1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turkistarhaus

Onko tässä Suomen turkisalan pelastus? Maan tiheimmälle turkistarha-alueelle houkutellaan nyt uusia yrittäjiä Tanskasta, missä minkkien tarhaus on kielletty

Mustasaari ja Vöyri houkuttelevat tarhureita muun muassa valmiiksi kaavoitetuilla, tarhaukseen soveltuvilla alueilla. Tanskassa on väläytelty myös suomalaistarhojen rahoittamista.

turkistarhaus
Minkkejä tanskalaisella turkistarhalla.
Tanskassa tarhaminkit lopetettiin koronan leviämisen pelossa ja minkkien tarhaus kiellettiin maassa ensi vuoteen saakka.EPA

Mustasaaren ja Vöyrin kunnat houkuttelevat tanskalaistarhureita Pohjanmaalle muun muassa valmiiksi kaavoitetuilla, tarhaukseen soveltuvilla alueilla.

Idea tanskalaisten turkistarhaajien houkuttelusta sai Mustasaaren kunnanjohtajan Rurik Ahlbergin mukaan alkunsa siitä, kun Tanskassa alettiin keskustella minkkien lopettamisesta koronaviruksen leviämisen pelossa.

Lopulta maassa lopetettiin miljoonia minkkejä ja minkkien tarhaus kiellettiin vuoteen 2022 saakka (siirryt toiseen palveluun).

Nyt tarhaajille tarjotaan mahdollisuutta jatkaa elinkeinonsa harjoittamista Suomessa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on noin 900 turkistilaa (siirryt toiseen palveluun). Ne toimivat pääosin perheyrityksinä ja sijaitsevat lähes kaikki Pohjanmaalla.

Turkistarhaajat voisivat joko vuokrata valmiita tiloja, hankkia niitä omistukseensa tai rakentaa uusia.

– Meillä on esimerkiksi Mustasaaren ja Vöyrin rajalla yhteinen, 20 hehtaarin suuruinen turkistarhaukseen soveltuva alue, joka on kaavoitettu kuntien yhteisellä päätöksellä. Siinä on kaikki ympäristöluvat kunnossa. ja helppo tulla. Jos haluaa perustaa uuden tarhan, niin siinä odotusaika on todella lyhyt, Ahlberg sanoo.

Kunnat ovat lähestyneet tanskalaisia alan järjestöjen kautta.

Ahlbergin mukaan Mustasaaren ja Vöyrin lisäksi myös muissa alueen kunnissa on suhtauduttu hankkeeseen positiivisesti.

Takuu tuotannon jatkumisesta

Tanskalaisten kanssa valmistellaan parhaillaan etäkokousta, jonka Ahlberg toivoo järjestyvän vielä kevään aikana.

– Olen ymmärtänyt, että Tanskassa odotetaan tarhakohtaisia korvauksia, että he näkevät, mitä korvauksia valtiolta on tulossa. Sen jälkeen voidaan käydä tarkempia keskusteluja, Ahlberg sanoo.

Tanskalaisten turkistarhaajien saapumisella Suomeen haetaan jatkuvuutta elinkeinolle.

Tanskan turkisteollisuudessa konsulttina työskentelevä Mikael Lassén toi Vasabladetin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) esille tanskalaisten huolen siitä, kielletäänkö turkistarhaus Suomessa lähiaikoina. He haluaisivat takuun tuotannon jatkumisesta vähintään kymmenen vuoden ajaksi.

– Tarhaajille on tärkeää turvata vakaat olot Suomen puolella. Tästä käydään tietenkin poliittista keskustelua koko ajan. Oma näkemykseni on, että tällainen vakuus pitää antaa, Ahlberg sanoo.

"Tyhjiä tarhoja ja taloja – tervetuloa!"

Kaj Wikillä on kettutarhat Uudenkaarlepyyn Munsalassa. Hän on tarhannut myös minkkejä, mutta tällä hetkellä tuotantoeläiminä ovat vain ketut. Minkkien vuoro tulee ehkä vielä.

Kaj Wik johtaa myös Suomen turkiseläinten kasvattajien liiton ruotsinkielistä Pohjanmaan paikallisyhdistystä SÖP:tä (Svenska Österbottens pälsdjurodlarförening). Wik ymmärtää hyvin, että kunnat ovat mielellään avaamassa oviaan tanskalaistarhaajille, jotta kuntiin saataisiin työllistäviä yrityksiä.

– Pohjanmaan maaseudulla on tyhjiä tarhoja ja taloja. Tervetuloa, kyllä täällä tarvitaan kehitystä.

Kaj Wikin mukaan noin 20–30 tanskalaista tarhaajaa on ollut keskustelutasolla kiinnostunut tarhauksesta Suomessa.

– Moniko sitten tulisi, on eri asia. Kyllä siellä vakavasti asioita pohditaan. Heillä ei ole omassa maassaan nyt eläimiä ja he odottavat lopullisia tietoja korvauksista, ennen kuin pystyvät tekemään päätöksiä tulevaisuudestaan.

Rahoittajiksi tai paikan päälle

Myös Wikin mukaan esillä on ollut useita toimintavaihtoehtoja. Yksi malli olisi pelkkä rahoittajan rooli. Tanskalaiset luottaisivat suomalaisten ammattitaitoon ja rahoittaisivat täkäläisten tarhojen toimintaa ja kehittämistä. He tulisivat siis osittain suomalaistarhojen omistajiksi.

Osa tanskalaistarhaajista pohtii Suomeen muuttoa perheineen.

– Heitä huolestuttaa tietysti se, kuinka kauan Suomessa saa tarhata. Jos sieltä muuttaa tänne perheineen, pitäisi mielestäni olla varmuus 20 vuodesta eteenpäin. Tuossa ajassa ehtii kotiutua ja saada tarhaan investoimansa rahat takaisin, Kaj Wik miettii.

Jos tanskalaisten tulo Suomeen tai edes rahoitusvaihtoehto toteutuu, vaikuttaako se mahdollisesti Suomen pitkäaikaisiin päätöksiin turkistarhauksen tulevaisuudesta?

– Ei vaikuta, mutta ohjeistus siitä, kannattaako tänne tulla, täytyy saada, Kaj Wik arvioi.

Lue seuraavaksi:

Ruotsi kielsi minkkien pennuttamisen koronan vuoksi, voisiko sama tapahtua Suomessa? Ruokavirasto: Edellyttäisi poliittista päätöstä

Tanskassa lopetettiin miljoonia minkkejä – nyt ruhot halutaan kaivaa esiin ja polttaa, sillä raatoja on noussut maan pinnalle joukkohaudoista

Tehotestaukset koronan varalta laajenevat Suomen turkistarhoilla – seuranta alkaa pian myös supikoiratiloilla, kettujen tilannetta tarkkaillaan

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi