1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vanhukset

Näissä hoivakodeissa oli psyykenlääkkeiden ylikäyttöä, aliravitsemusta ja ulkoilun puutetta – johto kertoo, miksei kaikkia ongelmia ole korjattu

Kymenlaakson hoivakodeissa on edelleen sairauspoissaoloja. Työ on kiireistä, eikä korona ole tuonut tilanteeseen helpotusta.

vanhukset
Vanhus kahvilla Jaalan palvelukeskuksessa Kouvolassa.
Kymsoten hoivakodeissa on ollut esimerkiksi henkilöstöpulaa. Antro Valo / Yle

Puutetta ulkoilussa ja viriketoiminnassa, henkilöstön sairauspoissaoloja, psyykenlääkkeiden käyttöä ilman diagnoosia, vanhusten aliravitsemusta ja kiirettä, joka johtui työntekijän mukaan osittain jäykästä päiväjärjestystä.

Yle kertoi viime vuoden syyskuussa vaikeuksista kolmessa Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsoten yksikössä: Jaalan palvelukeskuksessa, Lauttarannan kotiutusyksikössä sekä Mäkikylän palvelukeskuksessa. Näihin oli tehty tarkastuskäyntejä aikaisemmin.

Lue myös: Hoivakoti myöntää avoimesti psyykenlääkkeiden ylikäytön, aliravitsemuksen ja ulkoilun puutteen: "Se on selviytymistä vaan"

Yle kysyi Kymsoten asumispalvelujen palvelupäälliköltä Mervi Takalalta, onko se saanut ongelmat ratkaistua syyskuun jälkeen. Kysyimme myös, mitä hoivakodeissa on tehty tilanteen kohentamiseksi.

Henkilöstöpula ja sairauspoissaolot

Tarkastuskäyntejä oli tehty yhteen hoivakotiin viime jutun jälkeen. Se tehtiin vuodenvaihteessa Haminassa sijaitsevaan Saviniemen hoivakotiin.

Yksiköitä vaivasi aikaisemmin erityisesti henkilöstöpula. Työntekijöillä oli tuki- ja liikuntaelinvaivoja, masennusta, työuupumusta ja mielenterveysongelmia.

– TULES-vaivoja on paljon vieläkin. Ihmiset kokevat riittämättömyyttä, joka tulee työstä tai työn ja arjen yhteensovittamisesta. Meiltä vaaditaan paljon ja pitää selviytyä monista nopeasti muuttuvista tilanteista. Onhan se aikamoinen selviytymisen kenttä.

Kymsoten hoivakotien henkilöstöllä oli aikaisemmin paljon väsymystä ja sairauspoissaoloja.

– Poissaoloja on nytkin. Tietysti viime vuosi on vaikuttanut siihen, että on pitänyt pienilläkin oireilla jäädä kotiin. On pitänyt tarkkailla omaa vointia ihan eri tavalla kuin ennen.

Kymsoten asumispalvelujen palvelupäällikkö Mervi Takala
– Meillä on ollut hyvin haasteellinen vuosi takana. Tilanne alkaa olla siltä osin hyvä, että kaikki asukkaat on rokotettu kertaalleen ja henkilökunta on saanut rokotuksen. Valoa tunnelin päässä, sanoo Kymsoten asumispalvelujen palvelupäällikkö Mervi Takala. Pyry Sarkiola / Yle

Takala sanoo, että lisäkäsiä tarvittaisiin ja henkilöstömitoituksen lisääminen olisi tervetullutta.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger sanoi aikaisemmin Ylelle, että henkilöstöpulaa on ympäri Suomen, mutta siinä on alueellista vaihtelua.

On kuitenkin hoivakoteja, joissa tilanne on parempi kuin toisissa. Yksi näistä on Kouvolassa sijaitseva Harjukoti. Tämä hoivakoti ei kuitenkaan ollut mukana viime jutussa, jossa kerrottiin ongelmista hoivakodeissa.

– Mitä olen omalta esimieheltä kuullut, niin meidän talossa on vähemmän sairaspoissaoloja kuin muissa taloissa. Joka talossa niitä on. En ole käytännössä huomannut, että meillä olisi työuupumuksesta johtuvia pitkäaikaisia poissaoloja, kertoo Harjukodin tiimivastaava Ansela Villikka.

Viriketoiminta ja ulkoilu: "Kaikki eivät halua ulos"

Villikka sanoo, että asukkaiden ulkoilu on aina haaste, eikä koronavuosi ole tuonut tilanteeseen helpotusta.

– Kaikki eivät halua ulos, eikä kaikkia voi viedä ulos. Työaika menee siihen perustyöhön, että saadaan pestyä, syötettyä ja pidettyä huolta näistä meidän asukkaistamme, Villikka sanoo.

Ansela Villikka
Hoivakoti Harjukodissa on hyvä tilanne esimerkiksi henkilöstön suhteen, kertoo Harjukodin tiimivastaava Ansela Villikka. Pyry Sarkiola / Yle

Myös Kymsoten asumispalvelujen palvelupäällikkö Mervi Takala kertoo, että haasteita viriketoiminnassa ja vanhusten ulkoilussa on yhä. Hoivakoteihin tulevat vanhukset ovat samalla huonompikuntoisia kuin kymmenen vuotta sitten, eikä kaikkia voida tästäkään syystä viedä ulos.

Myös hoivakodin rakenteet vaikuttavat ulkoilun järjestämiseen.

– Esimerkiksi hoivakoti Harjukodin tiloissa on kivat sisäpihat ja ulkoilu on helppoa, mutta jos ollaan kerrostalossa, missä ei ole samantyyppistä piha-aluetta, se on vaikeammin järjestettävissä.

Takala kehittäisi erityisesti arjen toimintatapoja.

– Kunpa saataisiin muutettua näitä toimintatapoja vielä siihen, että saadaan päivistä aktiivisia ja saadaan rikastettua näiden ikäihmisten elämää. Jokaisella pitäisi olla mielekästä puuhaa, jota he ovat tottuneet aikaisemmassa elämässään tekemään.

Jäykkä päiväjärjestys

Lauttarannan kotiutusyksikkö Poukaman sairaanhoitaja Marja-Leena Forsström kertoi aikaisemmin, että hoivakotien ongelmien taustalla olivat suurimpana syinä jäykät työtavat ja henkilöstöpula. Työtavat olivat vanhanaikaiset. Päivän toimet oli tehtävä aina samaan aikaan, vaikka joustoakin olisi voinut olla.

Vanhustenhoitoon erikoistunut yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger sanoi aikaisemmin, että tietynlaiseksi rakennetulla päiväohjelmalla on Suomessa pitkät perinteet. Hänen mukaansa pitäisi päästä siihen, että hoito suunniteltaisiin ihmisten tarpeiden ja toiveiden kannalta.

Kymsoten Mervi Takala myöntää, että parannettavaa on yhä.

– Hoitajilla on paras asiantuntemus siitä, miten toimitaan kiireisenä hetkenä. Aika helposti se menee tänä päivänä tiettyyn rytmitykseen. Ei se ole mikään häpeä, jos iltavuorolainen jatkaa siitä, mihin aamuvuorolainen lopetti.

Takalan mukaan niiden, jotka heräävät aikaisin, pitäisi antaa tehdä niin. Ne, jotka haluavat nukkua pidempään, saisivat sen tehdä.

– On näitä laitosmaisia toimintatapoja, joita meidän pitää sitten muuttaa ja kirkastaa. Koko ajan mietitään sitä, että ei ole yhtä saunapäivää vaan saunottaisiin joka päivä ja saunaan voisi päästä iltaisellakin.

Psyykenlääkkeiden käyttö ilman diagnoosia

Lääkkeiden kokonaisarvioinnissa on Mervi Takalan mukaan yhä parantamisen varaa.

– Ei varmasti suuria muutoksia ole tapahtunut.

Takalan mukaan lääkityksen seuranta vaatii lääkäreiden ja hoitajien yhteistyötä, jotta lääkkeitä osataan antaa esimerkiksi muistisairauden aiheuttamaan ahdistukseen. Sairauden edetessä, kun vointi on tasaantunut, sitä pitää osata vähentää tai lopettaa kokonaan.

Painon seuranta ja aliravitsemus

Aliravitsemusta havaittiin aiemmin osalla Kymsoten asukkaista, mutta asukkaiden painoa seurattiin säännöllisesti kerran kuussa.

Mervi Takala ei tunnista aliravitsemusta, joka johtuisi henkilökunnan toiminnasta. Hän sanoo, että ravinto ei enää muistisairauden edetessä imeydy samalla tavalla.

– Meillä on kuitenkin ateriat määritelty aika tarkastikin, että tarjoilemme ruoan viisi kertaa päivässä. Jos asiakas syö vähemmän, on määritelty, että ruokaa pystytään rikastamaan ravintoaineilla. Jos ihmisen elimistö ei pysty vastaanottamaan ravintoaineita, ei auta, vaikka tuputtaisimme ruokaa kuinka paljon.

Voit keskustella aiheesta 24.2. klo 23 asti.

Lue myös:

Hoivakoti myöntää avoimesti psyykenlääkkeiden ylikäytön, aliravitsemuksen ja ulkoilun puutteen: "Se on selviytymistä vaan"

Lue seuraavaksi