1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lasketteluturmat

Vakavia rinneturmia sattuu etenkin miehille ja nuorille pojille – oululaislääkäriltä ehdotus: suuret hyppyrit kiinni lomien ajaksi

Alttius saada vakava vamma rinteessä on suurimmillaan hiihtoloman tienoilla.

Lasketteluturmat
Laskettelija rinteessä
Lasketteluturmista puhutaan liian vähän, sanoo aihetta tutkinut oululaiskaksikko. Kuvituskuva Tahkolta.Anna Ronkainen / Yle

Suuret hyppyrit aiheuttavat eniten vakavia aivovammoja ja niiden jälkitiloja laskettelurinteessä.

Tämä ilmenee oululaisten neurokirurgian dosentin ja erikoislääkärin Sami Tetrin sekä lääketieteen opiskelijan Jussa Louenivan tutkimuksesta, joka käsitteli Oulun yliopistollisessa sairaalassa OYSissa hoidettuja ja tehohoitoa vaatineita vakavia aivovammoja vuosina 2007–2017.

Aivovammaan johtavia onnettomuuksia tapahtuu laskettelurinteissä Suomessa vuosittain lähes 300. Tutkimuksessa käytiin läpi 29 tapausta. Suurin osa vakavista onnettomuuksista sattui miehille ja pojille. Alttius saada vakava vamma rinteessä on suurimmillaan hiihtoloman tienoilla.

– Merkittävä seikka on, että suurin osa oli alaikäisiä. Se ei sinänsä varmaankaan ole yllätys. Nuoret pojat ovat hurjapäisimpiä rinteessä, Sami Tetri toteaa.

Hän kertoo, että viikolla seitsemän OYSin teho-osastolla oli hoidettavana kaksi isosta hyppyristä vakavan aivovamman saanutta potilasta. Heistä toinen on lapsi.

Sekä Tetri että Loueniva harrastavat molemmat itsekin laskettelua. Loueniva toimii myös hiihdonopettajana, joten hänellä on kokemusta sieltäkin.

Lasketteluonnettomuuksista ja niissä aiheutuneista päävammoista puhutaan heidän mielestään liian vähän. Kaikki tapaukset eivät tule suinkaan julkisuuteen.

– En usko, että ihmisille on selvää, kuinka vaikeaa toipuminen on. Siellä on vaikeita jälkitiloja. Hyvin monelle jää vakava vamma. Tarvitaan päivittäistä apua, on hankaluutta selvitä koulussa ja työelämässä, Tetri sanoo.

Hyvin moni onneksi myös toipuu ennalleen. Myös vaikeasta aivovammasta on mahdollista toipua hyvin.

Lääkäri: Pitäisi pohtia, kuka pääsee isoimpiin hyppyreihin

Tetrin ja Louenivan tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että 91 prosenttia lasketteluonnettomuudessa olleista käytti kypärää, mutta kaikki näistä saivat silti vakavan aivovamman. Vakavissa tapauksissa kypärä ei siis suojannut riittävästi.

Kaksikko kehottaa kuitenkin käyttämään kypärää ja arvelee, että se on voinut pienentää vammaa.

Louenivan mukaan myös selkäpanssarit ovat yleistyneet ja kyynär- sekä polvisuojiakin löytyy.

– Selkäpanssari suojaa myös siinä, että joku tulee päin.

Jussa Loueniva korostaa rinnesääntöjen parempaa esille tuontia, kuten sitä, että ylhäältä tuleva väistää.

Kun rinteeseen pysähdytään, pitäisi pysähtyä näkyvälle paikalle. Hyppyri- ja muut suoritepaikat pitäisi aina tarkistaa etukäteen ja löytää omalle taitotasolle sopiva suorituspaikka.

– Hiihdonopettajien pitäisi määritellä, milloin laskijalla on sellaiset taidot, että hänet voi päästää suurempiin hyppyreihin. Niihin ei pitäisi päästä vapaasti, Tetri jatkaa.

Hän ehdottaa, että kaikkein isoimmat hyppyrit pitäisi panna hiihtolomien ajaksi nauhoilla kiinni ja ruveta miettimään, millä perusteilla niihin päästään, kuka pääsee ja kuka valvoo.

– En usko, että sääntöjä antamalla nuoret pojat alkavat vähentää riskikäyttäytymistä nimenomaan isoissa hyppyreissä, jotka ovat osoittautuneet kaikkein vaarallisimmiksi.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 21. helmikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Rukan vakava lasketteluonnettomuus on lajissaan harvinainen, vaikka rinnetapaturmia onkin vuositasolla muutama tuhat

Suomen hiihtokeskuksissa tapahtui viime vuonna yli 2 000 onnettomuutta – vakavia moitteita turvallisuudesta viime vuosina useille keskuksille

Lue seuraavaksi