1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Valokuituverkot

Ulkomainen sijoitusyhtiö haluaa ostaa 1000 kilometriä Savon syrjäseutujen valokuitua – kunnat ovat kaupitelleet verkkoa käyttäjiltä salaa

Savon Kuituverkko on saanut verkkoonsa 10 vuoden aikana vain 800 asiakasta.

Valokuituverkot
tietokoneen näimistö
Nopeiden yhteyksien merkitys kodeissa kasvaa, kun vapaa-ajanvieton lisäksi teemme myös työt etänä verkossa.Sami Takkinen / Yle

Paikallisen valokuituverkkoyhtiön kaupittelu Adola Oy -nimiselle yhtiölle puhuttaa ja herättää hämmennystä Pohjois-Savossa. Kyseessä on 17 pohjoissavolaisen kunnan omistama Savon Kuituverkko Oy.

Kaupantekoaikeet selvisivät kuntalaisille vasta pari viikkoa sitten, kun kunnat alkoivat tehdä päätöksiä asiasta. Kaikkien yhtiön omistajakuntien on hyväksyttävä kauppa maaliskuun loppuun mennessä.

Kuntien näkökulmasta kauppa on hyvä asia, koska marraskuussa 2018 yrityssaneerausohjelmalla konkurssilta pelastettu yhtiö on ollut niille rasite.

Savon Kuituverkko perustettiin 10 vuotta sitten ja se on rakentanut historiansa aikana 1 000 kilometriä valokuituverkkoa lähinnä haja-asutusalueelle.

Pisimmät pätkät verkkoa syntyivät vuosina 2013–2015. Yhtiöllä on tällä hetkellä 700–800 asiakasta.

Alun perin tavoite oli moninkertainen. Tähtäimessä oli rakentaa valokuituyhteys lähes jokaiseen savolaiseen kotiin.

Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mielestä huonossa jamassa olevan Savon Kuituverkon ongelma on ollut, että se ei ole saanut verkkoonsa riittävästi asiakkaita. Rakentamista on ohjannut valtion linja, jonka mukaan harvaan asuttujen alueiden pääsyä valokuituverkon piiriin tulee tukea.

Miksi salattiin, miksi ei kilpailutettu?

Kauppa herättää monia kysymyksiä. Ihmetystä aiheuttaa muun muassa se, miksi ostajan ilmaantuminen salattiin lähes vuoden ajan.

Odotusarvo on, että myyntiaikeesta olisi kerrottu avoimesti, koska kaupan toisena osapuolena ovat kunnat. Kunnat tekivät aiesopimukset salassa keväällä 2020.

Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Raassina perustelee tätä sillä, ettei asia ollut siinä vaiheessa julkinen.

– Mahdollinen kauppa oli vasta selvitysvaiheessa ja sitä käsiteltiin kunnissa normaalin liiketoimintamenettelyn mukaisesti, Raassina sanoo.

Savossa mietitään myös, miksi Savon Kuituverkon kauppaa ei kilpailutettu.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Nykänen kertoo, että ostajia etsittiin jo ennen vuonna 2018 tapahtunutta yrityssaneerausta. Tuolloin yhtiö oli ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin. Valtion tuet oli käytetty, lainojen korot lankesivat maksettaviksi ja kunnat eivät halunneet rahoittaa yhtiötä enempää.

– Yksikään yritys ei silloin kiinnostunut. Myös erilaisia rahoitusmalliratkaisuja etsittiin, mutta kunnilla ei ollut halua edistää niitä, Nykänen kertoo.

Toimitusjohtaja Tomi Moilanen toteaa, että Adolan tarjoukseen tartuttiin, koska se oli yhtiön ja omistajien edun mukainen.

Pohjois-Savossa on myös pohdittu, myydäänkö verkko liian halvalla tilanteessa, jossa valokuituverkon merkitys on yhä suurempi. Datan määrä verkossa lisääntyy, kun etätyöskentely ja netin viihdepalveluiden käyttö kasvaa.

Toisaalta valokuituverkon rakentaminen nielee paljon rahaa ja investoinnin takaisinmaksuaika on pitkä.

Omistajakunnat saavat lähes omansa pois

Adolan ja Savon Kuituverkon välinen lopullinen kauppahinta on vielä auki. Tällä hetkellä summa on noin 4,1 miljoonaa euroa.

Yhtiön velaton yritysarvo on 5,8 miljoonaa euroa. Kaupantekohetkellä kuitenkin huomioidaan, miten paljon yhtiöllä on vielä velkaa, ja minkä verran sillä on käytössä pääomaa.

Kunnat saavat kuitenkin mahdollisessa kaupassa omansa pois. Summa jaetaan kunnille sen mukaan, miten paljon niillä on osakeyhtiössä osakepääomaa, ja sen mukaan, miten paljon ne ovat pääomittaneet kuituverkkohankkeita oman kuntansa alueella.

tietokoneeseen laitettu Cat5 verkkopiuha
Valokuituliittymä maksaa Traficomin arvion mukaan noin 1 500–2 000 euroa. Kuluttajatutkimuksen mukaan enemmistön mielestä hinnan pitäisi olla alle 1 000 euroa. Sami Takkinen / Yle

Eniten kaupasta hyötyy Savon Kuituverkon suurin osakas Kuopion kaupunki, reilut 900 000 euroa. Toiseksi eniten rahaa saa Kiuruveden kaupunki, noin puoli miljoonaa euroa. Kolmanneksi eniten rahaa on tulossa Leppävirralle, jonka osuus on reilut 300 000 euroa.

Kuopiossa ollaan tyytyväisiä.

– Kun kaupantekoa kohti mennään, niin neuvoteltua tulosta yrityssaneerauksessa olevan yhtiön myynnistä pidän sinällään hyvänä, sanoo Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.

Verkosta saadaan vielä kannattava

Adola näkee Savon Kuituverkossa mahdollisuuksia. Adola uskoo, että toiminnasta saadaan kannattavaa, kun verkkoa rakennetaan lisää ja lähemmäksi uusia asiakkaita.

– Savon Kuituverkon rakentamassa verkossa on vielä paljon laajentamis- ja kehittämismahdollisuuksia. Verkkoa olisi hyvä laajentaa pientaloalueille ja taajamiin, sanoo toimitusjohtaja Tommi Vilhunen.

Tällä hetkellä Savon Kuituverkon saneerausohjelma määrää, miten yhtiö voi toimia. Osakekannan myynti Adolalle ei vaikuta ohjelmaan, joka ulottuu vuoteen 2030 asti.

Adola lupaa: asiakkaiden hintoja ei nosteta

Jos Savon Kuituverkon osakekanta myydään Adolalle, sillä ei ole vaikutusta asiakassuhteisiin tai laajakaistasopimuksiin.

Vilhunen vakuuttaa, että yhtiöllä ei ole suunnitelmaa nostaa hintoja.

Adolan tavoitteena on kehittää verkon palveluita, jotka liittyvät etätyöskentelyyn ja -opiskeluun sekä viihdepalveluihin. Adola haluaa olla mukana myös sote-puolen verkkopalveluiden kehityksessä.

– Ne kaikki vaativat paljon kaistaa.

Vilhunen ihmettelee, miksi Adolan ja Savon Kuituverkon välinen kauppa herättää ylipäätään niin suurta epäilystä.

– Tämä on siis erittäin hyvä uutinen nykyisille asiakkaille, kun tulee uusi tekijä, joka satsaa toimintaan.

Adolan suurin omistaja on alan suursijoittaja

Adolasta omistaa suurimman osan ulkomainen sijoitusyhtiö DIF Capital Partners. Mukana on myös suomalainen Cinia. DIF Capital Partnersin osuus yhtiöstä on 80,1 prosenttia ja Cinian 19,9.

DIF Capital Partners on sijoittanut useisiin kuitu- ja tietoliikenneprojekteihin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Sen ensimmäinen sijoitus Suomessa on Elenia Lämpö.

tietokoneeseen laitettu Cat5 verkkopiuha
Valokuituliittymän hinta riippuu siitä, miten etäällä kohde on verkosta ja millaista kaivuutyötä joudutaan tekemään. Sami Takkinen / Yle

Ciniasta suurimman osan omistaa Suomen valtio. Kaksi muuta osakasta ovat keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja OP Vakuutus Oy.

Cinian liiketoimintajohtaja Jarno Laitinen kertoo, että Cinia on Adolan vähemmistöomistaja parantaakseen ja laajentaakseen Suomen tietoliikenteen runkoyhteyksiä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos ja kun Adola rakentaa uutta verkkoa Pohjois-Savoon, osa siitä liitetään osaksi kansallista runkoverkkoa.

Cinian omistamaa runkoverkkoa kulkee muun muassa rataverkoston ja pääteiden varsilla.

Adolalla on toimintaa myös Siikajoella, Haukiputaalla, Meri-Lapissa ja Kouvolan Myllykoskella.

Pohjois-Savossa valokuituverkkoa ovat rakentaneet alueen kunnat yhteistyössä Savon Kuituverkon kanssa, Kaisanet ja PyhäNet.

Aiheesta voi keskustella 19.2. kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Savon Kuituverkko esittää kunnille yhtiön myymistä yksityisomistukseen

Valokuituverkon Rääkkylään rakentanut osuuskunta päätyi yrityssaneeraukseen – kunta maksaa miljoonavelat pankeille

Kemiin suunnitellaan lähes koko kaupungin kattavaa valokuituverkkoa – hankkeen takana Kemin Energia ja Vesi sekä Adola Oy

Lue seuraavaksi