1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tekstiili- ja vaatetusteollisuus

Kotimaisten brändien noste aiheutti tekstiilialan yrityksiin pulan ompelijoista – Etelä-Pohjanmaalla alkaa kokeilu, joka kiinnostaa koko alaa

Tekstiilialalla vastaavaa rekrykoulutusta ei ole toteutettu aiemmin, tai ainakaan merkittävässä määrin.

tekstiili- ja vaatetusteollisuus
Päivi Harjuhahto ompelee peittoja Lennolin tehtaalla.
Karvialainen Päivi Harjuhahto kertoo työskennelleensä Lennolin sisustustekstiilitehtaalla pian neljä vuotta.Mirva Ekman / Yle

Etelä-Pohjanmaalla toimivissa tekstiilialan yrityksissä havahduttiin viime vuoden puolella ompelijapulaan.

Osaavaa työvoimaa on ollut yritysten mukaan hankalaa löytää esimerkiksi siksi, että koulutus on hiipunut hiljalleen samaa tahtia, kun tekstiilituotantoa on siirtynyt Suomen ulkopuolelle 1990-luvulta lähtien.

Alalla on kuitenkin ollut viime vuosina havaittavissa kotimaisen tuotannon kysynnän kasvua.

Ilmiö ompelijapulasta todentuu myös valtakunnallisesti. Esimerkiksi kotimaisia naisten- ja lastenvaatteita ommellaan Suomessa paljon, kuten myös asusteita, työvaatteita, lääkinnällisiä painevaatteita ja sukelluspukuja sekä tekstiilejä ajoneuvoihin, listaa osaamisen ja tulevaisuuden asiantuntija Auri Kohola Suomen Tekstiili ja Muoti ry:stä.

Suomalaisten brändien kysyntä on kasvanut hänen mukaansa erityisesti koronan aikana, mikä näkyy nyt työntekijätarpeena.

– Alalla eläköityy tällä hetkellä osaajia sekä lisäksi on kohtaanto-ongelmaa, eli tekijät ja työpaikat ovat eri paikkakunnilla. Lisääntynyt ompelijatarve on näiden kaikkien summa, hän lisää.

Lue seuraavaksi: Menestystarina voi alkaa omalle lapselle ommellusta piposta – tylsät lastenvaatteet tekevät äideistä yrittäjiä

Kotimaista käsityötä arvostetaan

Ompelijapulaan havahtui myös sisustustekstiiliyritys Lennol Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski-Sopanen.

Hän otti yhteyttä muihin alueella toimiviin tekstiilialan yrityksiin, jolloin selvisi, että sama ilmiö oli huomattu muuallakin – osaavasta työvoimasta on pulaa.

Lennol Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski-Sopanen seisoo Lennolin tehtaalla Jalasjärvellä.
Pirjo Pystykoski-Sopanen kertoo, että lisätyövoiman tarve on huomattu useissa tekstiilialan yrityksissä.Mirva Ekman / Yle

– Koronan positiivista vaikutusta on ollut se, että suomalaiset katsovat niin sanotusti lähemmäs ja Suomessa valmistetut tuotteet kiinnostavat entistä enemmän suomalaisia. Monin paikoin on siis tullut tarvetta lisätyövoimalle, hän toteaa.

Lennol hakee tällä hetkellä kolmea ompelijaa eläköityvien työntekijöiden tilalle yhteishankintakoulutuksen kautta.

Avuksi yrityksiin räätälöity rekrykoulutus

Etelä-Pohjanmaalla päätettiin etsiä ratkaisua tilanteeseen yhteiskoulutushankkeen eli rekrykoulutuksen avulla. Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto hakee koulutettavia yrityksiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen ja Suomen yrittäjäopiston kanssa.

Muistaakseni ei juuri ainakaan ompelijan töihin ole yhteishankintakoulutusta toteutettu.

Anu Havuluoto, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Koulutuspaikkoja on auki yhdeksän, ja mukana olevat yritykset ovat Lennolin lisäksi Jokipiin Pellava, Lapuan Kankurit, VM-Carpet, Hakola Huonekalu, Ompeluliike Sopiva ja Soft-Kaluste.

Koulutettavia etsitään TE-toimiston asiakkaista, joilla on jo alan työkokemusta tai jotka ovat kiinnostuneita alasta. Koulutus alkaa jo maaliskuussa.

– Hakemuksia on tullut jo parikymmentä, kertoo TE-toimiston yritysasiantuntija Anu Havuluoto.

Teollisuudesta tuttu työvoimakoulutus on tekstiilialalla uutta ainakin tässä mallissa ja tällä alueella.

– Muistaakseni ei juuri ainakaan ompelijan töihin ole yhteishankintakoulutusta toteutettu. Toki tarpeetkin ovat olleet vähäisempiä viime vuosina. Nyt on jälleen tarpeita ja on hienoa, kun yritykset innostuivat tästä mallista, hän mainitsee.

Aki Ruotsala (vas.), Anu Havuluoto ja Eliisa Rissanen seisovat vierekkäin Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen aulassa.
Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston palvelujohtaja Aki Ruotsala (vas.) ja yritysasiantuntija Anu Havuluoto puurtavat yhteiskoulutushanketta pakettiin Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen koulutusasiantuntija Eliisa Rissasen kanssa. Mirva Ekman / Yle

Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen koulutusasiantuntija Eliisa Rissasen mielestä rekrykoulutuksessa voittaa sekä työnhakija että yritys, joka saa juuri kyseessä olevaan työtehtävään koulutetun, osaavan tekijän.

– Erilaisia rekrykoulutuksia on toki toteutettu pääsääntöisesti teollisuuden eri aloille, mutta jonkin verran myös palvelualoille. Toki me jatkuvasti markkinoimme yrityksille, että tätä mallia voisi käyttää enemmänkin, hän toteaa.

Auri Kohola Suomen Tekstiili ja Muoti ry:stä kertoo seuraavansa mielenkiinnolla Etelä-Pohjanmaan rekrykoulutushanketta.

– Teolliseen vaiheompeluun koulutetaan edelleen monilla paikkakunnilla, mutta ongelma on ollut se, että kiinnostuneita opiskelijoita on ollut hyvin vähän. Rekrykoulutuksella saadaan yritysten kautta massavoimaa muun muassa viestintään. Tämä on kiinnostava kokeilu. Odotan innolla, että minkä verran sinne saadaan kiinnostuneita mukaan.

Suojavarusteet työllistivät viime vuonna

Tekstiiliteollisuus sai lisäpontta yhtäkkisesti suojavarustetuotannon osalta Etelä-Pohjanmaalla viime vuonna.

Paikalliset yritykset vastasivat suojavarusteiden nopeasti kasvaneeseen kysyntään poikkeusoloissa ja esimerkiksi suojatakkeja valmistettiin kymmeniä tuhansia kappaleita viikossa myös Jalasjärvellä.

Tuotanto pysähtyi kuitenkin tammikuussa, kun poikkeusaikoina voimassa ollut suorahankintaperuste päättyi. Nyt varusteita hankitaan taas normaalin kilpailutuksen kautta.

Lennolin tehtaalla suojatakkituotantoon perehdytettiin nopeasti parikymmentä työntekijää, jotka valmistivat vain yhtä tuotetta isona sarjatuotantona ja sopimukset olivat määräaikaisia.

Rekrykoulutuksen avulla esimerkiksi Lennolkin hakee nyt ompelijoita erilaisiin työtehtäviin ja jatkuvaan työsuhteeseen eläköityvien tilalle.

– Etsimme nyt moniosaajia, koska esimerkiksi työtehtävät muuttuvat tilauskannan mukaan. Henkilöt valmennetaan myös käyttämään monipuolisesti erilaisia koneita, laitteita ja apulaitteita, muistuttaa Lennolin toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski-Sopanen.

"Pystymme paaluttamaan perinteistä teollisuudenalaa"

Etelä-Pohjanmaalla on pitkät käsityöperinteet ja moni yritys jatkaa edelleen perheyrityksenä. Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston palvelujohtaja Aki Ruotsala pitää ompelijapulaan havahtumista merkkinä siitä, että ala on pienessä nosteessa vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ompelijoita Lennolin tehtaalla tikkaamon puolella.
Ompelijoita tikkaamossa jalasjärveläisen Lennolin tehtaalla.Mirva Ekman / Yle

– Etelä-Pohjanmaa on ollut historiallisesti merkittävää kädentaitajien aluetta. Täällä on ollut vahvaa tekstiiliteollisuutta, joka on sitten globalisaation aaltojen syöksyessä pikkuhiljaa poistunut. Voisi sanoa, että on pieni globalisaation vastaisku, että pystymme paaluttamaan perinteistä teollisuudenalaa tällaisen koulutuksen kautta, hän muotoilee.

Pirjo Pystykoski-Sopanen näkee, että Suomessa on menossa isoja tekstiilialan muutoksia, joihin on kenties vastattava tulevaisuudessa koulutuksen lisäämisellä.

– Yksi iso asia meidän alalla on tällä hetkellä vastuullisuus ja kiertotalous, eli se, miten esimerkiksi käytettyjä vaatteita voisi hyödyntää. Myös isoja kehittämishankkeita on meneillään kuitupuolella, eli puusta valmistettavien tekstiilikuitujen valmistamiseksi. Me olemme nyt niin uuden äärellä, tosi jännittävää, hän pohtii.

Saman allekirjoittaa Auri Kohola, joka näkee Suomella mahdollisuuden olla jopa kansainvälinen edelläkävijä tekstiilien kiertotaloudessa ja uusien ekologisten tekstiilienkuitujen kehittämisessä

Aiheesta voi keskustella 16. helmikuuta 2021 kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään

Suomeen aukeaa pian laitos, jollaista muualla Euroopassa ei ole, ja se voi ratkaista jopa 100 000 tonnin tekstiilijäteongelman – millainen lumppu sopii kiertoon

Lue seuraavaksi