ymmärrettävää, ja nuoruuden kiivaaseen rytmiin kuukaudesta toiseen venyvät rajoitustoimet iskevät eri tavoin kuin varttuneempaan väestöön. Täysipainoista nuoruutta ei voi elää vain etänä, eikä havaitun koetun elämäntyytyväisyyden lasku tässä valossa pitäisi olla yllätys, tutkimuksessa sanotaan.

Peruskoululaiset ovat tyytyväisimpiä elämäänsä, korkeakouluopiskelijat taas vähiten tyytyväisiä.

Nuorisotutkimusverkoston koronatutkimus

Julkisessa keskustelussa on viime aikoina kannettu huolta siitä, että nuorten harrastusten keskeytymisellä voi olla voimakkaat vaikutukset nuorten hyvinvointiin. Kevään harrastustauosta ei kuitenkaan nähty merkkejä Nuorisotutkimusverkoston koronatutkimuksessa.

– Hieman yllättävää oli, että harrastustoiminnan keskeytymisen koetut vaikutukset eivät vaikuta olevan yhteydessä elämäntyytyväisyyteen. Aineistomme on kuitenkin kerätty jo alkusyksystä 2020, joten on hyvä pitää mielessä, että rajoitustoimien vaikutukset ovat saattaneet muuttua kielteisemmiksi, sanoo Nuorisotutkimusverkoston tutkija Jenni Lahtinen.

Lue lisää: Lasten ja nuorten harrastus­toiminta avautuu rajatusti, HUS asiassa eri mieltä – Helsingin sote-johtaja: "Jos joudutaan kakkostasolle, se ei johdu harrastuksista"

Laskua on, mutta edelleen menee melko hyvin

Nuoremmat ovat kokeneet etäopetuksen positiivisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Myös huoltajien kanssa asuvat nuoret olivat tyytyväisempiä kuin yksin asuvat. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Kouluarvosanoilla mitattuna 15–25-vuotiaiden tyytyväisyys elämään oli loppuvuonna 8, kun alkuvuonna keskiarvo oli vielä 8,5. Lasku on suurin sekä arvosana 8 on matalin koko Nuorisobarometrin mittaushistorian aikana eli vuodesta 1997 lähtien.

Yleisin arvo elämäntyytyväisyydelle on pudonnut yhdeksästä kahdeksaan.

Nuorisotutkimusverkoston tutkija Jenni Lahtinen pitää näin suurta muutosta tyytyväisyydessä poikkeuksellisena, mutta muistuttaa, että arvosana 8 on edelleen melko hyvä.

Tyytyväisimpiä elämäänsä ovat olleet pojat, 12–14-vuotiaat, hyvin toimeentulevat, peruskoululaiset ja huoltajien kanssa asuvat.

Tyttöjen ja poikien välillä on eroa: tyttöjen tyytyväisyys on laskenut 0,7 ja poikien 0,4 arvosanan verran. Tutkijoiden mukaan ero on tilastollisesti merkittävä, ja siksi olisi tärkeää selvittää korona-ajan vaikutuksia eri sukupuoliin sekä reagoida sen mukaisesti.

Etäopetus ja yksinolo laskevat tyytyväisyyttä

Terveysviranomaiset ja kunnat ovat olleet eri mieltä siitä, pitäisikö nuorten harrastustoiminta olla tauolla. Muun muassa Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit avasivat alle 20-vuotiaiden harrastustoimintaa helmikuun alussa sairaanhoitopiirin vastustuksesta huolimatta. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Tutkimuksessa vertailtiin rajoitustoimien vaikutusta tyytyväisyyden kokemukseen. Suurin vaikutus on ollut etäopetukseen siirtymisellä ja sosiaalisten kontaktien rajaamisella.

– Lapsilla ja nuorilla tärkeä elämäntyytyväisyyteen vaikuttava tekijä on kaverisuhteet. Jos sosiaalisia kontakteja rajoitetaan, näkyy se tyytyväisyyden kokemuksessa, sanoo Lahtinen.

Kirjastojen, elokuvateatterien, kahviloiden ja ravintoloiden sulkemisella ei ollut yhtä suurta yhteyttä tyytyväisyyden kokemukseen.

Harrastustoiminnan keskeyttäminen tai nuorisotilojen sulkeminen keväällä ei puolestaan näytä heijastuneen voimakkaasti nuorten tyytyväisyyteen.

– Rajoitustoimien vaikutusten seurantatutkimus on koronatilanteen edetessä kuitenkin yhä tärkeämpää, jotta yhteiskunta- ja nuorisopoliittisella päätöksenteolla olisi tutkittua tietoa tuekseen, tutkimuksessa sanotaan.

Maahanmuuttajapojilla tyytyväisyys on rajussa laskussa

Korona-ajan kärsijöitä ovat olleet muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat nuoret, jotka ovat usein maahanmuuttajataustaisia. Parikymppisten muunkielisten poikien tyytyväisyys oli syksyllä vain 7,1, kun se vielä kevään Nuorisobarometrissä oli 8,6.

Korona-aika on ollut raskaampaa korkeakouluopiskelijoille kuin nuoremmille lapsille ja nuorille.

Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on ollut selvä uupumispiikki korona-aikana. Vanhemmat ikäryhmät ovat kokeneet etäopetuksen kielteisemmin kuin nuoremmat ikäryhmät, selviää Nuorisotutkimusverkoston aiemmin julkaistussa artikkeliss (siirryt toiseen palveluun)a.

Tyytyväisyys on laskenut tasaisesti niin pieni- kuin suurituloisissa perheissä, joten pelättyä polarisaation kasvua taloudellisen toimeentulon luokissa ei ole nähtävissä. Toisaalta erot ei ole myöskään kaventuneet, vaan suurituloisemmat ovat tyytyväisempiä kuin pienituloiset.

Koronatiedonkeruussa nuorilta tiedusteltiin tyytyväisyyttä elämään kysymällä "Kuinka tyytyväinen olet ollut elämääsi kaiken kaikkiaan viimeisen 6 kk aikana kouluarvosana-asteikolla 4–10?". Vastaajia oli yhteensä 995 nuorta.

Koronatiedonkeruu tehtiin syksyllä 2020 osana Nuorisoverkoston koronatutkimusta. Tutkimuksessa verrattiin tyytyväisyyden muutosta puoli vuotta aiemmin, alkuvuodesta 2020 kerättyyn Nuorisobarometri 2020 -aineistoon.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 17.2.2021 klo 23

Lue lisää:

Vietimme illan Tikkurilan asemalla – kuvareportaasi kertoo nuorista, jotka menettivät lähiopetuksen, harrastukset ja kohtaamispaikat

Lukiolainen Jasmin Pietikäinen tekee koulutöitä melkein kellon ympäri ja nukkuu päiväunet välitunnilla – seurasimme etäopiskelevan lukiolaisen arkipäivää

Poikkeusaika vie nuorilta monet sukupolvikokemukset, ja siksi se ottaa niin koville – Jenni Hirvonsalo: "Sellainen olo, että on jäänyt jostain paitsi"