Hyppää sisältöön

Jopa 40 prosenttia erityisopettajista eläköityy tulevina vuosina – Keva haluaa lisää koulutuspaikkoja: "Nuoria ei ole tulossa riittävästi työmarkkinoille"

Opetusministerin mukaan peruskoulun päättäviä nuoria ei saisi päästää putoamaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Ala-asteen luokanopettajista ja erityisopettajista on vajetta osassa kuntia jo nyt, Kevan raportti kertoo. Myös sosiaalityöntekijöistä uhkaa tulla paikoin pula. Kuva: Christoffer Westerlund / Yle

Kuntia vaivaa tuhansien työntekijöiden pula elintärkeillä aloilla, ja nykyisellä eläköitymistahdilla tilanne ei ole ainakaan helpottumassa. Näin arvioi julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva tuoreessa työvoimaennusteessaan.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana kuntien palveluksesta eläköityy 40 prosenttia kaikista erityisopettajista sekä kolmannes lähihoitajista ja luokanopettajista. Osastonhoitajista, sairaala-apulaisista ja kuntien kiinteistöhuollosta eläköityy jo lähemmäs puolet.

Samalla kaikissa kunnissa ei tahdo löytyä osaavia hakijoita avoimiin työpaikkoihin.

Sairaanhoitajia tarvitaan jo nyt 8 000, kokeista ylitarjontaa

Määrällisesti eniten pulaa on terveydenhuollossa ja opetusalalla, kertoo Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Tällä hetkellä kunta-alalla on vajausta yli 8 000:sta sairaanhoitajasta Kevan selvitysten mukaan. Pelkästään Uudellamaalla sairaanhoitajan paikkoja on auki tällä hetkellä 3 500.

Tarvetta olisi Kevan mukaan tällä hetkellä noin 4 000:lle lastentarhanopettajalle, yli 2 200:lle erityisopettajalle ja yli 2 600:lle sosiaalityöntekijälle. Vajausta on myös alakoulun luokanopettajista, yleis- ja erikoislääkäreistä ja psykologeista.

Keva ennakoi tuoreessa työvoimaennusteessaan, miten kuntasektorin työvoiman kysyntä ja tarjonta kehittyvät nykyhetkestä vuoteen 2030. Ennuste on laskettu eläkkelle lähtijöiden, koulutusmäärien, avointen työpaikkojen, työttömien työnhakijoiden ja työvoimatilastojen pohjalta.

Kaikista ammattilaisista ei ole Kevan laskelmien mukaan pulaa. Koulunkäyntiavustajista, kokeista ja avustavista keittiötyöntekijöistä sekä rakennusalan työnjohtajista on ylitarjontaa. Tämä käy ilmi, kun verrataan työttömien työnhakijoiden määrää kuntien avoimiin työpaikkoihin.

Kietäväisen mukaan koulutusta tulisi kohdistaa nykyistä paremmin kysynnän mukaan.

– Koulutus ei tällä hetkellä selvästi vastaa siihen, mitä työmarkkinat kysyy. Meillä on tällä hetkellä työvoimapulaa ja samalla työttömiä, joiden osaamiselle ei ole kysyntää työmarkkinoilla. Yhteiskunnallisesti se on hyvin suuri ongelma, Kietäväinen summaa.

Keva: lisää koulutuspaikkoja, työperäistä maahanmuuttoa ja eläkeläisiä mukaan

Vuoteen 2030 mennessä pula erityisopettajista, lastentarhanopettajista, sairaanhoitajista, psykologeista, yleislääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä näyttää Kevan ennusteessa jopa hieman syvenevän nykyisestä.

Kevan ennusteeseen ei tosin ole huomioitu esimerkiksi hoitajamitoitusta (siirryt toiseen palveluun), joka lisää entisestään lähihoitajien tarvetta hoivakodeissa.

Keva esittääkin hallitukselle pienen listan toiveita, joihin tulisi reagoida nyt.

Kevan mukaan hallituksen tulisi lisätä jo kevään budjettiriihessä koulutuspaikkoja sosiaali-, terveys-, ja opetusalalle ja arvioida alojen houkuttelevuutta.

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan koulutuspaikkojen pitäisi vastata paremmin sitä, millaisesta työvoimasta on kysyntää. Kuva: Jarno Kuusinen / AOP

Mutta millaisilla keinoilla houkuttelevuutta voitaisiin lisätä?

– Avaimia sen (houkuttelevuuden) ratkaisuun on työmarkkinapöydissä, mutta tärkeää on myös työn merkityksellisyys eikä hoiva-alalla siinä pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Se jos mikä on tärkeää työtä, Kietäväinen toteaa.

Tärkeää houkuttelevuuden kannalta olisi Kietäväisen mukaan työhyvinvoinnista huolehtiminen. Kietäväisen mukaan kuormitus alkaa näkyä työkyvyttömyyseläkkeinä hoitoalan lisäksi esimerkiksi opetusalalla ja siihen tarvitaan muutos.

