Eläkehaaveet tulivat kerrankin askeleen lähemmäs: Uusi ennuste lyhentäisi työputkea – samoin elinikää

Viisi kysymystä: Mitä seuraa, jos suomalaiset eivät eläkään niin vanhoiksi kuin aiemmin ennustettiin.

Eläkepäivät ovat sitä lähempänä, mitä hitaammin elinikä pidentyy. Kuva: Miikka Varila / Yle

Ensin hyvät uutiset. Suomalaiset pääsevät eläkkeelle runsaan puoli vuotta ennustettua aiemmin.

Ja sitten huonot uutiset. Suomalaisten eliniän pidentyminen jää kaksi vuotta aiemmin ennustettua lyhyemmäksi.

Eläketurvakeskus ETK sai tällaiset tulokset, kun se laski oman ennusteensa EU:ssa käytetyllä menetelmällä. Tavallisesti ennusteet on tehty Suomen Tilastokeskuksen luvuilla.

Ennuste eliniän pituudesta ratkaisee sen, milloin eläkkeelle voidaan keskimäärin jäädä ja miten suuri eläke voi olla. ETK on vertaillut ennusteita siitä, miten suomalaisten elinikä tulee pidentymään. Mallia arviointiin on haettu EU:sta ja muista Pohjoismaista.

Eläkekysymyksissä katse on kauas ja tässäkin ennusteessa arvioidaan muutosta vuoteen 2070 saakka.

1. Mikä on totuus eliniän kehittymisestä?

Suomessa on käytetty eläkelaskelmien perusteena Tilastokeskuksen väestöennustetta. Nyt ETK:ssa haluttiin vertailun vuoksi ottaa arvioiden pohjaksi muitakin elinaikaennusteita.

Ennusteita laskettiin Ruotsin, Tanskan, Norjan, Britannian ja Japanin käyttämillä oletuksilla. Näistä Suomen ja Norjan laskentatapa lupaa suomalaisille pisimmän elinkaaren.

Tilastokeskuksen malli perustuu jo toteutuneeseen väestökehitykseen ja luottaa trendien jatkuvuuteen. Esimerkiksi Eurostatin mallissa on mukana enemmän harkintaa.

Mutta mitä ennustemallia pitäisi lopulta uskoa? ETK:n johtaja Jaakko Kiander ei kiertele.

– Kaikki tietävät, että eliniän odotteen ennustaminen on vaikeaa tai mahdotonta.

Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kianderin mielestä eläkeyhtiöiden sääntelyn pitäisi olla nykyistä joustavampaa, jotta tulevaisuudessa voidaan välttää osakemarkkinoiden häiriöissä pakkomyynnit. Kuva: Karoliina Paatos / Eläketurvakeskus

Vaikka tuloksissa on eroja, Kianderin mukaan mikään malli ei ole huono, mutta kaikissa on suurta epävarmuutta. Silti ennusteilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Niiden pohjalta määritetään eläkeikää, eläkemaksujen ja eläkkeiden suuruutta.

Mikä selittää elinikäennusteen lyhentymistä? Katso tämän jutun kohta 5.

2. Suomalaisten elinikä pitenee – mutta kuinka paljon?

Tilastokeskuksen ennuste on useimpia muita ennustemalleja valoisampi. Se kertoo suomalaisten eliniän pidentyvän yli 90 vuoteen tulevan 50 vuoden kuluessa.

Sen sijaan Euroopan tilastokeskus Eurostat on hiukan synkempi. Sen mukaan suomalaiset sinnittelevät samassa ajassa keskimäärin 88 vuoden ikään.

Vuoteen 2070 mennessä suomalaisten elinikä pitenisi Eurostatin ennusteen perusteella kaksi vuotta vähemmän kuin kotimaisessa ennusteessa.

Ennusteiden kahden vuoden erolla on vaikutusta siihen, kuinka pitkän työputken suomalainen eläkejärjestelmä vaatii, ennen kuin eläkehaaveet muuttuvat todeksi.

Tilastokeskuksen ennusteessa kuolevuus alenee nopeammin kuin Eurostatin Suomen ennusteessa. Siksi elinajanodote kasvaa nopeammin Tilastokeskuksen ennusteessa kuin Eurostatin ennusteessa.

3. Miten käy työputken ja eläkkeen?

Jos kuolleisuus kasvaa, työputki lyhenee.

Tilastokeskuksen ennusteeseen perustuvan ETK:n laskelmaan mukaan vuonna 2000 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 68 vuotta ja kaksi kuukautta. Eurostatin ennusteen perusteella se olisi runsaan puoli vuotta lyhyempi, 67 vuotta ja seitsemän kuukautta.

Myös eläkkeen suuruus riippuu eliniän pituuden kehityksestä. Mitä suurempi kuolleisuus, sitä suurempi keskimääräinen eläke on. Nyt keskieläke on 52 prosenttia keskiansiosta.

Eläkejärjestelmään on kehitetty automaattinen säätöruuvi, joka otettiin käyttöön vuonna 2010. Tämä elinaikakerroin pitää huolen siitä, että rahat riittävät, vaikka eläkkeellä vietetty aika pidentyy. Kerroin johtaa muun muassa siihen, että keskieläkkeet laskevat keskipalkkoihin verrattuna.

Mutta kuinka paljon?

Nyt käytössä olevassa laskelmaan mukaan eläke on vuonna 2070 enää 43 prosenttia palkasta. Eurostat ennustaa lyhyempää elinikää, mutta se merkitsee eläkkeen pysymistä hiukan suurempana. Sen perusteella eläke olisi 44 prosenttia palkasta.

4. Vaikuttaako ennuste oikeaan elämään?

Nyt pohdittavat ennusteet ja laskentakaavat eivät suoraan tunnu kenenkään ensi kuun eläkkeessä. Mutta ETK ei laske kaavoja lämpimikseen. Tositarkoituksella laskelmat otetaan pöydälle vuonna 2030.

Silloin päivitetään laskelmat eläkeiästä. Tavoitteena on rakentaa tasapaino, joka huolehtii siitä, että suomalaisien elämässä töissä ja eläkkeellä olon osuudet pysyvät samoina vuodesta 2025 lähtien.

Selvää on, että eläkeikä tulee nousemaan, mutta kuitenkin korkeintaan kaksi kuukautta vuodessa. Nykyiset nuoretkin siis pääsevät eläkkeelle, vaikka moni sitä kuuluu joskus epäilevänkin.

5. Mullistaako korona ennusteet ja eläkkeet?

Tilastoja viime vuoden kuolleisuudesta odotetaan kuumeisesti kaikkialla maailmassa.

ETK:n mukaan tammi-lokakuussa suomalaisista oli kuollut koronaviruksen takia 0,007 prosenttia. Määrä ei siis vielä mullista tilastoja. Vertailun vuoksi: toissa vuonna kuolleiden osuus oli 0,98 prosenttia väestöstä.

Mutta silti koronakriisi vaikuttaa ennusteisiin Suomessakin, sillä pandemia on osoittanut, että uusia riskitekijöitä voi ilmaantua äkkiä.

Toistaiseksi ei ole viitteitä, että pandemia olisi kasvattanut Euroopassa ainakaan merkittävästi kokonaiskuolevuutta. Lopullinen arvio pandemian vaikutuksista on mahdollista tehdä vasta vuosien kuluttua, raportissa arvioidaan.

Kianderilla katse on tulevaisuudessa. Tällä vuosisadalla voi tulla muitakin pandemioita, jotka vaikuttavat kuolleisuuteen.

– Niillä voi olla vaikutus siihen, että elinikä ei kehitykään niin positiivisesti kuin on aiemmin odotettu, hän pohtii.

**Aiheesta voi keskustella torstaihin 18.2. klo 22 saakka. **