1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pekka Haavisto

Neljä nostoa Haaviston ja Lavrovin tapaamisesta: Haavisto otti Navalnyin heti puheeksi, ministerit kävivät pallottelua EU:sta

Haavisto säästyi ja säästettiin EU:n ulkopoliittisen edustajan kohtelulta, kirjoittaa Ylen ulkomaantoimittaja Pietarista.

Pekka Haavisto
Venäjän ulkoministeri vastasi toimittajamme kysymykseen Navalnyin tapauksen vaikutuksesta Venäjän suhteisiin EU:hun ja Suomeen.
Venäjän ulkoministeri vastasi toimittajamme kysymykseen Navalnyin tapauksen vaikutuksesta Venäjän suhteisiin EU:hun ja Suomeen.

PietariSuomen ja Venäjän ulkoministerien tapaamiseen luotiin suuria paineita ja odotuksia Venäjän ja EU:n suhteiden ollessa aallonpohjassa.

Seuraavassa on neljä keskeistä kohtaa Pekka Haaviston (vihr.) ja Sergei Lavrovin tapaamisesta.

1. Haavisto piti varansa

Ulkoministeri Haavisto oli selvästikin lukenut läksynsä ja oli tarkkana, ettei joutuisi samanlaiseen tilanteeseen kuin EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell Moskovassa.

Haavisto nosti Aleksei Navalnyin tilanteen pöydälle jo avauspuheenvuorossaan, kun ministerit istuivat vastatusten ylellisen Ermitaž-hotellin konferenssisalissa.

– Niin kuin tiedätte, viimeaikainen huolenaihe on ollut Aleksei Navalnyin myrkytysyritys kemiallisella aseella ja hänen saamansa vankeustuomio sekä viranomaisten toiminta mielenosoituksissa. Varmasti tästäkin tänään keskustelemme, Haavisto sanoi.

Tämä oli varsin odotettua, eikä Lavrov siitä erityisesti provosoitunut.

– Herra ministeri käsitteli myös tilannetta Aleksei Navalnyin ympärillä ja kolmen länsieurooppalaisen diplomaatin karkotusta karkotusta liittyen laittomiin mielenilmauksiin Moskovassa ja muissa kaupungeissa tammikuun lopulla, Lavrov totesi lehdistötilaisuudessa.

– Me selvitimme hänelle seikkaperäisesti, millaisia motiiveja on kantojemme takana näissä kysymyksissä, Lavrov kertoi lakonisesti.

Venäjän johto on jo aiemmin tehnyt kovin sanankääntein selväksi, että pitää Navalnyin kohtaloa sisäisenä asianaan.

Lavrov kohdisti vastauksissaan suurimman huomion diplomaattien karkotusten perusteluun – ja vältti siten puhumasta enempää Navalnyistä itsestään.

Lavrovin mukaan diplomaatit olivat osallistuneet luvattomiin mielenosoituksiin ja rikkoneet siten diplomaattisia suhteita koskevaa Wienin yleissopimusta.

Haavisto puolestaan sanoi mielenosoitusten ja oikeudenkäyntien seuraamisen kuuluvan diplomaattien normaaleihin tehtäviin kohdemaassaan.

Ylipäätään Haavisto pyrki vastauksissaan ottamaan kiinni Lavrovin sanomisista tarkasti.

2. Natokin mainittiin ja transponderit

Venäjän vanha huolenaihe, läntinen sotilasliitto Nato, nousi esiin, kun Lavrov kiitteli tiedotustilaisuudessa, että Suomi ei ole liittynyt sotilasliitto Natoon. Lavrov piti sitä hyvänä asiana alueen vakaudelle.

Hän mainitsi nimenomaisesti Suomen uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen seloteon.

Haavisto muistutti puolestaan, että turvallisuuspoliittisessa selonteossa mainittiin edelleen Suomen mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä.

Hän myös korosti Suomen olleen Naton rauhankumppanimaa vuodesta 1994.

Lavrov nosti samassa yhteydessä esiin myös presidentti Sauli Niinistön taannoisen aloitteen Itämeren lentoturvallisuudesta. Hänen mukaansa transponderien käyttö sotilaslennoilla ei ole edennyt Naton nihkeyden vuoksi.

Venäjän johto on mielellään viitannut tähän aloitteeseen tiedotustilaisuuksissa.

3. Lavrov erotteli suhteet EU:hun ja Suomeen – Haavisto jarrutteli

Lavrov jatkoi kovaa retoriikkaansa suhteessa Euroopan unioniin mutta pyrki samalla erottelemaan toisistaan Venäjän suhteet Suomeen ja Euroopan unioniin.

– En näe mitään seurauksia Suomen ja Venäjän kahdenvälisille suhteille sen linjan seurauksena, jota EU:n on harjoittanut jo seitsemän viime vuotta ja joka on johtanut EU:n ja Venäjän rakentavien suhteiden tosiasialliseen tuhoutumiseen, Lavrov muotoili.

Lavrov antoi ymmärtää, että ulkopoliittinen linja sanellaan Brysselissä ja EU-maiden edustajat toistavat sitä sanatarkasti.

Haavisto korosti, että Suomi on mukana luomassa linjaa ja on siitä myös vastuussa.

Käytännön asiana Haavisto muistutti Lavrovia Schengen-alueesta. Ilman sitä venäläisetkin joutuisivat hakemaan viisumia kaikkiin EU-maihin erikseen.

Venäjän johto on jo kauan vieroksunut EU:ta toimijana ja pitäisi EU-maiden kanssa mieluummin kahdenvälisiä suhteita kuin keskustelisi unionin kanssa.

Suhdejäätyi pahoin vuonna 2014, jolloin Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota jäädyttivät unionin ja Venäjän välit.

Lavrov ja Haavisto olivat samaa mieltä vuosiluvusta, vastakkaista mieltä syistä.

Venäjä näkee presidentti Viktor Janukovytšin syrjäyttämisen vallankaappauksena, EU demokraattisten voimien voittona.

4. Venäjä ei halunnut vetää Haavistoa mankelin läpi

Lavrov ei lähtenyt ryöpyttämään vierastaan. Halutessaan veteraanidiplomaatti olisi voinut olla hyvin hankala. Todennäköisesti Venäjä ei nähnyt nyt mitään hyötyä sellaisessa.

Venäjä ei selvästikään halunnut asettaa Haavistoa samantapaiseen tilanteeseen, johon EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell joutui Moskovassa.

Helmikuun alussa Moskovassa vieraillut Borrell sai vastailla Venäjän median yllätyskysymyksiin Yhdysvaltain asettamasta Kuuban kauppasaarrosta ja lehdistötilaisuuden jälkeen hän sai kuulla kolmen EU-maiden diplomaatin karkotuksista.

Samanlaisia yllätyksiä ei ollut odottamassa Haavistoa, ainakaan tällä tietoa. Venäläismedian kaksi kysymystä Haavistolle olivat asiallisia ja aiheena olivat EU-Venäjä-suhdetta ja Valko-Venäjää.

Haavisto myös kiitteli Lavrovin, pitkän linjan ulkopolitiikan ammattilaisen, kanssa käytyjä keskusteluja kansainvälisistä kysymyksistä kuten esimerkiksi Lähi-idän tilanteesta ja Vuoristo-Karabahin kriisistä.

Ne ovat asioita, joissa Lavrov pääsee näyttämään tietämystään.

Lue seuraavaksi