– Vuosittain lähes 20 000 ihmistä menetetään työkyvyttömyyseläkkeelle ja se kohdistuu juuri tällaisiin ammatteihin, joissa tekijöistä on jo pulaa.

Kevan mukaan avuksi pitäisi saada jatkuvan oppimisen keinoja nopeammin käyttöön. Lääkkeeksi tarvitaan Kevan mukaan myös eläkkeelle siirtyneiden kannustamista osallisiksi työelämään esimerkiksi verohelpotuksin ja enemmän työperäistä maahanmuuttoa.

– Meillä ei ole tulossa riittävästi nuoria ikäluokkia työmarkkinoille, Kietäväinen summaa.

Uudellamaalla kunta-alan työvoimapulaa selittää Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan se, että Uudellamaalla väestö kasvaa toisin kuin suurimmassa osassa Suomea. Kuva: Matti Myller / Yle

Opetusministeri Saramo: "Meidän pitää laajentaa ajatustapaamme"

Li Anderssonin (vas.) vanhempainvapaan ajan opetusministerinä toimiva Jussi Saramo (vas.) pitää Kevan toivetta terveydenhuollon ja opetusalan koulutuspaikkojen lisäämisestä perusteltuna.

Saramo kuitenkin huomauttaa, että nykyisellä hallituskaudella korkeakoulujen opiskelupaikkoja on jo lisätty eri aloille useampaankin otteeseen.

– Me olemme jo lisänneet todella paljon koulutuspaikkoja ja lisää tarvetta on. Minusta on hyvä, että asia otetaan esiin taas tässäkin kehysriihessä, Saramo toteaa.

Aloituspaikkoja lisättiin esimerkiksi viime keväänä ja syksynä korkeakoulujen yhteishauissa eri aloille koronaviruspandemian vuoksi.

Saramo huomauttaa, että työvoiman tarve lisääntyy myös opetusalalla Kevan ennustetta enemmän, sillä opetusministeriö valmistelee mitoitusta koulupsykologien ja kuraattorien riittävyydestä. Mitoitus tulee ja rahat on varattu, mutta yksityiskohtia on Saramon mukaan vielä avoinna.

Jos Kevan esityksessä koulunkäynnin ohjaajista oli liikatarjontaa, näkee opetusministeri Saramo, että juuri he voivat lisäkoulutuksella erikoistua tukemaan lapsia kouluissa uusin tavoin, vaikkapa torjumaan kiusaamista.

Esimerkiksi Vantaan kaupunki ilmoitti syksyllä palkkaavansa kouluihinsa monikielisiä ohjaajia parantamaan tiedonkulkua kotien ja koulujen välillä.

Li Anderssonia sijaistava opetusministeri Jussi Saramo huomauttaa, että korkeakoulupaikkojen ja eläkeiästä puhumisen lisäksi pitäisi muistaa ne nuoret, jotka tippuvat peruskoulun jälkeen kokonaan opinnoista ja työelämästä. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Saramo: kuormitus on ongelma

Työvoimapulasta kärsivien alojen vetovoiman lisäämiseksi tarvitaan Saramon mukaan palkankorotuksia.

– Mutta palkkakaan ei yksin riitä, vaan olennaista on kuormittavuuden vähentäminen ja työn muu palkitsevuus. Jos yksi asia pitäisi valita, niin tärkeää on työhyvinvointi.

Mitä puolestaan tulee jatkuvaan oppimiseen, yhteen Sanna Marinin (sd.) hallituksen lempilapseen, on sen täytäntöönpano Saramon mukaan vasta alkuvaiheessa ja siihen on luvassa rahaa.

Jatkuva oppiminen tietäisi käytännössä esimerkiksi lyhyehköjä täsmäkoulutuksia, osaamisen päivittämistä.

Saramon mukaan korkeakoulupaikoista ja eläkeiästä puhumisen varjoon ei saisi jäädä se, että osa nuorista ei ylipäätään edes löydä tietään peruskoulun jälkeen jatkokoulutuksen tai työelämään saakka. Tähän hän odottaa muutosta, kun oppivelvollisuus nyt pitenee 18:aan ikävuoteen eli käytännössä lukion tai ammattikoulun suorittamiseen asti.

– Meillä ei ole enää varaa hukata joka vuosi kuuttatoista prosenttia peruskoulunsa päättävistä nuorista. Vaikkei oppivelvollisuuden pidentäminen jokaista pelasta, se pelastaa kuitenkin monta nuorta.

– Heille, joita ei tavoiteta, tarvitaan täsmätoimia, Saramo sanoo.

Keva teetti tutkimuksensa Aula Rasearch oy:lla. Aineistona käytettiin työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoja, Sitran Mille väestölle –koulutusennakointiselvitystä, Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusta ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoja.

Katso myös:

.
.