Hyppää sisältöön

Työpaikat vähenevät ja pakettilähetykset lisääntyvät, kun Posti muuttaa liiketoimiaan – Toimitusjohtaja: "Irtisanomisilta ei voida välttyä"

Työn tarve perinteisen paperipostin kuljetuksessa vähenee Postin mukaan vuosittain noin 500 henkilötyövuodella.

Keskiverto suomalainen kotitalous saa kirjepostia harvemmin kuin kerran kahdessa viikossa. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Sadat työpaikat ovat uhattuina, kun Posti siirtyy entistä selkeämmin pakettien kuljetukseen ja logistiikkaan.

Työn tarve perinteisen paperipostin kuljetuksessa vähenee toimitusjohtaja Turkka Kuusiston mukaan vuosittain noin 500 henkilötyövuodella.

Kuusisto painottaa, että henkilöstöä pyritään siirtämään Postin sisäisillä siirroilla postinkuljetuksesta esimerkiksi paketti- ja verkkokauppakuljetuksiin.

Osa vähennystarpeesta ratkeaa työntekijöiden eläkkeelle jäämiseen.

– Mutta on realismia, että irtisanomisilta ei voida välttyä. Määrää on täysin mahdotonta arvioida etukäteen.

Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto sanoo, että Postin vahvan tuloksen taustalla oli etenkin pakettikuljetusten voimakas kasvu. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Viime vuonna perinteisessä postinjakelussa päättyi Kuusiston mukaan "joitakin satoja" työpaikkoja.

Postinkuljetus "täydentää" uusia ydintoimintoja

Postinkuljetuksen työpaikkojen vähenemisen taustalla on pitkään jatkunut trendi, jossa paperipostin määrä on pudonnut kymmenessä vuodessa jo noin 60 prosenttia.

Tulevina kolmena vuotena kirjepostin määrä laskee yhtiön arvion mukaan yhä noin puoleen nykyisestä.

Yhtiön uudessa strategiassa postipalveluita kutsutaan uusien ydintoimintojen eli pakettikuljetusten ja logistiikan täydennykseksi.

– Meidän pitää rakentaa tulevaisuutemme kasvavan liiketoiminnan varaan, mutta niin kauan kun postia riittää jaettavaksi, niin Posti sen jakaa, Kuusisto sanoo.

Postin kuljettamien pakettien määrä kasvoi viime vuonna 27 prosenttia edellisvuoden lukemista. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Pakettilähetyksissä on käynnissä paperipostiin verrattuna vastakkainen kehitys. Posti on tehnyt useina perättäisinä vuosina uuden ennätyksen vuoden aikana kuljettamiensa pakettien määrässä.

Viime vuonna pakettikuljetusten määrä kasvoi 27 prosenttia edellisvuoteen nähden, mikä siivitti Postin roimaan tulosparannukseen. Oikaistu liiketulos nousi 66 miljoonaan euroon, mikä on yli 80 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Enää noin 40 prosenttia Postin liikevaihdosta muodostui postipalveluista. Paketit ja logistiikka toivat miltei 60 prosenttia myynnistä.

Kuusisto arvioi, että muutaman vuoden päästä postipalvelut tuovat 30 prosenttia ja paketit 70 prosenttia liikevaihdosta.

Kolmen seuraavan vuoden aikana Posti investoi paketti- ja verkkokauppapalveluihin 100 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa esimerkiksi pakettiautomaattien määrän kasvattamista.

Posti: Kolmipäiväinen jakelu ei vähentäisi työmäärää

Valmisteilla olevan lakimuutoksen mukaan postinkannossa siirrytään vuodesta 2022 lähtien kolmipäiväiseen jakeluun nykyisen viisipäiväisen sijaan.

– Kolmipäiväinen jakelu tarvitaan, koska kirjeitä ei riitä jaettavaksi viitenä päivänä viikossa, toimitusjohtaja Kuusisto kommentoi lakimuutosta.

Kuusisto pitää tärkeänä, että lakimuutoksen yhteydessä valmisteltava väliaikainen tiedonvälitystuki otetaan käyttöön. Sillä valtio tukisi lehtien jakamista haja-asutusalueilla, joissa ei ole kaupallista lehtien varhaisjakelua.

Postin mukaan kolmipäiväinen jakelu ei johtaisi työpaikkojen vähenemiseen, jos tiedonvälitystuki otetaan käyttöön.

– Haja-asutusalueella säilyisi viisipäiväinen jakelu, ja tätä myötä lakimuutos itsessään ei johtaisi vähennystarpeeseen.

Posti- ja logistiikka-alan unioni Pau arvioi lakimuutoksesta laadittuun muistioon (siirryt toiseen palveluun) antamassaan lausunnossa, että kolmipäiväinen jakelu tekisi entistä suuremman osan Postin työpaikoista osa-aikaisiksi.

Kuusiston mukaan tämä pystyttäisiin välttämään suurelta osin, jos jakelua ei sidottaisi lakimuutoksessa tiettyihin viikonpäiviin, mitä vaativat esimerkiksi lehtitalot ja mainostajat.

– Se antaa liikkumatilan ja joustavuuden suunnitella siten, että työ on kokoaikaista niille työntekijöille, jotka jakelua tekevät.

Lakimuutoksen tavoitteena on vähentää postinjakelun kustannuksia. Valtio ei tue postia, vaan sen on rahoitettava toimintansa omilla tuloillaan.

Lain määrämien yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluvien osoitteellisten kirjeiden osuus on enää noin kolme ja puoli prosenttia postin kuljetuksista. Mitä vähemmän postia on jaettavana, sitä suurempi kustannus on yhtä kirjettä kohti.

Lue lisää: