1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Helsingin yliopiston tutkija tylyttää: Pelkkä elvytys on väärä lääke talouden COVID-kriisiin – "Se voi vain pahentaa tilannetta entisestään"

“Historia muistaa koronan kriisinä, jossa eriarvoisuus lisääntyi jokaisessa maailman maassa samanaikaisesti”, toteaa köyhyyden vastainen järjestö Oxfam.

talous
Ursula von der Leyen ja Charles Michel kyynärpäätervehtivät ja Emmanuel Macron katsoo taaempana.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tervehtivät toisiaan huippukokouksessa viime vuonna. Taustalla Ranskan presidentti Emmanuel Macron. EU-maat ovat kasaamassa historiallisen suurta elvytyspakettia, jolla jäsenmaita autetaan pois korona-ahdingosta.EPA

Maailmantalous kulkee ojasta allikkoon, jos koronakriisin vahinkoja paikataan keskittymällä vain talouskasvuun, sanoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Franklin Obeng-Odoom. Hän ennustaa, että jos köyhyyden rakenteisiin ja sukupolvelta toiselle periytyvään eriarvoistumiseen ei puututa, edessä on koronan kokoisia uusia kriisejä.

EU-maat ovat kasanneet koronasta toipumiseksi noin 750 miljardin euron elvytyspaketin, jolla tuetaan jäsenmaiden omaa elvytystä ja Euroopan keskuspankin toimia rahamarkkinoilla.

Yhdysvalloissa puolestaan presidentti Joe Biden on esittänyt yli puolentoista biljoonan euron suuruista elvytystä.

Valtiotieteen tiedekunnassa työskentelevä ghanalainen apulaisprofessori Franklin Obeng-Odoom tarkastelee asiaa hiljattain julkaistussa raportissa (siirryt toiseen palveluun) kehitystutkimuksen näkökulmasta. Hänen mukaansa koronakriisin jälkeisestä ajasta tulee tuskin helpompaa, vaan sen voi odottaa olevan jopa entistä pahempi.

Obeng-Odoom perustelee ennustettaan sillä, että samaan aikaan kun ihmiskuntaa riepottelee terveyskriisi, sen alle piiloutuu monin verroin pahempi vitsaus.

– Se muodostuu globaalista eriarvoisuudesta ja sosiaalisesta kerrostuneisuudesta, hän sanoo.

Selvänä tarkoituksena on eristää globaali talous mahdolliselta lamalta.

Franklin Obeng-Odoom

Sosiaalisella eriarvoisuudella tarkoitetaan sitä, kuinka valta ja varallisuus kasaantuvat vain joillekin ihmisille sekä ihmisryhmille, kun muut jäävät niitä ilman.

Obeng-Odoom arvostelee kollegoitaan siitä, että suurin osa ekonomisteista on keskittynyt koronakriisin aikana kantamaan huolta liian yksipuolisesti kasvusta, ja silmällä pidetään vain velkaantumista sekä työllistymistä. Elvyttäminen voi pahimmassa tapauksessa vain lisätä globaalia eriarvoisuutta, jos samalla ei puututa köyhyyteen.

– Selvänä tarkoituksena on eristää globaali talous mahdolliselta lamalta. Köyhyyden vähentäminen mainitaan vain ajoittain, jälkijättöisenä ajatuksena, hän sanoo.

Eriarvoisuus siirtyy perintönä sukupolvesta toiseen

Ylen sähköpostitse tavoittama Obeng-Odoom edustaa koulukuntaa, joka tunnetaan nimellä Stratification Economics. Sille ei toistaiseksi löydy käypää suomennosta, mutta kyseessä on melko uusi taloustieteen haara, joka etsii syitä väestöryhmien välillä vallitsevalle eriarvoisuudelle.

Suojavarusteisiin pukeutunut terveystyöntekijä tekee koronavirustestiä.
Intialainen terveystyöntekijä otti koronavirustestejä lähellä New Delhiä tammikuussa.Harish Tyagi / EPA

Tieteenalan mukaan joidenkin ryhmien etuoikeutettua yhteiskunnallista asemaa tukevat rakenteet siirtyvät perintönä sukupolvesta toiseen, myös markkinatalouteen perustuvissa järjestelmissä.

Obeng-Odoomin mukaan perinteinen taloustutkimus ylenkatsoo väestöryhmien välisen sosiaalisen erkaantumisen merkityksen. Hän peräänkuuluttaa kokonaisvaltaisempaa tarkastelua.

– Mikään hyvinvoinnin mittaustapa ei ole täydellinen, mutta keskeisiä ongelmia ei pidä typistää pelkästään aiempaa paremman datan keruuseen. Maailmassa on sosio-ekologisia ongelmia, jotka edellyttävät poliittisia ratkaisuja.

Maailmassa on sosio-ekologisia ongelmia, jotka edellyttävät poliittisia ratkaisuja.

Franklin Obeng-Odoom

Obeng-Odoom arvioi, että mikäli eriarvoisuuteen ja sosiaalisiin eroihin ei puututa, edessä on todennäköisesti uusia nykyistä pandemiaa vastaavia kriisejä. Tämä johtuu siitä, että jos köyhyyttä ei poisteta, muun muassa Afrikassa ja Aasiassa joudutaan yhä syömään ravinnoksi bushmeatia eli villieläinten lihaa, matelijoita sekä lepakoita. Juuri elävien villieläinten myynnistä ravinnoksi koronapandemiankin on arveltu alkaneen.

Kuvassa ihmisiä kokoontuneena. Etualalla lava-auto.
Afrikassa on vaarana, että koronavirus leviää suurkaupunkien slummeissa. Kuvassa jaetaan ruokaa Masiphumelelessä Kapkaupungissa. Nic Bothma / EPA

Apulaisprofessori Obeng-Odoomin näkemys on linjassa köyhyyden vastaisen järjestön Oxfamin tuoreen raportin (siirryt toiseen palveluun) kanssa.

Siinä haastateltiin lähes 300 taloustutkijaa 80 maasta. Miltei 90 prosenttia arvioi tuloerojen kasvavan omassa maassaan koronapandemian seurauksena. Kaksi kolmesta sanoi, että heidän maansa hallitukselta puuttui eriarvoisuutta vähentävä suunnitelma.

– Historia tulee todennäköisesti muistamaan tämän pandemian ensimmäisenä kertana, kun eriarvoisuus lisääntyi käytännöllisesti katsoen maailman jokaisessa maassa samanaikaisesti, Oxfam sanoo raportissaan.

YK:n pääsihteeri António Guterres totesi COVID-kriisin puhjettua, että eriarvoisuus määrittää aikaamme ja toimii esteenä kehitykselle.

– COVID-19 on paljastanut valheen, jonka mukaan vapaa markkinatalous pystyy tarjoamaan terveydenhuollon kaikille. Kellumme kaikki samassa meressä, mutta jotkut ovat huvipursissa kun toiset pitelevät kiinni vapaana ajelehtivista roskista, Guterres sanoi.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

YK:n varapääsihteerinä aiemmin toiminut eteläafrikkalainen talousprofessori Carlos Lopes puolestaan sanoo Ylelle, että koronarokotteista tulisi tehdä yleishyödyllisiä tuotteita. Hänen mielestään niiden patentit tulisi vapauttaa, jotta rokotteet saataisiin laajaan jakeluun myös esimerkiksi Afrikassa.

– Investoituamme yli 14 miljardia euroa julkista rahaa rokotteiden kehittämiseen, on skandaalimaista, että pohdimme yhä sitä kuinka paljon näiden rokotteiden pitäisi maksaa ja tuottaa voittoja niitä valmistaville lääkeyhtiöille, Lopes sanoi Ylelle Kapkaupungista.

Lopes pahoittelee sitä, että muun muassa EU on vastustanut Etelä-Afrikan ja Intian esitystä patenttien vapauttamisesta Maailman kauppajärjestössä.

On skandaalimaista, että pohdimme yhä sitä kuinka paljon näiden rokotteiden pitäisi tuottaa voittoja niitä valmistaville lääkeyhtiöille.

Carlos Lopes

Köyhyyden vastaisen järjestön Oxfamin mukaan lähes neljällä miljardilla maailman seitsemästä miljardista ihmisestä ei ollut sairausvakuutusta koronapandemian puhjetessa. Järjestö pitää miljardöörejä merkkinä taloudellisesta epäonnistumisesta, ja esittää äärimmäisen varallisuuden kitkemistä muun muassa perustulon ja palkkakaton kautta.

Myös Suomessa korona kohtelee etnisiä ryhmiä erilailla

Oxfamin raportissa mainitaan useita maita, joissa korona on tuonut esiin etnisyyteen pohjautuvia eroja. Esimerkiksi Brasiliassa afrikkalaistaustaisilla on ollut sen mukaan 40 prosenttia korkeampi riski kuolla koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuin valkoihoisilla. Yhdysvalloissa yli 20 000 mustaa ja latinalaisamerikkalaista olisi yhä hengissä, jos heidän kuolleisuutensa vastaisi valkoisten kuolleisuutta.

Myös Suomi saa raportista osuman. Sen mukaan maahanmuuttajien ja pakolaisten osuus sairastuneista on ollut myös meillä suhteellisesti muuta väestöä suurempi.

– Keväällä 2020 Norjassa ja Suomessa COVID:iin sairastuneiden somalien osuus oli kymmenen kertaa suurempi kuin heidän väestönosuutensa, Oxfam toteaa.

Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen kertoi viime (siirryt toiseen palveluun) vuoden lopulla, että maahanmuuttajataustaisella väestöllä on tautia väestönosuuttaan enemmän.

Helsingin yliopiston tutkija Franklin Obeng-Odoom viittaa myös parin vuoden takaiseen Pohjoismaisen ministerineuvoston raporttiin, jonka mukaan tuloerot ovat lisääntyneet Pohjolassa.

– Selvitys osoittaa, että vakavia puutteita on yhä korjattavana esimerkiksi maahanmuuttajien asemassa työmarkkinoilla, hän sanoo.

Apulaisprofessorin mukaan, vaikka Suomi toimii kansainvälisessä avustustyössä, sillä on samaan aikaan tekemistä rajojensa sisäpuolella.

– Hyväntekeväisyyden pitää alkaa kotoa, Obeng-Odoom toteaa.

Hoitaja suojautuneena hoitamassa mahdollista koronapotilasta tammikuussa ulos pystytetyllä osastolla Steve Biko -sairaalassa Pretoriassa, Etelä-Afrikassa.
Suojavarusteisiin pukeutunut terveydenhoidon työntekijä työskenteli tammikuussa ulos pystytetyllä osastolla Steve Biko -sairaalassa Pretoriassa, Etelä-Afrikassa.Phill Magakoe / EPA

Kaikki häviävät jos köyhyyttä ei poisteta

Olennaista olisi Obeng-Odoomin mukaan keskittyä tarkastelemaan maan omistukseen liittyviä kysymyksiä. Niiden avulla selittyvät hänen mukaansa monet eriarvoisuutta aiheuttavat tekijät. Hän haluaisi viedä huomiota pois klassisesta ajattelusta, jossa taloudellisen hyvinvoinnin lähteenä nähdään fossiiliseen energiaan perustuva kasvu.

– Jatkuvan fossiilivetoisen talouskasvun hakeminen ei ole kestävää, vaikka se olisi perusteltua työllisyyden ja köyhyyden vähentämisen kannalta. Afrikkalaiset ekonomistit pystyvät muita kokonaisvaltaisemmin tunnistamaan kasvun ekologiset rajoitukset, hän toteaa.

Hänen mukaansa ihmiskunta elää tuntemattomia aikoja, jonka haasteisiin datan kartuttamiseen pohjaava taloustiede ei yksinään kykene vastaamaan. Hän varoittaa tarkastelemasta pakkomielteisesti vain tuloja ja kehottaa huomioimaan maan omistamisen keskeisen merkityksen varallisuudelle ja eriarvoisuudelle.

– Perityt säännöt ja käytännöt saavat aikaan muun muassa sen, että afrikkalaisten naisten on paljon vaikeampi hankkia ja omistaa maata, saati kasvattaa varallisuutta, hän huomauttaa.

Obeng-Odoom painottaa, että ihmisten välinen eriarvoisuus ei ole sattumanvaraista, eikä myöskään pelkkä eettinen kysymys. Pitkällä aikavälillä kaikki häviävät, jos ongelmaan ei puututa.

– Jatkuva eriarvoisuus nakertaa sekä talouskasvua että köyhyyden vähentämistä, tutkija sanoo.

Näkökulma Afrikasta: Katso videolta eteläafrikkalaisen professorin Carlos Lopesin näkemys siitä, mitä eurooppalaisten tulisi Afrikasta ymmärtää:

Eurooppalaisilta unohtuu, että sen eteläpuolella sijaitseva maanosa on heidän kolmanneksi tärkein kauppakumppaninsa, sanoo Ylen haastattelema asiantuntija.

Lue lisää:

Oxfam: Koronapandemia uhkaa tuomita miljoonia köyhyyteen vuosikymmeneksi, ellei talousjärjestelmää uusita

Kuka pysyy terveenä, kenellä on varaa keskusta-asuntoon? Selvitimme viidellä mittarilla, kasvaako eriarvoisuus Suomessa todella

Korona leviää vieraskielisissä perheissä Varsinais-Suomessa, eikä se johdu tiedon puutteesta – taustalla yhteisöllisyys ja isot perheet

Rikkain prosentti ihmiskunnasta sai viime vuonna 82 prosenttia maailmassa luodusta vauraudesta – vai saiko?

Lue seuraavaksi