1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vaalit

Maailmalla on moni vaali saanut siirtyä – silti yli sadassa maassa on koronasta huolimatta äänestetty ajallaan

Poikkeusolojen keinoina on käytetty postiäänestystä, torien vaalikoppeja ja porrastettuja äänestysaikoja.

vaalit
Koiransa kanssa äänestämässä oleva nainen antaa äänestyslappunsa vaalivirkailijoille.
Katalonian aluevaalien äänestyspaikka Gironassa viime sunnuntaina.Toni Albir / EPA

Pandemia-aikojen poikkeusolot ovat haaste myös kansanvallan tärkeimmälle muodolle – vaaleille. Äänestyspaikoille muodostuu jonoja, vaikka vaalitilaisuudet olisikin hoidettu virtuaalisesti.

Suomessa on viime päivinä noussut keskusteluun huhtikuun kuntavaalit ja niiden mahdollinen siirtäminen.

Selvitimme, miten vaaleille on käynyt eri puolilla maailmaa koronapandemian aikaan.

Saldo: 75 siirrettyä ja 105 ajallaan pidettyä vaalia

International Institute for Democracy and Electoral Assistance -järjestön mukaan (siirryt toiseen palveluun) koronapandemian aikana on peruttu tai siirretty eteenpäin vaaleja yhteensä 75 maassa eri puolilla maailmaa.

Niistä 40 on maita, joissa on siirretty valtiollisen tason vaaleja (parlamentti- tai presidentinvaalit, kansanäänestys) ja loput maita, joissa on siirretty eritasoisia kunnallis- ja aluevaaleja.

Siirretyt vaalit on saatu pidettyä myöhemmin yhteensä 50 maassa.

Järjestö on seurannut vaaleja ajanjaksolla 21.2.2020–1.2.2021 kaikkialla maailmassa. Yhteensä 105 maata tai hallinnollista aluetta on onnistunut järjestämään vaalit sovitussa aikataulussa.

Koeteltu Italia lykkäsi vaalit syksyyn

Italiassa pidettiin syyskuussa tärkeät paikallisvaalit, ja samassa äänestettiin kansanäänestyksessä perustuslain muutoksesta, jolla vähennettiin kansanedustajien määrää.

Paikallisvaalit oli tarkoitus pitää alun perin toukokuussa ja kansanäänestys maaliskuussa, mutta Italian koronatilanne oli viime keväänä todella vakava.

Vaalien siirtämisestä ei Italiassa käyty suurta julkista keskustelua, sillä siitä vallitsi laaja yksimielisyys.

Kun vaalit lopulta pidettiin, huomioitiin koronatilanne niissä monella tapaa.

Äänestää sai esimerkiksi kahtena päivänä yhden sijaan, äänestyspaikoilla oli maskipakko, ja koronaan sairastuneet saivat äänestää kotoaan.

Etukäteen pelättiin, aiheuttaisiko vaalien pitäminen tartuntapiikin maan koronatilanteeseen, mutta näin ei käynyt.

Saksan siirretyt vaalit keväällä

Vaaleja jouduttiin siirtämään myös Saksassa. Baijerin osavaltiovaalit ehdittiin maaliskuussa vielä pitää normaalisti, mutta niiden toinen kierros toteutettiin poikkeuksellisesti kokonaan postiäänestyksellä.

Huhtikuun paikallisvaalit Hessenissä ja toukokuun paikallisvaalit Saksissa jouduttiin kuitenkin siirtämään pahenneen koronatilanteen takia.

Ne on tarkoitus pitää nyt maaliskuun puolessa välissä, tosin se on vielä epävarmaa. Samana päivänä pitäisi äänestää myös Baden-Württembergissä ja Rheinland-Pfalzissa.

Mutta vaaleja on myös järjestetty menestyksellisesti, tai ainakin ajallaan.

Äänestysvilkkaus romahti Kataloniassa

Viimeisin esimerkki oli Katalonian aluevaalien järjestäminen viime viikonloppuna. Tavanomaisten turvatoimien – kasvomaskien, käsien desinfioinnin sekä turvavälien – ohella äänestysajan alku- ja loppuosa oli varattu erityisryhmille.

Epidemian riskiryhmät pääsivät äänestämään ennen muita, ja äänestysajan viimeinen tunti oli varattu karanteenissa oleville sekä myös koronatartunnan saaneille.

Äänestäjä pudottaa lipuketta vaaliuurnaan vaalivirkailijan edessä

Vaalien järjestämisen ei ole raportoitu lisänneen korona-altistumisia. Tuhannet vaalivirkailijat kuitenkin kieltäytyivät tehtävästä, ja äänestysaktiivisuus putosi merkittävästi. Se jäi 53 prosenttiin, kun edellisissä vaaleissa Katalonian itsenäisyyskiistan tunnelmissa äänestysprosentti oli 79.

Uusi-Seelanti loisti myös vaaleissa

Uudessa-Seelannissa koronatilanne oli jo pitkin viime kesää yksi maailman parhaista. Käytännössä maa oli onnistunut pysäyttämään viruksen etenemisen kokonaan, eikä uusia tauti- tai tartuntatapauksia enää ollut.

Elokuussa maassa todettiin kuitenkin pieni määrä uusia tartuntoja, mikä sai pääministeri Jacinda Ardernin johtaman hallituksen siirtämään syyskuun parlamenttivaaleja kuukaudella eteenpäin.

Vaaleja siirrettiin varsin herkästi, sillä uusia tartuntoja oli syyskuussa enää muutama päivässä. Siirtoa perusteltiin sillä, ettei demokratia toteutuisi tilanteessa, jossa liikkumisrajoitukset estävät vaalikampanjoinnin.

Kampanjatilaisuus.
Turvavälit huomiointiin Uudessa-Seelannissa, kun New Zealand First -puolueen Winston Peters kampanjoi pääkaupunki Aucklandissa lokakuun 2. päivä 2020.EPA-EFE/BEN MCKAY

Vaalien siirtämisestä vallitsi vahva poliittinen yksimielisyys, ja oppositio vaati hallitusta jopa tiukempiin toimiin vaalien suhteen.

Uuden-Seelannin viranomaiset panostivat koronaturvalliseen äänestämiseen monella tapaa, esimerkiksi valvomalla toimia äänestyspaikoilla ja helpottamalla äänestämistä muualla kuin äänestyspaikoilla.

Vaalien äänestysprosentti nousi yli 82 prosentin, mikäli oli kolme prosenttiyksikköä edellisiä, vuoden 2017 vaaleja korkeampi.

Omat kynät mukaan Liettuassa

Liettuassa järjestettiin lokakuussa parlamenttivaalit huolimatta maan vaikeasta koronatilanteesta. Ennakkoäänestyksen aikana toreille pystytettiin äänestyskojuja ja drive in -äänestyspaikkoja.

Suojavaattein varustautuneet vaalivirkailijat vierailivat tuhansien vapaaehtoisessa karanteenissa olevien luona, ja varsinaisena äänestyspäivänä kansalaisia kehotettiin tuomaan mukanaan omat kynät.

Rokotukset Israelin turvana

Israel valmistautuu järjestämään jo toiset vaalit korona-aikana. Viime vuoden maaliskuussa, kun pandemia oli vasta alkamassa, maassa pidettiin parlamenttivaalit.

Turvatoimet olivat tiukat, vaikka tuolloin koronaan oli sairastunut vasta kymmenen israelilaista, ja runsaat viisi tuhatta oli karanteenissa.

Nyt Israel on onnistunut rokottamaan väestöään muita maita paremmin, joten epidemia tuskin muodostuu maaliskuun lopulla järjestettävien vaalien esteeksi.

Kuitenkin rokotusten määrä on alhaisempi niihin epäluuloisesti suhtautuvien ortodoksijuutalaisten sekä myös maan arabiväestön keskuudessa, ja koronan vaikutukset herättävät edelleen keskustelua myös Israelissa.

Äänestyspaikka ja ihmisiä.
Koronaturvallinen äänestyspaikka Jerusalemissa Israelin parlamenttivaaleissa 2. maaliskuuta 2020.EPA-EFE/ABIR SULTAN

Jerusalem Post -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) maan parlamentissa Knessetissä on väitelty siitä, voivatko koronaa sairastavat tulla äänestyspaikoille. Maan terveysministeriön kansanterveysosaston johtaja Sharon Alroy-Preis torjui kuitenkin tämän, muistuttaen että koronaa potevat voivat muutenkin poistua kodeistaan vain pakottavien terveyssyiden vuoksi.

Postiäänestys ei ole käytössä Israelissa. Alroy-Preis sanoi, että tieto sairastavien äänestämisestä karkottaisi muita äänestäjiä vaalipaikoilta.

Walesissa pohditaan vaalien siirtoa

Britanniaan kuuluvassa Walesissa koronatilanne on hieman Suomea vakavampi, mutta selvästi muuta Britanniaa parempi. Maan on määrä valita alueen parlamentti ensi kerran sen jälkeen, kun hallintoelimen nimi sai viime vuonna kymrinkielisen muodon "Senedd Cymru".

Walesissa keskustellaan nyt siitä, onko vaalien pitäminen toukokuun kuudentena mahdollista. BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) valmistella on laki, joka mahdollistaisi vaalien siirron koronaviruksen vuoksi aina puolen vuoden päähän.

Kuvassa on äänestyspaikka Pariisissa kesäkuussa.
Ranskan kunnallisvaaleissa kesäkuussa 2020 äänestysaktiivisuus jäi poikkeuksellisen alhaiseksi. Ian Langsdon / EPA

Alueen asukkaiden on lupa poistua kotoaan vain välttämättömien syiden vuoksi. Walesin pääministeri Mark Drakeford sanoi, että tästä voidaan äänestyksen vuoksi hieman joustaa, ja että hän on yhä toukokuun vaalien pitämisen kannalla.

Oppositio ahtaalla Afrikan vaaleissa

Pidetyt vaalit ovat myös kärjistäneet ristiriitoja – pahimmillaan sisällissotaan saakka. Etiopiassa vaalien järjestämiskieltoa uhmattiin Tigrayn alueella, mikä johti sotaan.

Ugandassa vaalivoittoa tavoitellut nuori haastaja Bobi Wine puolestaan syytti maata pitkään hallinnutta presidentti Yoweri Musevenia koronarajoitusten käytöstä opposition vaalikampanjaa tukahduttaakseen.

Katunäkymä, talon seinässä on presidentti Yoweri Musevenin suurikokoinen vaalijuliste.
Viranomaiset katkaisivat internetyhteydet pääkaupunki Kampalassa vaalien aattona 13. tammikuuta 2021. Julisteessa istuva presidentti Yoweri Museveni, joka on hallinnut maata vuodesta 1986EPA

Ugandan vaalit pidettiin tammikuun 14. päivänä alkuperäisessä aikataulussaan. Maan heikon koronatilanteen johdosta vaalikampanjointia rajoitettiin voimakkaasti.

Kampanjointiaikaa lyhennettiin, ja kaikki suuret vaalitilaisuudet kiellettiin monissa kaupungeissa. Opposition mukaan nämä kaupungit oli valittu sillä perusteella, että opposition suosio niissä oli suurin.

Marraskuussa hallitus jopa pidätti suositun oppositioehdokkaan Winen vedoten siihen, että tämä oli rikkonut koronarajoituksia.

Koronavaaleista tukea johtajille

Vaalien järjestämistä pidetään usein tärkeänä myös autoritaarisesti hallituissa maissa, joissa äänestäminen tulkitaan tukena vallanpitäjille.

Koronavirukseen vähätellen suhtautuvan Aljaksandr Lukašenkan hallitsemalla Valko-Venäjällä pidettiin elokuussa presidentinvaalit, jotka tämä voitti ilmoitetun tuloksen mukaan ylivoimaisesti.

Vaalien tulosta on laajasti pidetty väärennettynä. Mielenosoituksiin on vastattu väkivalloin.

Venäjällä järjestettiin kesäkuussa 2020 seitsenpäiväinen kansanäänestys uudesta perustuslaista. Presidentti Vladimir Putinin vallanpidon jatkumisen tueksi kaavailtu vaali piti alun perin järjestää jo keväällä, mutta sitä lykättiin koronan vuoksi.

Syksyllä Venäjällä pidettiin paikallisvaalit noin puolella Venäjän alueista. Ne järjestettiin ajallaan.

Koronan sijasta vaaleja varjosti oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkytys, joka tapahtui tämän osallistuttua kampanjointiin Venäjän Kaukoidässä. Myöhemmin Venäjällä on pidätetty Navalnyin tukijoita vedoten siihen, että mielenosoituksissa ei ole noudatettu korona-ajan varomääräyksiä.

Lue seuraavaksi