1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Intia

Näin muovijätevuoresta syntyy uusia shampoopulloja – intialainen startup keksi, miten maailma ei ehkä sittenkään huku jätteisiin

Eteläintialainen teknologiakaupunki pyrkii maailman nopeimmin kasvavaksi innovaatiokeskukseksi.

Intia
Kolme työntekijää kaataa suuresta säkistä käytettyjä muovipakkauksia liukuhihnalle.
Banyan Nation kierrättää vuodessa tuhansia tonneja muovijätettä. Niklas Meltio

HYDERABAD Trukki kippaa tiiviiksi neliöksi puristetun köntin muovijätettä maahan. Kierrätysyhtiö Banyan Nationin työntekijät ryhtyvät saman tien hommiin.

Työmies katkaisee leikkureilla kuution koossapitävät raudat, ja tyhjät shampoopullot ja muut tuotepakkaukset leviävät kasaksi kiveykselle. Ryhmä kypäräpäisiä naisia alkaa lajitella vikkelästi purkkeja laatikoihin.

Muovijäte saapuu Banyan Nationin kierrätyslaitokseen eri puolilta Intiaa. Startup-yritys puhdistaa jätteen ja valmistaa siitä uudelleenkäytettäviä muovirakeita.

– Myymme valmistamamme muovirakeet suurille yhtiöille, jotka valmistavat niistä uusia tuotteita kuten esimerkiksi shampoo- ja voidepulloja sekä autoteollisuuden komponentteja, toimitusjohtaja Mani Vajipey sanoo.

Näin tarve uudelle muoville vähenee.

Banyan Nationin työntekijät keräävät jätemuovia kierrätykseen.
Naiset seisovat liukuhihnan ääressä ja lajittelevat muovipulloja.
Eri väristä muovisilppua suuressa kasassa.
Banyan Nation puhdistaa ja silppuaa käytetyt muovipakkaukset. Silpusta se valmistaa uudelleenkäytettäviä muovirakeita.Kuvat: Niklas Meltio

Digitaalinen kauppa-alusta näyttää muovijätteen tarjonnan

Poikkeuksellista Banyanin toiminnassa on se, että yhtiö hyödyntää tuotantoketjussaan epävirallisia muovinkerääjiä digitaalisen kauppa-alustan avulla.

Muovinkerääjät ovat vähäosaisia miehiä ja naisia, jotka kulkevat säkit selässään ja keräävät muovijätettä kaduilta ja ihmisten kodeista.

Intiassa köyhät ihmiset keräävät valtaosan kierrätettävästä muovijätteestä, koska maasta puuttuu toimiva virallinen kierrätysjärjestelmä.

Toimitusjohtaja Vajipey kuvaa yhtiön digipalvelua verkkokauppa Amazonin kaltaiseksi alustaksi.

Mani Vajipey seisoo kädet ristissä teollisuushallissa. Hänen takanaan on kasassa suuria säkkejä.
Mani Vajipey työskenteli vuosia mobiiliteknologian parissa Kalifornian Piilaaksossa. Vajipey halusi ratkaista tosielämän ongelmia, joten hän perusti liikekumppaninsa kanssa kierrätysyrityksen.Niklas Meltio

Yhtiö näkee data-alustaltaan, millaista muovijätettä palveluun kartoitetuilla kierrättäjillä on tarjolla eri puolilla Intiaa. Alusta näyttää esimerkiksi kierrättäjien sijainnin, heidän materiaaliensa hinnat ja keräysmäärät sekä valokuvia materiaaleista.

Kun kierrättäjät on liitetty kauppa-alustalle, Banyan kouluttaa heidät erottelemaan uusiokäyttöön soveltuvat muovijätteet.

Manipeyn mukaan Banyan maksaa kerääjille ja välittäjille reilusti. He voivat saada Banyanilta vajaat kymmenen eurosenttiä eli noin seitsemän rupiaa enemmän kilosta muovia kuin mitä he muuten saisivat markkinoilta.

Se ei kuulosta paljolta, mutta köyhälle muovinkerääjälle diili voi olla houkutteleva.

