1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hyökkäys USA:n kongressiin

Donald Trump ja hänen asianajajansa Rudolf Giuliani haastettiin oikeuteen salaliitosta, perusteluna vuonna 1871 laadittu Ku Klux Klaani -laki

Virkarikossyytteet äänestettiin lauantaina senaatissa nurin, mutta presidentti Trumpin juridiset taistot eivät suinkaan ole ohitse.

Bennie Thompson edustajainhuoneen sisäisen turvallisuuden valiokunnan kuulemisessa syyskuussa 2020. Kuva: Chip Somodevilla / EPA

Kansalaisoikeusjärjestö NAACP sekä kongressin edustajainhuoneen demokraattiedustaja Bennie Thompson ovat nostaneet siviilikanteen washingtonilaisessa oikeusistuimessa entistä presidenttiä, Donald Trumpia sekä hänen asianajajaansa Rudolph Giuliania vastaan.

Kanteessa heitä syytetään huolella laaditusta suunnitelmasta, jossa he yhdessä äärioikeistolaisten järjestöjen, kuten Oath Keepersien ja Proud Boysien kanssa "pelottelua, ahdistelua ja uhkauksia käyttäen pyrkivät pysäyttämään vaalituloksen vahvistamisen" loppiaisena kongressissa.

Tämä rikkoi kanteen mukaan vuonna 1871 laadittua lakia, joka tunnetaan Ku Klux Klaani -lakina. Se kriminalisoi väkivaltaiset salaliitot, jotka pyrkivät haittaamaan kongressin perustuslaillisten velvollisuuden hoitoa.

Kanne on vain yksi Trumpin juridisista huolista tällä hetkellä. New Yorkissa tutkitaan (siirryt toiseen palveluun)hänen väitettyjä vakuutus- ja veropetoksiaan. New Yorkin osavaltion oikeusministeri tutkii erillisessä tapauksessa sitä, liioitteliko Trumpin yritys omistuksiaan saadakseen pankkilainoja. Georgiassa puolestaan tutkitaan Trumpin epäiltyjä yrityksiä vaikuttaa osavaltion vaalitulokseen.

Trumpin tukijoita kongressitalolla 6. tammikuuta. Kuva: Will Oliver / EPA

Bennie Thompson – 73-vuotias, Mississippiä vuodesta 1993 lähtien edustanut edustajainhuoneen jäsen ja Yhdysvaltain sisäisestä turvallisuudesta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja – kertoo kanteessa maanneensa kongressin lattialla kaasunaamari kasvoillaan kolmen tunnin ajan loppiaisen kongressihyökkäyksen aikaan. Samalla hän kuuli uhkauksia kaikkia sellaisia henkilöitä vastaan, jotka yrittäisivät hyväksyä Trumpin vääräksi väittämän vaalituloksen.

Lisäksi kongressissa olleet joutuivat suojautumaan ahtaissa tiloissa, mikä lisäsi koronatartunnan riskiä.

Thompson vaatii kanteessa myös vahingonkorvauksia, joskin summaa ei täsmennetä.

Thompson ei ole ainoa, joka on joko ryhtynyt tai harkinnut ryhtyvänsä oikeustoimiin. NAACP uskoo New York Timesin mukaan (siirryt toiseen palveluun), että lähiviikkoina kanteeseen yhtyy Thompsonin ohella muitakin demokraattipoliitikkoja.

Jopa senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell sanoi lauantaisen virkarikosoikeudenäänestyksen jälkeen, että Trump kantaa moraalisen vastuun. McConnell äänesti virkarikossyytettä vastaan, mutta kannusti silti kansalaisia jatkamaan muissa oikeusistuimissa:

– Ei hän vielä päässyt pälkähästä. Meillä rikosoikeusjärjestelmä tässä maassa. Meillä on siviilioikeudenkäyntejä.

Afroamerikkalaisten kansalaisoikeuksia ajava, vuonna 1909 perustettu NAACP katsoo puolustavansa kanteella mustien äänestäjien ääniä valkoiselta ylivallalta.

21:tä Proud Boysien ja Oath Keepersien jäsentä vastaan on nostettu syyte loppiaisen kongressihyökkäyksestä. Edustajainhuoneen demokraattipuhemies Nancy Pelosi on ilmoittanut suunnitelmista perustaa riippumaton komissio, joka raportoisi hyökkäykseen liittyviä faktoja.

Lue lisää:

Demokraattijohtaja Pelosi: Riippumaton komissio tutkimaan kongressihyökkäystä

Kirjeenvaihtajalta: Viimeinen pisara vai vasta alkua – johtaako virkarikosoikeudenkäynnin tulos äänestysjärjestelmän muutoksiin Yhdysvalloissa?