1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Norja

Suomalainen Anni Gullichsen alkoi katsoa uutta tv-sarjaa ja huomasi siinä tutun nimen – isotäti olikin osa Norjan hovia: "Isoin yllätys"

1870-luvulla puutavara-alan nousukaudella Kotkaan perustettiin monta höyrysahaa, myös norjalainen Gutzeitin saha. Yksi Kotkaan muuttaneiden norjalaisten jälkeläisistä päätyi hovineidoksi Norjaan.

Norja
Anni Gullichsen
Anni Gullichsen sai Atlantic Crossing -televisiosarjaa katsomalla paljon lisätietoa isotädistään.Petteri Sopanen / Yle

Norjalainen televisiosarja Atlantic Crossing tuo esiin tarinan norjalaisesta kruununprinsessa Märthasta, joka vaikutti suuresti maailmanpolitiikkaan toisen maailmansodan aikana. Kun helsinkiläinen Anni Gullichsen alkoi katsoa tositapahtumiin perustuvaa draamasarjaa, hän yllättyi.

– Isotätini sattumoisin oli Norjan kruununprinsessan hovineito. Se oli isoin yllätys. Sarjaa katsoi ihan erilaisella mielenkiinnolla, sanoo Gullichsen.

Ylellä pyörivässä televisiosarjassa hovineito Ragni Østgaard puhuu suomenruotsia ja hieman suomeakin. Sarja nousi heti puheenaiheeksi Gullichsenin perhepiirissä.

Anneke von der Lippe näyttelee Ragni Østgaardia Atlantic Crossing -sarjassa.
Anneke von der Lippe näyttelee hovineito Ragni Østgaardia Atlantic Crossing -sarjassa.Dusan Martineck / Cinenord Drama / NRK

Anni Gullichsen ei ollut ennen sarjan katsomista vielä perehtynyt kovin tarkkaan isotätinsä tarinaan. Samalla sarja antoi paljon muutakin lisätietoa pohjoismaisesta historiasta.

– Eihän sitä ole Suomessa edes ajatellut, että Norjalla oli tuollainen tilanne toisessa maailmansodassa. Koulussa historian opetuksessa sitä ei ole kauheasti käsitelty, kertoo Gullichsen.

Mitä norjalaisista sukujuuristaan ajattelevat neljättä polvea edustavat siskokset Mirja Adolfsen ja Raili Helin? Toimittajana Kirsi Lönnblad.

Hovineito kotoisin Kotkasta

Mistä Norjan kruununprinsessan hovineito Ragni Østgaard, omaa sukua Gullichsen, sitten oli lähtöisin? Vastaus löytyy yllättäen Suomesta, merenrantakaupungista Kotkasta ja sahateollisuudesta.

Puutavara-ala oli kovassa nosteessa 1870-luvun Suomessa. Silloin Kotkaan perustettiin monta höyrysahaa, joista ensimmäinen oli haminalaisen konsulin Carl Henrik Ahlqvistin perustama saha vuonna 1871. Heti seuraavana vuonna norjalainen Hans Gutzeit perusti W. Gutzeit & Co -nimisen höyrysahan.

Gutzeit oli perustanut jo aiemmin Norjan ensimmäisen höyrysahan Fredrikstadiin, ja norjalaisten tiedettiin olevan taitavia sahatyömiehiä. Kotkaan perustettu höyrysaha tunnettiin Norjan sahana ja “Norskana”. Sen ympärille muodostui oma yhteisönsä.

Vuonna 1872 Kotkaan saapui ensin viitisenkymmentä norjalaista. Heille rakennettiin asuintaloiksi Norjan sahan pytingit eli norjalaistyyliset luhtitalot. Myöhemmin sahalla oli yhteensä yhdeksänkymmentä norjalaista työmiesperhettä.

Kauniit punaiset pytingit koristavat Kotkan keskustaa edelleen.

Enso-Gutzeitin lautatarha Kotkassa 1920-luvulla.
Enso-Gutzeitin lautatarha Kotkassa 1920-luvulla.Museovirasto

"Savolaisten Amerikka"

Alhqvistin sahan ja Norjan sahan perustamisen jälkeen 1870-luvulla Kotkassa aloitti toimintansa vielä seitsemän muutakin höyrysahaa. Kotka kehittyi vauhdilla ja paikkaa kutsuttiinkin "savolaisten Amerikaksi".

Kotkaan tuli entistä enemmän väkeä sahatöihin muualta, sillä tarjolla oli paljon työpaikkoja ja mahdollisuuksia ansaita rahaa nopeasti. Norjan sahan työväestä tosin suurin osa palasi Norjaan jo 1870-luvun lopussa ja 1880-luvun alussa.

Siitä huolimatta Kotkaan jäi norjalaisyhteisö, johon myöhemmin kuului myös tyttö nimeltä Ragni.

Tukinuittoa Kotkassa. Taustalla Enso-Gutzeit Oy:n Kotkan tehdas ja Norjan saha.
Volker von Boninin ottamassa kuvassa näkyy perinteistä tukinuittoa Kotkassa 1970-luvulla. Taustalla Kotkansaaren tehdasaluetta, jossa toimi tuohon aikaan Enso-Gutzeit Oy.Museovirasto

Alexander Gullichsen saapui nuorena Kotkaan

Gutzeitin sahaa johdettiin Norjasta käsin. Puutavara-alan suhdanne notkahti 1880-luvulla ja yhtiö kaipasi korjausliikettä. Norjalainen johtaja Lars Roede lähetti norjalaisen laivanvarustajan pojan Alexander Gullichsenin Kotkaan töihin. Hän aloitti konttoristina Gutzeitin sahalla 19-vuotiaana.

Siihen aikaan oli tyypillistä, että Kotkaan muuttaneet norjalaiset eivät välttämättä halunneet opetella suomea. Alexander Gullichsen sen sijaan aloitti heti suomen kielen opinnot ja päätti varhain, että jää Suomeen pysyvästi.

Alexander Gullichsenilla oli tapana perehtyä huolella yhtiön asioihin. Hänelle annettiin töissä lisää vastuuta, sillä hän sai ylennyksen konttoripäälliköksi vuonna 1890. Samana vuonna hän myös haki ja sai Suomen kansalaisuuden.

Vuonna 1892 Alexander Gullichsen meni naimisiin haminalaisen konsuliperheen tyttären Ines Brunilan kanssa. Vuosien mittaan pariskunnalle siunaantui yhteensä kuusi lasta. Esikoistytär Ragni Gullichsen syntyi 7.3.1894.

Takarivissä Ines Gullichsen, Ragni Gullichsen ja Alexander Gullichsen. Eturivissä Thorbjörn ja Rolf Gullichsen.
Perhepotretissa takarivissä Ines, Ragni ja Alexander Gullichsen. Eturivissä Thorbjörn ja Rolf Gullichsen.Risto Gullichsenin kotialbumi

Vaikka Alexander Gullichsen oli opiskellut suomea, Alexander ja Ines Gullichsenin perheessä kuitenkin puhuttiin sukulaisten mukaan Alexanderin kanssa norjaa ja Ineksen kanssa ruotsia.

Ragni ja Rolf Gullichsen
Kahden sisaruksen potretissa Rolf ja Ragni Gullichsen.Risto Gullichsenin kotialbumi

Yhtiön johtoon Alexander Gullichsen yleni neljänkymmenen vuoden iässä vuonna 1906. Hänestä tuli suuri tekijä kotkalaisessa ja suomalaisessa puunjalostusteollisuudessa. Vapaa-ajallaan hän harrasti innokkaasti muun muassa metsästystä ja purjehdusta.

Kotimaisemat Meriniemessä

Meriniemi on kotkalaisille tuttu puinen keltainen huvila meren rannalla. Nykyisin merenrantahuvila on Kotkan Pursiseuran tukikohta. Rakennuksessa toimii myös ravintola, joka on tällä hetkellä suljettu koronatilanteen vuoksi.

Yli sata vuotta sitten huvila oli Ragni Gullichsenin koti.

Alun perin Gutzeit rakennutti huvilan tehtaanjohtajan työsuhdeasunnoksi vuonna 1898. Alexander ja Ines Gullichsenin perhe asui siellä Alexander Gullichsenin menehtymiseen eli vuoteen 1917 asti.

Ravintola Meriniemi.
Gullichsenien jälkeen Meriniemessä asui tehtaanjohtajia perheineen vuoteen 1962 saakka. Silloin Enso-Gutzeit luopui Meriniemestä.Krista Kierikka / Yle

Anni Gullichsenilla ei ole vahvaa yhteyttä näihin maisemiin ja Kotkaan, sillä hänen perheensä on Porvoon kautta turkulaistunut ja osittain myös helsinkiläistynyt. Kotka on kuitenkin hänelle kiinnostava osa sukuhistoriaa.

– Kävin viime kesänä siskon ja hänen poikaystävänsä kanssa pienellä ajelulla Kotkassa. Kävimme katsomassa Meriniemeä ulkopuolelta. Tuli sellainen olo, että tänne olisi kiva tulla viettämään enemmänkin aikaa, ihmetellä ja selvitellä, missä siellä on kuljettu, kertoo Anni Gullichsen.

Mutta miten Anni Gullichsenin isotäti Ragni oikein päätyi Norjan kruununprinsessan hovineidoksi?

Nuori Ragni Gullichsen.
Nuori Ragni Gullichsen.Risto Gullichsenin kotialbumi

Tie vei upseerin vaimona Norjaan

Kun Ragni Gullichsen kasvoi, hän tapasi Norjassa matkaillessaan norjalaisen upseerin Nikolai Ramm Østgaardin. He menivät naimisiin Kotkan kirkossa vuonna 1916 ja pian häiden jälkeen pariskunta muutti Norjaan.

Hääpari Nikolai Østgaard ja Ragni Gullichsen Kotkan evakelisluterilaisen kirkon portailla 22.7.1916.
Nikolai Østgaardin ja Ragni Gullichsenin häitä vietettiin Kotkan evakelisluterilaisessa kirkossa 22.7.1916.Kymenlaakson museon arkisto
Hääpari Nikolai Østgaard ja Ragni Gullichsen Kotkan evankelisluterilaisen kirkon portailla 22.7.1916.
Ragni Gullichsen ja Nikolai Østgaard hääpäivänä Kotkan kirkon portailla.Kymenlaakson museon arkisto

Nikolai Ramm Østgaard teki pitkän uran Norjan hovissa. Hän aloitti silloisen kruununprinssi Olavin liikunnanohjaajana ja myöhemmin yleni adjutantiksi. Hän palveli kruununperijän lähimpänä työtoverina yli neljän vuosikymmenen ajan.

Vuonna 1929 myös Ragni Østgaard sai töitä hovista ja sitä kautta hänestä tuli kruununprinsessa Märthan hovineito. Märthan kuoltua Ragni Østgaard oli Märthan tyttären Astridin hovineito. Østgaardeilla oli neljä lasta.

Hovineito Ragni (Anneke von der Lippe) kruununprinsessa Märthan (Sofia Helin) vierellä Atlantic Crossing -sarjassa.
Hovineito Ragni (Anneke von der Lippe) kruununprinsessa Märthan (Sofia Helin) vierellä Atlantic Crossing -sarjassa.Cinenord / Yle

Lisäintoa sukututkimukseen

Anni Gullichsenin sukuhaarassa on ollut ennen televisiosarjan katsomista melko vähän puhetta hänen isotädistään. Anni Gullichsen ei ole tavannut ketään Alexander Gullichsenin lapsista, sillä he eivät olleet enää elossa silloin kun Anni Gullichsen syntyi.

Gullichsenin isälläkään ei ole juuri muistoja Ragni Østgaardista. Hänen isänsä oli nelivuotias, kun Østgaard menehtyi vuonna 1956.

Anni Gullichsen on koko aikuisikänsä miettinyt, että jossain vaiheessa olisi mukavaa vähän perehtyä ja tehdä pientä tai isompaa sukututkimusta.

– Tästä tuli kiva buusti siihen suuntaan, että tämän sarjan tönäisemänä voisi sen tehdä, sanoo Anni Gullichsen.

Anni Gullichsenin tietojen mukaan Kotkassa ei enää tällä erää asu Gullichseneja. Ajan myötä kaikki ovat lähteneet omille teilleen.

Anni Gullichsen
Anni Gullichsen sai televisiosarjasta lisäintoa sukututkimuksen aloittamiseen.Petteri Sopanen / Yle

Haaveissa reissu Norjaan

Anni Gullichsenille on ylpeyden aihe kuulua norjalaislähtöiseen sukuun.

