1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Afganistan

Nato saattaa pysyä Afganistanissa aiottua pidempään – Kaikkonen Suomen osallistumisesta: Suomi seuraa kansainvälisten joukkojen päätöstä

Nato-joukot oli tarkoitus vetää pois ennen toukokuuta.

Afganistan
Puolustusministeri Antti Kaikkonen saapui Säätytalolle Helsingissä 22. tammikuuta.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistui keskiviikkona Naton puolustusministerikokoukseen, missä myös kumppanimaat olivat mukana. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Naton joukkojen lähtö Afganistanista saattaa siirtyä. Alun perin liittouman piti lähteä toukokuun alkuun mennessä. Ratkaisu vaikuttanee myös Suomen joukkojen jatkoon Afganistanissa.

Nato-maiden puolustusministerit keskustelevat asiasta torstaina.

Kaksipäiväisen kokoukseen osallistuvat osin myös kumppanimaat Suomi ja Ruotsi. Molemmat ovat mukana myös Afganistanissa.

– Kansainvälinen yhteisö joutuu pohtimaan, onko Afganistan siinä kunnossa, että sieltä voi hyvällä omallatunnolla lähteä. Jos lähdetään liian aikaisin, on riski, että maa ajautuu jälleen kaaokseen, eikä se olisi Euroopankaan edun mukaista, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.)

Kumppanimaat olivat mukana keskiviikkoiltana, kun liittouma puhui transatlanttisesta suhteesta eli Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteistyöstä.

Suomalaiset rauhanturvajoukot Afganistanissa.
Suomella on Afganistanissa kansainvälisten joukkojen mukana noin 60 sotilasta. Markku Tölli / Puolustusvoimat

Yhdysvaltain uusi puolustusministeri Lloyd Austin osallistui ensi kertaa Naton puolustusministerikokoukseen. Kaikkonen sanoo odottavansa kiinnostuneena, mitä Yhdysvallat linjaa Afganistan-operaation jatkosta huomenna. Kaikkosen mukaan Yhdysvaltojen rooli kansainvälisessä operaatiossa on yhä keskeinen.

– Suomi toimii osana kansainvälistä yhteisöä, ja on viisasta käyttää periaatetta yhdessä sisään ja yhdessä ulos, Kaikkonen sanoo.

Suomella ei ole päätettynä päivämäärää, jolloin Afganistanista olisi tarkoitus lähteä.

– Suomi on valmistautunut erilaisiin vaihtoehtoihin, kun on tiedetty, että tilanne voi elää.

Diplomaattilähteiden mukaan todennäköistä on, että Nato linjaisi operaation jatkuvan lähikuukaudet. Afganistanissa on ollut väkivaltaista, ja jos sieltä lähdetään nyt, kahdenkymmenen vuoden työ voi valua hukkaan.

Trumpin aikana Yhdysvallat supisti tuntuvasti joukkojaan

Vuosi sitten Yhdysvallat ja Taliban-kapinalliset sopivat Dohan rauhanneuvotteluissa, että kapinalliset sitoutuisivat terrorismin vastaisiin toimiin. Taliban ei ole iskenyt suoraan kansainvälisiä joukkoja vastaan, mutta se ei kuitenkaan näytä täysin toteuttaneen sitä, mihin se rauhanneuvottelussa sitoutui.

– Meidän on tasapainoiltava sen välillä, että emme viivy kauemmin kuin on tarpeen, mutta emme myöskään lähde liian aikaisin. Sillä meidän ei pidä päätyä tilanteeseen, jossa Afganistan muuttuu jälleen kansainvälisen terrorismin turvasatamaksi. Tämän takia alun perin menimme sinne, pääsihteeri Jens Stoltenberg ennakoi kokousta maanantaina.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoo liittouman arviovan Afganistanista lähtöä torstaina. Joukkojen määrää on supistettu, mutta lähtö voisi heikentää Afganistanin turvallisuutilannetta.Olivier Hoslet / AOP

Presidentti Donald Trumpin kauden loppuvaiheessa Yhdysvallat vähensi tuntuvasti joukkojaan maassa. Tällä hetkellä sotilaita on 2500, ja muita kansainvälisiä joukkoja on noin 7000.

Muutkin maat ovat pienentäneet joukkojaan. Suomella on tällä hetkellä maassa noin 60 sotilasta, joiden määrää ollaan pudottamassa kolmannekseen.

Ulkomaiset sotilaat ovat kouluttaneet ja neuvoneet Afganistanin omia joukkoja.

Nato toi joukot Afganistaniin Yhdysvaltain kaksoistorni-iskujen jälkeen vuonna 2001 estääkseen terrorismia. Operaatiota on supistettu vähitellen, kun maan tilannetta on saatu vakaammaksi.

Nato voi vahvistaa läsnäoloaan Irakissa

Myös Irakin terrorisminvastainen operaatio muuttuu. Kansainvälinen OIR-operaatio, jossa Suomikin on mukana, ajetaan vähitelle alas tämän vuoden kuluessa. Sen tarkoitus oli kukistaa terroristijärjestö ISIS, jonka uhkan arvioidaan vähentyneen.

Nato taas aikoo kasvattaa omaa NMI-operaatiotaan.

– Irakissakin on tarvetta kansainvälisille joukoille vielä tulevaisuudessakin, Kaikkonen sanoo.

Suomi on ollut OIR-operaatiossa 80 sotilaan voimin, Nato-operaatiossa taas Suomen mandaatti on viisi henkilöä. Suomi päätti vastikään jatkaa OIR-koalitiossa, mutta harkitsee, olisiko se jatkossa vahvemmin läsnä Naton operaation kautta. Tästä ei ole tehty poliittisia päätöksiä.

Bidenin hallinto pysäytti joukkojen siirtelyn Euroopassa

Presidentin vaihduttua Yhdysvallat on lähettänyt eurooppalaisille liittolaisilleen rauhoittavia viestejä. Se ei esimerkiksi siirtele tai vähennä (siirryt toiseen palveluun) joukkojaan Euroopassa. Aiemmin Trumpin hallinto suunnitteli vetävänsä joukkoja Saksasta ja vievänsä niitä Italiaan ja Belgiaan.

Presidentin ja hallinnon vaihtumisen kuvataan muuttaneen ilmapiiriä Natossa. Työ on järjestäytyneempää ja liittolaisuuden kuvataan olevan syvempää, mutta Yhdysvaltojen tavoitteet eivät silti ole muuttuneet: maa haluaa eurooppalaisten liittolaisten maksavan osansa sotilasliiton kuluista, ja Yhdysvaltojen tavoite on edelleen poistua Afganistanista jollain aikavälillä.

Kaikkosen mukaan vielä on liian aikaista arvioida, muuttuuko kumppanuus muuttuu uuden hallinnon aikana, sillä siirtymä on vielä kesken.

– Yhdysvaltain uusi hallinto on painottanut liittolaisten ja kumppanien suhteiden tärkeyttä, ja se on aivan hyvä viesti myös meille. Perusviesti siitä, että Euroopan maiden pitää ottaa vastuuta omasta turvallisuudestaan, tulee pysymään, Kaikkonen arvioi.

Lue seuraavaksi