1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. korkeakoulut

Pääsevätkö korkeakouluun jatkossa nuoret, naiset vai maisterien lapset? Lue tästä historiallisen haku-uudistuksen ensimmäisistä vaikutuksista

Uudistuksen tavoite oli vähentää välivuosia, mutta sillä on myös muita, yllättävämpiä vaikutuksia.

korkeakoulut
Nuori nainen lukee opinto-opasta kasvomaski naamallaan Helsingin keskustassa.
Toissavuonna Suomessa vain joka viides opiskelija siirtyi lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta suoraan korkeakouluun. Hilma Toivonen / Yle

Pääsykokeisiin pänttääminen on jäämässä historiaan, ja nykyisin yli puolet opiskelijoista valitaan korkeakouluun ylioppilastodistuksen perusteella.

Uudistuksen tarkoitus on vähentää välivuosia ja saada opiskelijat siirtymään sutjakasti yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

Mutta sillä on myös suuri vaikutus siihen, kuka jatkossa pääsee korkeakouluun opiskelemaan unelma-alaansa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkijat kertovat keskiviikkona uudistuksen ensimmäisiä vaikutuksia. Tiedot ovat suuntaa-antavia, ihan jo siksi, että haku-uudistus toteutettiin keskellä kansainvälistä pandemiaa.

Käymme niistä läpi ensimmäisiä läpi tässä jutussa.

1. Yllätys: Miehiä pääsi yliopistoon aiempaa enemmän

Etukäteen arveltiin, että uudistus suosisi paremmin lukiossa pärjääviä tyttöjä. Korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 60 prosenttia on jo nyt naisia.

Toisin kuitenkin kävi. Yliopistoon otettiin suurempi osuus miehiä todistuksen kuin pääsykokeen perusteella. Samalla naisopiskelijoiden osuuden kasvu yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa pysähtyi.

VATT:n tutkimusohjaaja Tuomas Pekkariselle tämä oli uudistuksen suurin yllätys.

Hän kuitenkin keksii sille monta mahdollista selitystä.

Ensinnäkin, varusmiesten voi olla helpompi hakea, kun heidän ei tarvitse lukea pääsykokeisiin.

Lisäksi viime keväänä uusia aloituspaikkoja lisättiin ennen kaikkea miesvaltaisille aloille, kuten tekniikkaan ja tietojenkäsittelytieteeseen.

Sukupuolten väliseen menestykseen vaikuttaa myös eri arvosanojen painotus todistusvalinnassa.

Korkeimmat pisteet saa tällä hetkellä pitkän matematiikan parhaasta arvosanasta, laudaturista. Vaikka tyttöjen pitkän matematiikan kirjoittaminen on viime aikoina lisääntynyt, pojat vievät suuremman osan parhaista arvosanoista (siirryt toiseen palveluun).

2. Pettymys: Todistusvalinta näyttää suosivan korkeakoulutettujen lapsia

Lapset perivät Suomessa entistä vahvemmin erityisesti vanhempiensa yliopistokoulutuksen.

Moni pelkäsi todistusvalinnan pahentavan tilannetta. Aiemmat tutkimukset näyttävät, että mitä nuorempina opiskelijat tekevät tulevaisuutensa kannalta ratkaisevia valintoja, sitä suurempi on heidän perheensä vaikutus.

Tilanne on ristiriitainen, koska uudistuksen käynnistäneen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen mukaan tärkeä tavoite (siirryt toiseen palveluun) oli nimenomaan lisätä opiskelijoiden tasa-arvoa.

Mutta ovatko pelot toteutuneet?

Ensimmäiset tulokset näyttäisivät perhetaustan merkityksen kasvaneen.

Yli puolet todistuksen perusteella yliopistoon valituista oli viime keväänä lähtöisin perheestä, jossa vanhemmilla oli ylempi korkeakoulututkinto. Pääsykokeen perusteella sisään otetuista vastaava osuus oli 40 prosenttia.

Tuomas Pekkarinen kuitenkin varoittaa vetämästä liian suoria johtopäätöksiä. Esimerkiksi valittujen ikä tai hakukohteet saattavat vääristää vertailua.

– Perhetaustan vaikutuksen korostumista ei voida sulkea pois. Tätä pitää tutkia lisää.

