1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. välikysymykset

Perussuomalaiset vaatii EU-elvytyspaketin hylkäämistä, Marin: Paketti perussopimusten mukainen, Tavio: Erikoista

Keskusta syytti, että perussuomalaiset käy välikysymyksellä kuntavaaleja. Halla-ahon mukaan keskusta on "kuntavaalipaniikissa".

Pääministeri Sanna Marin eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 16. helmikuuta 2021.
Hallitus vastasi tiistaina eduskunnassa perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja nyt-liikkeen välikysymykseen Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin. Kuvassa pääministeri Sanna Marin.

Oppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vaatii, että Suomen on torjuttava EU:n elvytyspaketti.

Eduskunta väitteli paketista jälleen tiistaina, kun hallitus vastasi kolmen oppositiopuolueen välikysymykseen siitä.

EU-maat sopivat heinäkuussa jättimäisestä paketista, jolla tuetaan jäsenmaiden taloutta koronakriisin takia. EU ottaa yhdessä 750 miljardin lainan markkinoilta, jakaa sen avustuksina ja lainoina jäsenmaille ja vastaa yhdessä, että velka maksetaan takaisin.

Välikysymyksen ovat tehneet perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja nyt-liike. Puolueet katsovat, että 750 miljardin euron tukipaketti ei ole Suomen etujen mukainen. Kokoomus ei ole mukana välikysymyksessä, mutta se jätti asiasta oman epäluottamuslause-esityksensä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi keskustelun aluksi, että elvytyspaketissa on kyse poikkeuksellisen koronakriisin hoitamisesta. Tarkoitus on vastata koronan aiheuttamiin taloudellisiin haittavaikutuksiin jäsenmaissa.

Marin kiisti, että EU saisi uutta toimivaltaa tai asettaisi jäsenvaltioita vastuuseen toistensa veloista.

Halla-aho: Rahaa saa, jos on harjoittanut vastuutonta taloudenpitoa

Jussi Halla-aho arvosteli, että paketista syntyy Suomelle lähes neljän miljardin nettotappiot eikä se jää kertaluontoiseksi.

Halla-aho muotoili, että Etelä-Euroopan maiden tukeminen ei auta Suomen vientiä. Hänen mukaansa vaikutus voi olla Suomen talouden kannalta jopa kielteinen, koska ”Suomi elvyttää vientiteollisuutensa kilpailijoita”.

Halla-aho arvosteli, että koronan aiheuttamat vahingot eivät ole elvytyspaketin rahanjaossa ratkaisevia, vaan ”rahaa saa, jos on harjoittanut vastuutonta taloudenpitoa”.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio moitti, että "koronaelvytyksenä markkinoitava velkavankeus ei ratkaise Etelä-Euroopan talousongelmia".

– Taas sanotaan, että kyseessä on väliaikainen kertaratkaisu. Matti Vanhanen sanoi pääministerinä yli kymmenen vuotta sitten, että Kreikan tuet ovat kertaratkaisu. Nyt hän jatkaa sen selvittämistä, ovatko nämä vain kertaratkaisu, Tavio sanaili.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki piikitteli, että perussuomalaisetkin olivat aiemmin hyväksymässä Kreikan tukipakettia.

Tavio syytti Marinia perustuslakivaliokunnan yli kävelemisestä

Väittelyä syntyi myös siitä, rikkooko elpymispaketti EU:n omia sääntöjä. Halla-ahon mukaan paketti rikkoo EU:n omia perustamissopimuksia, jotka eivät salli toiminnan rahoittamista yhteisvelalla.

Marinin mukaan paketti on EU:n perussopimusten mukainen. Hän viittasi eduskunnan suuren valiokunnan kuulemiin asiantuntijoihin, joiden mukaan paketin hyväksymiseen ei liity EU- tai valtiosääntöoikeudellisia ongelmia.

Ville Tavio syytti Marinia perustuslakivaliokunnan yli kävelemisestä. Hän sanoi, että valiokunta ei ole lausunut elvytyspaketista neuvottelujen jälkeen.

– On erikoista, että Marin esitti ettei uudistuksessa ole perustuslain ongelmia, koska suuressa valiokunnassa joku asiantuntija on lausunut niin, Tavio sanoi.

Marin sanoi, että hallitus nojaa EU-jäsenvaltioita avustavan neuvoston oikeuspalvelun arvioihin, että paketti ei ole EU-perussopimusten vastainen. Hän sanoi, että perustuslakivaliokunta tulee varmasti arvioimaan oman kantansa, kun eduskunta käsittelee asiaa.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) totesi, että asia on oikeudellisesti kuten Marin sanoi, ja lopullisen kannan ratkaisee EU-tuomioistuin.

Marin vastasi myös kysymyksiin siitä miten kävisi, jos jokin jäsenmaa ei pystyisi hoitamaan omaa osuuttaan paketista.

Marin sanoi, että todennäköisesti siinä tilanteessa kaikki jäsenmaat katsoisivat yhdessä millä tavalla vaikeuksiin ajatunut maa saataisiin huolehtimaan omista vastuistaan.

Marin perusteli Suomen nettomaksuasemaa maan vauraudella, jonka mukaan paketin maksut määräytyvät. Marin kehui, että Suomi onnistui neuvotteluissa.

Hän vetosi siihen, että Suomi lukeutuu pienimpiin nettomaksajiin niin elpymispaketin kuin koko rahoituskehyksen osalta. Hän korosti, että Suomen jäsenmaksut kasvavat kehyskaudella vain neljä prosentilla, kun keskimäärin jäsenvaltioiden maksujen on arvioitu kasvavan noin kymmenen prosenttia.

Kanerva: Paketti ei auta, Tuppurainen: Missä ajassa kokoomus on?

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että kokoomus puolustaa voimakkaasti Suomen EU-jäsenyyttä, eikä yhdy siksi muun opposition välikysymyksen tekstiin.

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoi, että kokoomus rakentaa sopua, mutta ei millä tahansa tavalla. Puolueen mukaan heinäkuussa neuvoteltu elpymispaketti ei auta koronan runtelemia EU-maita parhaalla mahdollisella tavalla.

Kanervan mukaan leväperäisesti asiansa hoitaneilta mailta olisi pitänyt edellyttää talouskasvua edesauttavia rakenteellisia uudistuksia ja jokaisen maan selkeää omaa velkavastuuta.

Hänen mukaansa Suomi ei voi ottaa ”valtavaa velkaa maksaakseen eteläisen Euroopan holtitonta taloudenpitoa”.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ihmetteli, missä ajassa kokoomus on.

Tuppuraisen mukaan puheet moraalikadosta eivät sovellu tähän hetkeen, jossa nyt hoidetaan koronapandemian jälkitilannetta, vaan finanssikriisiin.

Tuppurainen sanoi, että finanssikriisin jälkeen noudatettiin tiukkaa politiikkaa, ja sen nähtiin pitkittäneen kriisiä.

Hänen mukaansa taloustieteilijät ovat suositelleet elvyttämistä yhdessä sen sijaan, että kukin maa elvyttäisi yksin, jolloin Tuppuraisen mukaan ei saavutettaisi samoja hyötyjä.

Kanerva esitti kokoomuksen epäluottamuslauseena, että hallitus on epäonnistunut EU-neuvotteluissa. Kritiikki koskee sitä, että tukea suunnataan muuhunkin kuin koronasta toipumiseen.

Kanerva moitti, että hallituksen suunnitelmat elvytysrahojen suuntaamisesta ovat vanhan kertausta, ja halusi että rahaa laitetaan enemmän elinkeinoelämän elvyttämiseen.

Lue lisää:

Kokoomus jäi elvytyspaketin takia puun ja kuoren väliin – Mykkänen: Olisi iso askel ajaa EU riitaan

Kalmari: Perussuomalaisten välikysymyksessä kyse kuntavaaleista

Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Anne Kalmari sanoi, että perussuomalaisten välikysymyksessä ei ole kyse EU-politiikasta vaan kuntavaaleista.

Kalmari vetosi siihen, että heinäkuun neuvottelutulos turvaa Suomen saamat rahat maatalouteen, maaseudun kehittämiseen sekä alue- ja rakennepolitiikkaan. Hän sanoi, että Suomen rahoitusasema jopa hieman paranee, kun muiden jäsenmaiden maksut nousevat keskimäärin enemmän kuin Suomen, mihin Marinkin viittasi.

– Välikysymyksen linja tarkoittaisi kylmää kyytiä maakuntien Suomelle ja ruuantuotannolle, Kalmari maalaili.

Halla-aho sanoi, että elvytyspakettia ei pitäisi kytkeä EU:n rahoituskehykseen eikä suomalainen maatalous saa EU:sta "yhtään mitään", koska Suomi on nettomaksaja.

– Onko tämä parasta, mihin keskusta kuntavaalipaniikissaan kykenee, hän kysyi.

Lue lisää:

Yle seurasi kiistelyä EU-elpymispaketista: Oppositio moitti huonosti neuvotelluksi, "Kenen pussiin te pelaatte", kysyi Tuppurainen perussuomalaisilta

Näin keskustelu EU-elvytysrahoista kärjistyy: perussuomalaiset väittää liittovaltiojuoneksi, kokoomus horjuu ja hallitus puolustautuu