– Tällä tavalla olemme rakentaneet jäljitettävän ja eettisen toimitusketjun, jossa jokainen tehtaaseemme tuleva jätekilo voidaan jäljittää tiettyyn kerääjään tai välittäjään.

HUOM! Kuvalla käyttöoikeus vain Hyderabadin startup-yrituksistä kertovassa jutussa.
Erilaisia kierrätysmuovista valmistettuja tuotepakkauksia pöydällä.
Banyanin kierrätysrakeita käytetään jo esimerkiksi Unileverin ja L’Oréalin pakkauksissa sekä Tata Motorsin komponenteissa. Yhtiö voitti vuonna 2018 Maailman talousfoorumin tukeman kansainvälisen kiertotalouspalkinnon.Kuvat: Niklas Meltio

Vajipey uskoo, että Banyan on osa ratkaisua maailmaa piinaavaan muovijäteongelmaan.

– Me haluamme rakentaa Intian, jossa pois heitetty muovi ei päädy kadunkulmiin, jokiin ja vesistöihin, vaan se kierrätetään mielekkäästi.

Hänen mukaansa yhtiön teknologia soveltuu myös muihin kehittyviin maihin Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa, joissa köyhät ihmiset keräävät jätteitä.

Hyderabad haluaa uudeksi Piilaaksoksi

Intian nousevassa teknologiakeskuksessa Hyderabadissa startup-yritykset ratkovat teknologian avulla suuria yhteiskunnallisia ongelmia, jotka voivat tuoda helpotusta maailman köyhille ihmisille.

Yhdysvaltain Piilaakson teknologiayhtiöt puolestaan ovat kehittäneet vempaimia ja digitaalisia palveluita ennen kaikkea maailman vauraalle väestölle, jolla on varaa maksaa useita satoja euroja esimerkiksi uusimmista iPhone-puhelimista.

Arviolta noin 10 miljoonan asukkaan Hyderabadissa toimii runsaat 2 000 teknologia-alan startup-yritystä.

Alan ekosysteemin keskeinen rakentaja on innovaatiokeskus T-Hub. Se valmentaa uusia yrityksiä sekä auttaa niitä löytämään asiakkaita, sijoittajia ja mentoreita.

Hyderabadissa tullaan ratkaisemaan mielenkiintoisempia ongelmia kuin Kalifornian Piilaaksossa, uskoo T-Hubin toimitusjohtaja Ravi Narayan.

– Ne eivät välttämättä liity yksin teknologiaan. Meidän tavoitteenamme on rakentaa Hyderabadista keskus myös yhteiskunnallisille yrittäjille, Narayan sanoo.

Hänen mukaansa Intia on uniikissa asemassa yhteiskunnallisia tavoitteita ratkovien startupien rakentamisessa, koska maassa on paljon valtavaan väestöön liittyviä haasteita.

Mies ja nainen työskentelevät tietokoneella maskit kasvoillaan avokonttorissa.
Ravi Narayan hymyilee ja nojaa T-Hubin toimiston seinään kädet puuskassa.
Mies ajaa peräkärryä vetävällä traktorilla. Vasemmalla puolella kohoaa tornitaloja ja taustalla näkyy uusia rakenteilla olevia torneja.
T-Hubin toimitusjohtaja Ravi Narayan (keskimmäisessä kuvassa) sanoo, että Hyderabadista tehdään globaali innovaatiokeskus. Kasvavassa kaupungissa näkyy runsaasti suuria rakennustyömaita.Niklas Meltio

Narayan kertoo, että T-Hubin visiona on rakentaa Hyderabadiin maailman nopeimmin kasvava innovaatioekosysteemi. Kaupungista halutaan tehdä Intian seuraava Piilaakso.

– Pandemia on hidastanut meitä muutamalla kuukaudella. Mutta tämä on myös mahdollisuus ottaa suuri harppaus ja tehdä jotain paljon kunnianhimoisempaa kuin ennen.

Hän arvioi, että T-Hubista on tullut pandemian myötä ennakoitua suurempi peluri Intiassa ja kansainvälisesti.