3. Avoin kysymys: Kilpailu suosituilla aloilla saattaa kasvaa

Hakemisen helpottuminen voi kasvattaa kilpailua opiskelupaikoista erityisesti suosituilla aloilla, Pekkarinen toteaa.

– Aiemmin pääsykokeisiin valmistautuvan piti oikeasti miettiä, onko ponnistus sen arvoinen. Nyt, kun hakeminen ei ole enää niin työlästä, hakijat voivat valita [alan] mieltymystensä mukaan.

– Jos siis kaikki lukiolaiset ovat sitä mieltä, että lääkis on paras ala, hakijat pakkautuvat sinne.

Kilpailu onkin viime aikoina koventunut ja hakemusten määrät nousseet esimerkiksi oikeustieteessä ja lääketieteissä. Muutokseen voi vaikuttaa myös vuoden 2018 yhteisvalinta, jonka myötä hakijat voivat pyrkiä useampaan saman alan kouluun.

Pekkarisen mukaan määrissä ei kuitenkaan tapahtunut viime keväänä niin selviä heilahduksia, että niistä voisi vielä päätellä pysyviä muutoksia.

4. Tavoite saavutettu: Entistä useampi hakija siirtyi suoraan toiselta asteelta korkeakouluun

Uudistus näyttäisi toteuttavan ensisijaisen tavoitteensa, joka on välivuosien vähentäminen ja siirtymien nopeuttaminen, Pekkarinen toteaa.

19-vuotiaista ja sitä nuoremmista hakijoista yhä useampi nimittäin pääsi viime keväänä aloittamaan yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Jälkimmäisessä muutos oli erityisen suuri.

Opintonsa aloittavien keski-ikä on viime aikoina noussut, mutta viime kevät taittoi trendin.

Vuonna 2020 ammattikorkeakoulussa aloittava opiskelija oli keskimäärin 25,3-vuotias ja yliopistossa aloittava 22,8-vuotias.

5. Seuraava haaste: Hakijasumaa ei onnistuttu vielä purkamaan

Jotta välivuosia voidaan vähentää pidemmällä aikavälillä, pitää kuitenkin pystyä myös purkamaan vuosien saatossa syntynyttä hakijasumaa.

– Meillä on paljon ihmisiä, jotka hakevat vuodesta toiseen. Heidän määränsä on kasautunut vuosien saatossa, Tuomas Pekkarinen selittää.

Edellytykset suman purkamiselle olivat viime keväänä olemassa, koska moni haki aiempaa useampaan kohteeseen ja myös eri aloille.

Aiemmin moneen eri kouluun hakeminen on ollut käytännössä vaikeaa, koska pääsykoemateriaalia oli paljon, ja saman alan kokeet on voitu järjestää vaikkapa Helsingissä ja Turussa samana päivänä.

Viime keväänä yhä useampi hyväksyttiin myös opiskelemaan.

Pullonkaula syntyy kuitenkin yllättävään kohtaan: moni jätti viime keväänä saamansa paikan vastaanottamatta. Varsinkaan yliopistossa paikan vastaanottaneiden hakijoiden osuus ei noussut juuri lainkaan.

Tähänkin voi Pekkarisen mukaan olla monta mahdollista selitystä.

Ensinnäkin monet korkeakoulut suosivat haussaan ensikertalaisia, eli niitä, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa. Siksi opiskelijat saattavat arkailla paikan vastaanottamista muualta kuin omalta unelma-alalta.

– Lisäksi todistusvalinta helpottaa hakemista: päätös voidaan nykyään tehdä kevyemmin perustein.

Onnistuuko uudistus nopeuttamaan valmistumista, punnitaan lopullisesti vasta myöhemmin, Pekkarinen toteaa.

Ratkaisevaa on, väheneeko keskeyttäminen ja alanvaihto. Tällä hetkellä noin neljäsosalla korkeakouluun hakevista on jo toinen opiskelupaikka, mikä osaltaan koventaa kilpailua ja pitkittää valmistumista.

Lue myös:

Tutkijat pitävät korkeakouluhaun uudistusta eriarvoistavana – todistusvalinta voi suosia kaupunkilaisten ja koulutettujen perheiden tyttöjä

Lue seuraavaksi