– On kiinnostavaa, että on tällainen mielenkiintoinen, jopa Norjan hoviin ulottuva sukutarina, mistä en ole niin kauheasti edes aikaisemmin tiennyt.

Hänen sukunimensä on erottunut aina joukosta ja vuosien mittaan hän on saanut monesti selittää ihmisille, miten se kirjoitetaan.

Gullichsenin pitkäaikaisena haaveena on lähteä jossain vaiheessa reissuun Norjaan, ottaa yhteyttä Ragnin jälkeläisiin ja saada lisätietoa suvun taustasta.

Mustavalkoinen kuva Ragni Østgaardista.
Ragni Østgaard palveli Norjan kuninkaallista perhettä kuolemaansa saakka.Oslo Museum Arkiv/Samling Byhistorisk samling

Tähän mennessä Anni Gullichsen on käynyt pariin otteeseen Oslossa. Norjassa odottaa paljon muutakin nähtävää ainutlaatuisten luontokohteiden parissa.

– Olen kiinnostunut pohjoismaisista kulttuureista. Olen luontoihminen ja tykkään ulkoilusta, metsässä samoilusta ja meren äärellä olemisesta.

Työnsä puolesta Anni Gullichsen on mukana Ylen Uuden Musiikin Kilpailun järjestelyissä kirjoittavana toimittajana.

Presidentti Ahtisaaren kanssa norjalaisjuhlissa

Gullichsenin suvun lisäksi perinteisiä kotkalaisia norjalaislähtöisiä sukuja ovat muun muassa Adolfsenin ja Guttormsenin suvut.

Pyhtäältä ja Kotkasta kotoisin oleva turkulaistunut tasa-arvoaktivisti Juho Pylvänäinen kuuluu Guttormsenin sukuun isänsä suvun puolelta. Suuri osa suvusta asuu edelleen Pyhtäällä ja Kotkassa, mutta Pylvänäinen itse muutti pois seudulta vuonna 2007.

Juho Pylvänäinen.
Juho Pylvänäinen on innostunut sukujuuriensa kautta opettelemaan norjan kieltä.Juho Pylvänäisen kotialbumi

Omat norjalaiset sukujuuret valkenivat Pylvänäiselle 90-luvulla teini-ikäisenä, kun kutsu kävi isoihin norjalaisjuhliin. Juhlat järjestettiin paikallisen ammattikoulun tiloissa Kotkassa.

– Silloinen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari, joka kuuluu myös tähän samaan porukkaan, oli puhujavieraana siellä, kertoo Pylvänäinen.

Ahtisaari on Adolfsenin sukuseuran historiikin mukaan ollut aikoinaan myös vaikuttavana voimana siinä, että Adolfsen-sukuseura perustettiin. Tämä sukuseura on edelleen aktiivinen.

– Muistan, että oli jännää olla tasavallan presidentin kanssa samassa tilassa. Syötiin siellä perinteisiä norjalaisia leipiä. Taisi olla aika makeaa leipää, mitä siellä popsittiin, sanoo Pylvänäinen.

Juhlimassa oli niin tehtaan johtajien kuin sahaduunareiden jälkeläisiä.

Norjalaisnimet erottuvat

Pylvänäinen ja Anni Gullichsen tutustuivat, kun kumpikin asui samaan aikaan Turussa.

– Tunnistin heti Annin sukunimen. Tiesin siinä vaiheessa tasan tarkkaan, että hänen on pakko olla samaa porukkaa, kertoo Pylvänäinen.

Pylvänäinen arvioi, että suuri osa kotkalaisista norjalaissukujen jälkeläisistä on aikaa myöten suomenruotsalaistunut. Osalla taas kieleksi on valikoitunut joko suomi tai ruotsi.

– Osalla nimiä on suomennettu, niin kuin Ahtisaarella. Hänen isänsä oli Adolfsen, mutta vaihtoi sukunimensä Ahtisaareksi, sanoo Pylvänäinen.

