1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kiusaaminen

Vanhemmat järkyttyivät, kun poika sai uhkausviestin puhelimeensa keskellä yötä – poliisin mukaan rikosilmoitus ei johtaisi mihinkään

Kiusaamistapauksissa parempi ratkaisu on usein ottaa yhteyttä paikalliseen ankkuritiimiin kuin tehdä rikosilmoitus.

kiusaaminen
Jari ja Heini Erosen pojan saama uhkausviesti puhelimen näytöllä.
Jari ja Heini Erosen pojan saama viesti.Heini Eronen

Huomen jos tuut kouluun ota jotain kättä pidempää kosk sut hakataa”.

Seitsemäsluokkalainen riihimäkeläispoika sai tällaisen viestin puhelimeensa viime viikolla keskiviikon vastaisena yönä. Viesti lähetettiin Snapchat-tunnuksilla toimivalla YOLO-sovelluksella, jossa käyttäjät ovat anonyymejä.

Poika huomasi viestin aamulla ja näytti sen vanhemmilleen.

– Järkytyin. Ensimmäinen tunne oli viha. Ajattelin, että tämä ei jää tähän, kertoo pojan isä Jari Eronen.

Äiti Heini Eronen soitti heti keskiviikkoaamuna poliisille. Poliisin vastaus oli, että rikosilmoituksen tekeminen ei tässä vaiheessa johtaisi mihinkään. Poliisi kuitenkin ohjeisti, että jos uhka konkretisoituu ja on käymässä toteen esimerkiksi koulussa, olisi rikosilmoitus tehtävä pikimmiten.

Mitä vanhempien tulisi tehdä?

Yle kysyi Hämeen poliisin rikoskomisariolta Lalli Jylhältä, milloin rikosilmoitus kiusaamistapauksissa kannattaa tehdä.

Hän korostaa, että rikosilmoituksen tekeminen on jokaisen oman harkinnan varassa. Poliisi ottaa rikosilmoituksen aina vastaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana.

– Nuorempien asioissa lainsäätäjäkin lähtee siitä, että esitutkinta suoritetaan vain, jos siihen on erityinen syy.

Laittomaan uhkaukseen syyllistyy, jos nostaa aseen tai muulla tavalla uhkaa henkilöä väkivallalla (siirryt toiseen palveluun) (Finlex). Uhkausviesti voi siis ylittää laittoman uhkauksen kynnyksen.

– Mutta onko rikosilmoitus oikea tapa, jos henkilö ei välttämättä ole rikosoikeudellisessa vastuussa, Lalli Jylhä pohtii.

Tyttö istuu sohvalla ja selaa kännykkää.
Eri somepalveluissa tapahtuvaan kiusaamiseen voi olla vaikea puuttua. Kasvottomuus madaltaa kynnystä esimerkiksi uhkausten lähettelyyn. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Mitä vanhempien sitten tulisi tehdä?

Rikoskomisario neuvoo olemaan yhteydessä paikalliseen ankkuritiimiin, joita on useissa kaupungeissa eri puolella Suomea, myös Riihimäellä.

Riihimäen ankkuriin kuuluu poliisin lisäksi nuorisotyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Tiimin työtä on nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja rikosten ennaltaehkäisy.

– Sanoisin, että asia pitää selvittää. Kiusaamisasioissa pitää katsoa pidemmälle kuin vain rikosoikeuteen. Kaikkea huonoa käytöstä ei ole säädetty rangaistavaksi, mutta se voi silti olla huolestuttavaa. Usein kiusaamistapauksissa on kyse tällaisista käytöksestä, Jylhä sanoo.

Hänen mukaansa kiusaaminen koulussa, vapaa-ajalla tai koulumatkalla on yksi tavallisimmista asioista, joihin ankkuritiimi puuttuu Riihimäellä. Sekään ei ole tavatonta, että poliisi joutuu selvittämään kiusaajan rikosoikeudellista vastuuta.

– Esimerkiksi töniminen voi ylittää lievän pahoinpitelyn tunnusmerkit.

Rehtori neuvoi pysymään kameroiden lähettyvillä

Kiusaaminen ja uhkausten määrä on somepalveluiden lisääntymisen takia ollut kasvussa viime vuodet, sanoo Hämeen poliisilaitoksen tuore somepoliisi, konstaapeli Senni Kokko.

– Kasvottomana oleminen helpottaa kiusaamista tai uhkausten tekemistä.

Kokko neuvoo kertomaan verkkokiusaamisesta tai uhkaavista viesteistä aina ensin vanhemmille, jotka voivat olla poliisiin yhteydessä. Myös hän alleviivaa ankkuritiimin tärkeyttä.

– Ankkuritiimit käsittelevät alaikäisten rikosasioita. He voivat selvittää, mitä asialle on tehtävissä. Myös koululle kertominen on tärkeää, Senni Kokko neuvoo.

Jari ja Heini Eronen olivat yhteydessä poikansa saamasta uhkaavasta viestistä kouluun. Isän mukaan koulun rehtori otti tilanteen kiitettävän vakavasti.

– Hän otti yhteyttä opettajiin ja ohjeisti poikaa pysymään välitunnilla valvontakameroiden lähellä. Hän lupasi itsekin tarkkailla kameroita. Opettajat kävivät aika ajoin juttelemassa poikani kanssa. Koulu otti tästä hienosti kopin, Jari Eronen kiittää.

anonyymejä jalkoja koulun käytävällä
Jari Erosen mukaan hänen poikansa kokee tällä hetkellä olevansa turvassa koulussa. Kuvituskuva.Matias Väänänen / Yle

Erosen poika on ottanut tilanteen rauhallisesti, isä kertoo. Pojan kaverit ovat olleet tukena tilanteessa.

Isän päässä pyörii auttamatta joulukuussa tapahtunut Koskelan surma, jossa 16-vuotiaita nuoria epäillään ikätoverinsa pitkään jatkuneesta väkivaltaisesta kiusaamisesta ja murhasta.

Hän on kiitollinen, ettei poika pitänyt uhkausta omana tietonaan.

– Auta armias, jos poika olisi ottanut kättä pidempää kouluun mukaan. Siinä olisi voinut käydä todella pahasti.

Lue seuraavaksi