Nyt digitaalisten välineiden avulla hyderabadilaiset startupit pääsevät aiempaa helpommin maailman markkinoille ja suuryhtiöt pääsevät puolestaan käsiksi Intian markkinoihin.

Hyderabadissa sijaitsee jo lukuisten länsimaisten suuryritysten toimipisteitä. Esimerkiksi Google, Facebook, Amazon ja Microsoft ovat perustaaneet suuret toimistot kaupunkiin.

Narayan katsoo, että Intia olisi hyvä paikka suomalaisille startupeille kasvattaa toimintaansa suuremmaksi.

– Meillä on erittäin laaja digitaalinen infrastruktuuri, mitä ei ole tarjolla muualla maailmassa. Meiltä löytyy kaikkea digitaalisesta identiteetistä internetin maksujenvälityspalveluihin. Hyödynnettävää dataa on paljon, Narayan kuvailee.

Yliopiston rakennusten keskellä näkyy vain muutama ihminen.
Korkeakoulu IIT Hyderabadin kampuksella on käynnissä suuret laajennustyöt. Joulukuussa valtaosa opiskelijoista oli etäopetuksessa koronan takia.Niklas Meltio

Teknologiayliopisto tukee opiskelijoiden yrityksiä

Kaupungin ulkopuolella sijaitsee teknologiayliopisto IIT Hyderabad, jossa opiskelijoiden startup-yritykset kaupallistavat omia teknologisia keksintöjään.

Tohtorikoulutettava Priyabrata Rautray esittelee biotiiltä, joka valmistetaan sadonkorjuun jälkeen pelloille jäävästä maatalousjätteestä ja luonnonmukaisista sidosaineista.

Rautray on ympäristöystävällisiä tuotteita kehittävävän Ibrum Technologiesin johtava tuotesuunnittelija. Yritys on yksi IIT Hyderabadin opiskelijoihin kytköksissä olevista startupeista.

Mies nojaa kaiteeseen käytävällä.
Mies pyörittelee biotiiltä kädessään.
Ibrum Technologiesin johtava tuotesuunnittelija Priyabrata Rautray kääntelee biotiiltä. Yhtiö kehittää myös ilmanpuhdistinta, joka vähentää epäpuhtauksia sekä tappaa bakteereja ja viruksia huoneilmasta.Niklas Meltio

Biotiilestä voi rakentaa edullisia taloja. Tuote on halvempi ja kevyempi kuin Intiassa yleisesti käytetyt savitiilet.

Rautrayn mukaan biotiilen avulla voidaan vähentää ilmansaasteita. Esimerkiksi suuri osa Delhiä talvisin piinaavista ilmansaasteista on peräisin savusta, joka syntyy korsien ja muun peltojätteen polttamisesta.

– Haluamme siirtää kyliin taidon valmistaa biotiiliä, jotta paikalliset voivat itse valmistaa tiiliä rakennusmateriaaliksi. Näin saisimme lievennettyä ilmansaasteongelmaa, Rautray sanoo.

Teknologiayliopisto keskittyy tutkimuksessa muun muassa tekoälyyn ja koneoppimiseen, teollisuuden edistyneisiin valmistustekniikoihin, sensoreihin ja terveydenhuollon laitteiden kehittämiseen.

Startup-järjestelmä on IIT Hyderabadin selkäranka, kertoo yliopiston johtaja Budaraju Srinivasa Murty.

– Jos opiskelijalla on idea ja hän haluaa perustaa yrityksen, hän voi pitää välivuoden. Tuemme häntä taloudellisesti ja annamme neuvoja sekä tarjoamme työtilat yrityshautomosta, Murty kuvailee.

Mies istuu työpöydän ääressä. Pöydällä on tangossa pieni Intian lippu.
IIT Hyderabadin johtaja B.S. Murty uskoo, että 4-5 vuoden kuluttua Intiassa kehitetyt ja valmistetut uudet tuotteet tunnetaan joka puolella maailmaa.Niklas Meltio

Skyroot haluaa tehdä avaruuslennoista edullisia

Hyderabadilaiset startupit kehittävät myös korkealentoisempaa teknologiaa. Avaruusbisnes on nouseva ala Intiassa.

Viime vuonna maan hallitus teki uudistuksia, jotka sallivat yksityisille yrityksille laajemman toiminnan avaruusalalla.

Skyroot Aerospace on yksi Hyderabadissa toimivista avaruusyhtiöstä. Se kehittää kantoraketteja, joilla se aikoo viedä kansainvälisten asiakkaiden piensatelliitteja avaruuteen.

Toimitusjohtaja Pawan Chandana kertoo, että laukaisupalveluille on kysyntää, koska seuraavan kymmenen vuoden aikana maailmassa on määrä viedä avaruuteen arviolta 10 000 piensatelliittia.

Niitä käytetään esimerkiksi tieteelliseen tutkimukseen, viestintään ja maanpinnalla sijaitsevien kohteiden kuvaamiseen.

– Hyderabadia voi kutsua Intian rakettipääkaupungiksi. Täällä on erittäin hyvä valmistusekosysteemi, koska monet hallituksen virastot rakentavat kaupungissa rakettijärjestelmiä, Chandana sanoo.

Kaksi miestä istuu vierekkäin neuvotteluhuoneessa.
Skyroot Aerospacen perustajat Pawan Kumar Chandana ja Naga Bharath Daka työskentelivät aiemmin insinööreinä Intian avaruustutkimusjärjestö ISRO:ssa. He toivovat pääsevänsä jonain päivänä avaruuslennolle.Niklas Meltio

Skyroot saa hyödyntää valtion laitoksia liiketoiminnassaan. Se alentaa yhtiön kustannuksia. Chandana arvioi, että yksikään samankokoisia raketteja rakentava yhtiö ei tule pärjäämään heille hintakilpailussa.

Joulukuussa avaruuslentoyhtiö testasi onnistuneesti rakettinsa moottoria. Yhtiön tavoitteena on laukaista ensimmäinen testiraketti avaruuteen vuoden 2022 alkupuolella. Kaupalliset laukaisut on tarkoitus aloittaa pian sen jälkeen.

– Aiomme olla ensimmäisten yhtiöiden joukossa, jotka aloittavat kaupalliset laukaisut.

Pidemmällä aikavälillä Skyroot aikoo rakentaa suuria uudelleenkäytettäviä raketteja, jotka pystyvät kuljettamaan avaruuteen ihmisiä ja suuria viestintäsatelliitteja. Chandanan mukaan se olisi mahdollista ehkä 15–20 vuoden kuluttua.

– Haluamme tehdä avaruuslennoista erittäin turvallisia ja lähes yhtä edullisia kuin lentomatkoista. Se mahdollistaa sivilisaation laajentumisen avaruuteen, avaruusturismin ja avaruuspohjaiset palvelut, Chandana sanoo.

Hän ennustaa, että esimerkiksi internet toimii tulevaisuudessa avaruudesta, siellä tuotetaan aurinkosähköä ja valmistetaan tiettyjä materiaaleja kuten optisia kuituja.

Hyderabadin kuva
Hyderabad on vanha timantti- ja helmikaupan keskus. Nykyään kaupungissa on paljon lääke- ja teknologiateollisuutta. Esimerkiksi ensimmäinen intialainen koronarokote on kehitetty Hyderabadissa.Niklas Meltio

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 8. maaliskuuta kello 23 asti.

Jutun kirjoittaja Mikko Leppänen on Ylen digikirjeenvaihtaja. Hän vieraili joulukuussa 2020 Intiassa kuvajournalisti Niklas Meltion kanssa. Lue lisää juttuja Intian matkalta:

Kyllästyttääkö jo kotikonttorissa? Goaan ja Sisiliaan päätyneet etätyöläiset kertovat, miten irtiotto on mullistanut elämän

Tuleeko pelastus Intiasta? – maa valmistaa valtavan määrän koronarokotteita ja vie niitä ulkomaille

Pudotus äärimmäiseen köyhyyteen – katso kuvareportaasi intialaisesta slummista, jossa korona vei monilta vähäisenkin toimeentulon

Lue seuraavaksi