Norjalaisyhteisöä on tutkittukin

Pylvänäinen kiinnostui omasta sukuhistoriastaan entistä enemmän kymmenisen vuotta sitten. Silloin hän myös huomasi, että Merja Bertling on kirjoittanut Helsingin yliopistossa pro gradu -tutkielman Kotkaan 1800-luvun lopulla syntyneestä norjalaisyhteisöstä.

Pylvänäisen suvussa on myös käyty katsomassa, mistä päin Norjaa suku on alun perin lähtenyt kohti Kotkaa.

– Pari tätiäni on käynyt jokunen vuosi sitten Norjassa autoilureissulla Oslonvuonon itäpuolella, kertoo Pylvänäinen.

Pylvänäinen on käynyt suomenkieliset koulut, mutta toisaalta hänen isänsä on ollut Pyhtäällä ruotsinkielisissä kouluissa. Myöhemmin Pylvänäinen on innostunut sukujuuriensa kautta opettelemaan myös norjan kieltä. Hän ei puhu sitä, mutta lukee sujuvasti. Ruotsin kielen taidosta on ollut suuresti apua norjan opettelemisessa.

– Joitakin sanoja saattaa olla erilaisia, mutta ne voi aina tarkistaa jostakin, sanoo Pylvänäinen.

Norjalaisuus näkyy edelleen Kotkan katukuvassa

Norjalaiset yksityiskohdat ovat olennainen osa Kotkansaaren katukuvaa. Kotkalaisille nämä ovat ehkä itsestäänselvyyksiä.

– Kaikki puhuvat ihan normaalisti, että meillä on norjalaistalot ja kaikki muut, mutta en tiedä, kuinka paljon kotkalaiset ei-norjalaiset välttämättä pohtivat, mistä tämä nimitys tulee, kertoo Pylvänäinen.

Palkitusta puistostaankin tunnetun Sapokan alueella Gutzeitintiellä sijaitsevat edelleen pytingit eli Gutzeitin henkilöstön asuintaloiksi alun perin rakennetut punaiset luhtitalot. Niiden nimetkin ovat perinteikkäät.

Kirkkopytinki-talo Kotkassa.
Norjalaistyylinen Kirkkopytinki on tuttu näky kotkalaisille Gutzeitintiellä.Krista Kierikka / Yle
Herrainpytinki-talo Kotkassa.
Gutzeitintien varrella sijaitsee myös Herrainpytinki.Krista Kierikka / Yle

Nämä talot kunnostettiin 1990-luvulla ja ne ovat vuokra-asuntokäytössä.

– Onhan Kotkassa nimijäänteitä jonkin verran. Siellä on Norskan kalliota ja muuta, jotka tulevat suoraan näistä yhteyksistä, sanoo Pylvänäinen.

Norskankatuakin pitkin pääsee Kotkassa kulkemaan.

Alkuperäiseen W. Gutzeit & Co -sahaan liitettiin vuonna 1928 Enson tehdas ja niin syntyi metsäyhtiö Enso-Gutzeit Oy. 1990-luvulla parin fuusion myötä syntyi metsäyhtiö Stora Enso. Vuonna 2010 Stora Enso myi Kotkan tehtaat kansainväliselle sijoitusyhtiölle.

Lähteinä käytetty: Virpi Talja: Alexander Gullichsen Gutzeit-yhtiössä vuosina 1884-1917. Enso-Gutzeit Oy, Historia- ja perinnejulkaisuja 6 (1991), Veikko Kallio: Kymin historia 2 (1990) ja Store norske leksikon.

Lue lisää:

Yles sändningar var förebilden när Anneke von der Lippe blev finlandssvenska Ragni i Atlantic Crossing Lue täältä Ragnia näyttelevän norjalaisnäyttelijä Anneke von der Lippen haastattelu, jossa hän kertoo muun muassa suomenruotsin harjoittelusta roolia varten.

Atlantic Crossing: En storserie full med fakta, kuriosa och fiktion Lue täältä esimerkkejä, mitkä yksityiskohdat sarjassa ovat faktaa ja mitkä fiktiota.

Atlantic Crossing -sarjaa esitetään Yle Teema ja Fem -kanavalla. Koko sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

120-vuotiaassa Meriniemen huvilassa tapahtuu outoja – ihmisiä jäänyt suljettujen ovien taakse: "Harvemmin täällä tulee oltua yksin"

Lue seuraavaksi