Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Muotisuunnittelija Rolf Ekroth on erikoisen tilanteen edessä.

Hänen seuraava mallistonsa Reset esitellään Pitti Uomo -miestenmuotimessuilla Italian Firenzessä, mutta tapahtuma järjestetään koronapandemian takia virtuaalisesti verkossa. Pitti Uomoa pidetään maailman merkittävimpänä miesten muodin tapahtumana.

Ekroth on tullut tunnetuksi uuden polven suunnittelijana, joka on onnistunut herättämään huomiota “ständillään” Firenzessä aiemmilla Pitti Uomo -messuilla. Nyt hänen täytyy vain toivoa, että uudesta mallistosta tehty video ajaa saman asian.

Tämänvuotinen Pitti Uomo -tapahtuma pidetään 1. maaliskuuta. Ekroth on esitellyt messuilla aiemmin myös Terinit-mallistoaan, mutta yhteistyö merkin suomalaisomistajan kanssa on päättynyt.

Aalto-yliopiston muotikoulun kasvatin uusi mallisto on poikkeuksellinen. Se on tehty vasta kehitteillä olevasta kankaasta, jonka raaka-aineena on käytetty olkea. Oljesta on puolestaan kiinnostunut energiajätti Fortum, joka yrittää kehittää markkinoille uusia, ekologisesti valmistettuja tekstiilikuituja peltobiomassasta.

Ekrothin uusi mallisto on tehty näistä kuiduista Euroopassa kudotulle kankaalle. Suomessa se olisi ollut haastavaa, sillä kutomo- ja kangasteollisuus on kadonnut jo lähes kokonaan Suomesta. Tekstiilibisnekseen Fortum ei kuitenkaan ole laajenemassa.

– Fortum ei ole lähdössä tekemään kankaita. Olemme tekstiilien arvoketjussa mukana kehittämässä uusia vaihtoehtoisia kuituja, kehityspäällikkö Päivi Lonka Fortumin Bio2X-yksiköstä kertoo.

Muotisuunnittelija Ekroth toivoi, että muotitoimittajat ja muodin sisäänostajat olisivat päässeet hypistelemään uutukaista kangasta Pitti Uomo -tapahtumassa.

– Olisi ollut tosi tärkeää, että ihmiset olisivat päässeet koskemaan sitä ja kokemaan itse, miten mieletön uusi kangas on, Ekroth sanoo harmissaan.

Kilpajuoksu käynnissä

Tulevaisuuden kankaat kiinnostavat tekstiili- ja vaatetusteollisuutta nyt kaikkialla maailmassa, ja Suomessa tehdään parhaillaan mittavaa, monitieteellistä tutkimustyötä kankaiden eteen. Aalto-yliopisto on mukana kehitystyössä.

– Kaikki yritykset etsivät tällä hetkellä vaihtoehtoisia, ympäristön kannalta parempia materiaaleja. Myös kuluttajat ovat niistä yhä kiinnostuneempia, professori Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta sanoo.

Uusia materiaaleja etsitään kuumeisesti vaihtoehdoksi öljy- ja puuvillapohjaisille kankaille. Yli 60 prosenttia koko maailman tekstiileistä tehdään yhä öljypohjaisista raaka-aineista. Luonnonkuitu puuvillan viljely rasittaa sekin merkittävästi luontoa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tekstiilialalla on tehty paljon uusia keksintöjä, ja suomalaiset ovat Niinimäen mukaan edelläkävijöitä kuiduissa. Sellu- ja paperiteollisuusmaassa Suomessa on satsattu erityisesti sellupohjaisten materiaalien kehitykseen.

Maailmalla käydään Niinimäen mukaan parhaillaan kilpajuoksua siitä, kuka nappaa uusiin materiaaleihin ja kiertotalouteen liittyvät isot investoinnit. Sen lisäksi kilpailua käydään siitä, mihin uuteen tekstiilejä tuottavaan teknologiaan maailmalla investoidaan. Lisäksi kilpaillaan siitä, missä tekstiilijätettä hyödyntävät tehtaat tulevaisuudessa sijaitsevat, Niinimäki listaa.

Suomi on hänen mukaansa vahvoilla kilpajuoksussa, ja yhteistyötä tehdään melko laajasti eri maiden ja eri tutkimuslaitosten välillä.

Energiajätti Fortum ei ole tekstiilibisneksessä mukana sattumalta. Se haistaa rahan biomassan tuottajana.

– Tämä on tulevaisuuden bisnes. Kiertotalous, materiaalit ja materiaalien kierrättäminen ovat sitä tulevaisuutta, professori Niinimäki Aalto-yliopistosta sanoo.

"Tärkeintä, että kangas näyttää kalliilta"

Muodin suunnittelijat ovat etsineet uusia materiaaleja aina, ja kierrätettävästä kankaasta tehdyt vaatteet ovat kiinnostaneet Rolf Ekrothia alusta lähtien.

Ekroth muistaa, miten vaikea oli löytää ekologisia kankaita kangasmessuilta vielä 3– 4 vuotta sitten.

– Niiden hinnat olivat ensiksikin kolme kertaa suuremmat kuin tavallisilla kankailla, ja valikoima oli todella pieni, Ekroth sanoo.

Hän kuvailee silloista valikoimaa tummaksi ja mitäänsanomattomaksi.

– Nyt kankaiden kehitys on lähtenyt vuosi vuodelta aivan mielettömään nousuun. Eikä tällä hetkellä ole enää mitään vaikeuksia toteuttaa koko mallistoa täysin kierrätetyistä kankaista, Ekroth kertoo.

Muotisuunnittelija pitää itseään onnekkaana saadessaan tehdä töitä “tulevaisuuden kankaan” kanssa. Materiaali miellyttää suunnittelijaa.

– Tämä on hengittävä t-paitakangas, jossa on sopivasti joustoa. Ehkä tärkeintä on se, että kangas näyttää kalliilta luksusmuodin kankaalta, Ekroth sanoo.

Aluksi kankaan työstäminen pelotti Ekrothia, koska hän tiesi, miten paljon Fortumin biomassaan perustuvan kankaan kehitystyö oli maksanut.

– Teimme monta protoa tehtaan kanssa ennen kuin uskalsimme leikata uutta kangasta, Ekroth kertoo.

Ekrothin käyttämän kankaan raaka-aineen olki on kerätty Etelä-Suomen vehnäpelloilta. Maailmalla olki on perinteisesti poltettu pelloille jätteenä, mikä aiheuttaa yhä valtavat hiilidioksidipäästöt.

Ympäristöystävällisessä ajattelussa osa oljesta kerätään talteen ja jalostetaan eteenpäin. Osa jätetään pelloille lannoitteeksi.

Fortumin visiossa olkeen perustuva biomassa voi olla monen erilaisen tuotteen materiaali. Tuotekehitys on hidasta, eikä kehityspäällikkö Päivi Lonka Fortumin Bio2X-yksiköstä osaa vielä kertoa, milloin Fortumin biomassaan perustuva kangas voisi olla teollisessa tuotannossa.

Toistaiseksi mikään kiertotalouteen perustuvista "tulevaisuuden kankaista" ei ole vielä kaupallisessa käytössä. Tuotekehitys on yhä kesken.

Aalto-yliopiston professori on toiveikas.

– Olemme hetken päästä siinä pisteessä, että jotkut teknologiat ovat skaalattavissa ylöspäin. Eli testejä tehdään jo kymmenillä sadoilla kiloilla, Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta sanoo.

Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistolla.
Kaikki yritykset etsivät tällä hetkellä vaihtoehtoisia, ympäristön kannalta parempia materiaaleja, sanoo professori Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta.Mårten Lampén / Yle

Muotiraamattu Vogue innostui suomalaismiehestä, joka löysi itsensä mummojen ompelukurssilla – Rolf Ekroth on muodin suuri lupaus

Muoti kiinnostaa miehiä yhä enemmän, mutta bisnestä sillä on vaikea tehdä – Makian pomo: “Raha loppui ennen kuin hauska alkoi”

Aalto-yliopiston muotinäytös muuttuu keväällä – opettaja: “Catwalkilla näkyy moninaisempi joukko malleja”

Muodin nuoret lupaukset karkaavat suomalaisyrityksiltä – "Suurin osa lähtee ulkomaille töihin"