Kesäfestivaalien järjestäjien aika käy vähiin – ministeriö viilaa yhä ehtoja tapahtumien järjestämiselle

Työryhmä luo erilaisia näkymiä, millaisessa tautitilanteessa tapahtumien järjestäminen on mahdollista.

Festivaalien järjestäjät suunnittelevat tulevan kesän ohjelmistoa, vaikka tapahtumien toteutuminen on yhä epävarmaa. Sideways-festivaalilla riitti yleisöä ennen koronaa. Kuva: Miikka Varila

Kesätapahtumien toteutumiselle reunaehtoja luova työryhmä hioo yhä esitystään. Ryhmä kokoontui tänään torstaina.

Työryhmässä on virkamiesten lisäksi mukana eri kulttuuri- ja tapahtuma-alojen edustajia. Tapahtumateollisuus ry:n vaikuttamisjohtajan Maria Sahlstedtin mukaan esityksen valmistuminen vaikuttaa lupaavalta.

– Vielä ei tullut valmista. Nyt olisi tärkeää saada mittarit, joilla eri epidemiatasoja määritellään. Olemme niitä pyytäneet eri terveysviranomaisilta. Kun ne saadaan, on helpompi seurata, missä mennään, tai mitä tasoa epidemia lähestyy. Tapahtumajärjestäjä voisi sitten myös itse arvioida, voiko pitää suunnitelmaansa voimassa.

Kesäfestivaalien ja erilaisten tapahtumien järjestäjien aika alkaa käydä vähiin. Pian pitäisi tietää, voidaanko festivaaleja järjestää kesällä ja millaisin edellytyksin kulttuurielämää voisi jälleen avata?

Kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) jo syksyllä alulle laittaman työryhmän on tarkoitus saada lähiviikkojen aikana valmiiksi esitys, jota kutsutaan nimellä exit-suunnitelma. Siinä määritellään, millaisessa tautitilanteessa tapahtumien järjestäminen on mahdollista.

Virkamiesten lisäksi mukana on suuri joukko eri alojen asiantuntijoita tuomassa näkemyksiään esiin.

Työryhmän työ on kulkenut käsi kädessä uuden tartuntatautilain valmistelun kanssa. Uusi laki on tulossa eduskunnan käsittelyyn huomenna perjantaina.

Sahlstedtin mukaan uusi laki on suuri parannus.

– Se antaa selkeämmät raamit, ja järjestäjä voi itse punnita, voidaanko tapahtuma toteuttaa turvallisesti.

Kukaan ei tiedä kesän koronatilannetta

Kulttuurialan exit-suunnitelman pitäisi olla valmis maaliskuun alkupuolella. Työryhmän puheenjohtaja valtiosihteeri Tuomo Puumala korostaa, että esitys on suuntaa-antava.

– Haluamme luoda näkymän tapahtumajärjestäjille. He eivät voi enää elää ilman tulevaisuudennäkymää.

Tarkoitus on kuitenkin luoda erilaisia kriteereitä tapahtumien järjestämiselle. Millainen tautitilanteen on oltava, jotta voidaan järjestää pienen yleisön tapahtuma, tai miten paljon tartuntojen on vähennyttävä, jotta suurien massatapahtumien järjestäminen onnistuu. Muuttujia on paljon, kuten rokotteiden saatavuus ja rokotusnopeus.

– Kaikki riippuu loppupeleissä täysin koronasta. Miten tauti saadaan taltutettua? Kukaan ei voi tietää sitä, Puumala toteaa.

Kun työryhmä saa mietintönsä valmiiksi, se esitellään hallitukselle. Hallitus tekee koronaan liittyvät päätökset.

– Hallitus tekee yleiset koronalinjaukset ja antaa suositukset. Aluehallintovirastot tekevät alueellisesti päätökset.

Tuska-festivaali keräsi runsaasti yleisöä ennen koronaa. Järjestäjän mukaan kesän 2020 festivaaliin ostettu lippu käy sellaisenaan mahdolliseen tulevan kesän Tuska-festivaaliin. Kuva: Björn Karlsson / Yle

Tapahtumien järjestäjät odottavat esitystä kuumeisesti. Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja ja Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen totesi Ylen haastattelussa keskiviikkona, että suunnitelmalla on äärimmäinen kiire.

Jos tapahtumia voidaan ryhtyä järjestämään myöhemmin keväällä tai kesällä, täytyy ne toteuttaa vastuullisesti. Tätä varten työryhmä sai valmiiksi periaatteet jo ennen joulua.

Siinä ehdotetaan tapahtuma-alalle Vastuullinen tapahtuma -leimaa, jolla järjestäjä sitoutuu noudattamaan voimassa olevia viranomaisohjeita.

Periaatteissa linjataan muun muassa riittävistä etäisyyksistä, kasvomaskin käytön edellyttämisestä ja kirjallisen turvallisuussuunnitelman laatimisesta. Periaatteet on laadittu mukautumaan epidemian perustasolle sekä kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin.

Periaatteiden laatimisessa on kuultu monia tahoja aina festivaalijärjestöistä Poliisihallitukseen.

Kulttuurialalla vaaditaan konkreettisia tekoja

Kulttuurikentältä on kuulunut viime aikoina lukuisia vetoomuksia ja suorastaan avunhuutoja. Korona on vienyt elinkeinon monilta.

Tapahtumateollisuus ry:n laskelmien mukaan tapahtuma-alan tappiot olivat viime vuonna 1,9 miljardia euroa. Lisäksi pelkästään viime vuonna työllistymättä jäi lähes 140 000 ihmistä, ja 10 000 oli lomautettuna.

Muusikko Paula Vesalan voimakassanainen esiintulo viime viikonloppuna on saanut ministerit kiirehtimään uusien avauksien kanssa.

Kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoi keskiviikkona Ylen aamun haastattelussa kolmesta keinosta, joilla kulttuurialaa autetaan.

Hänen oma ministeriönsä esittää lisäbudjettiin lisää rahaa, jota suunnattaisiin koronatuen muodossa etenkin freelancereille ja vapaalle kentälle.

Myös elinkeinoministeriössä on kääritty hihat. Tulevilla yritysten kustannustukikierroksilla otetaan erityisesti huomioon myös kulttuurialan tekijät.

Erityisen innolla odotetaan Mika Lintilän (kesk.) ehdottamaa tapahtumatakuuta. Siinä valtio voisi tarvittaessa tulla taloudellisesti vastaan tapahtumajärjestäjää, jos festivaali jouduttaisiin peruuttamaan viranomaismääräyksiin perustuen.

– Jos valtiotasolla ollaan valmiita myöntämään takuutukea, se antaa positiivisen signaalin siitä, että festivaalien järjestäminen kesällä olisi mahdollista. Tuskin he antaisivat takuita, jos näyttäisi siltä, ettei festivaalikesää tule, Maria Sahlstedt summaa.

Lue lisää: