Hyppää sisältöön

Tältä näyttää sata vuotta yleisöltä suljettuna ollut Eliel Saarisen luomus nyt – Helsingin päärautatieaseman hotelli avautuu huhtikuussa

Eliel Saarisen suunnittelema VR:n entinen pääkonttori Helsingin päärautatiesasemalla avaa ovensa yleisölle hotellina.

Sisustusarkkitehti Jaakko Puro on käyttänyt hotellin sisustuksessa paljon sinistä, mutta mausteena on myös jugendrakennuksen aikakauden värejä. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Hotellinjohtaja Satu Järvelä tekee heti tunnustuksen: hän ei löytänyt etsimäänsä hotellihuonetta rakennuksesta.

– Hikoilin, juoksentelin ympäriinsä ja en yksinkertaisesti löytänyt! Olin siitä itselleni niin vihainen, että pistin työmaakypärän uudestaan päähäni ja löysin lopulta huoneen, Järvelä nauraa.

Järvelän puolustukseksi täytyy todeta, että sekaannus tapahtui rakennusaikana, jolloin hotellityömaalle oli pystytetty ylimääräisiä väliseiniä.

Tapahtunut tosin kuvaa hyvin Helsingin päärautatieaseman itäsiipeen, VR:n entisen pääkonttorin tiloihin rakennetun hotellin massiivisuutta.

Sisustusarkkitehti Jaakko Puro kertoo sisustusvalinnoistaan.

Huoneiden lukumäärällä mitattuna 491 huoneen hotelli ei ole Helsingin suurin, mutta satavuotiaan hallintorakennuksen mittakaava on omaa luokkaansa. Hotellihuonekäytävistä pisin on 150-metrinen.

Hotelli-ilmeen suunnittelusta vastannut sisustusarkkitehti Jaakko Puro muistaa hyvin ensivisiitin rakennuksessa vuonna 2017.

– Kävelin VR:n turvallisuuspäällikön huoneeseen ja katsoin, että tästä saa hyvän sviitin ja saunan. Sanoin turvallisuuspäällikölle, että tulemme varmaankin saunomaan hänen huoneessaan hotellin valmistuttua.

Jokainen hotellihuone on omanlaisensa rautatieaseman alkuperäisessä itäsiivessä. Hotelliin kuuluu myös uudisrakennusosa, joka sijaitsee sisäpihalla. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Jo ensikäynnillä sisustusarkkitehdin silmiin osui paljon mielenkiintoista ja säilytettävää: vanhat pinnat, käytävät, porrashuoneet ja kalusteet.

– Löytyi myös lukemattomia aarteita kuten piilossa olleita ravintolan holvikaaria ja koristeellisia pilareita alakattojen alta sekä kellarikerroksen tilat, jotka oli jo täytetty putkilla ja ilmastointikanavilla, Puro lisää.

Nyt kellarikerros on käytössä ja siellä on hotellin saunatilat.

Ikkunajako oli passeli entisten toimistohuoneiden muuttamiseksi hotellihuoneiksi, mutta siitä huolimatta jokainen itäsiiven huoneista piti suunnitella ja piirtää yksi kerrallaan. Jokainen niin sanotun kantaosan huoneista on ainutlaatuinen.

– Sovittaminen on ollut äärettömän haasteellista, kuinka saada viemärit ja putket läpi talon sekä ilmastointikanavat mahtumaan. Tässä vanhan rakennuksen haasteessa on kuitenkin onnistuttu erinomaisesti, sisustusarkkitehti Puro kertoo.

Hotellikäytävien suojellut ovet aiheuttivat myös päänvaivaa. Ratkaisuna oven taakse kätkeytyy pieni eteissyvennys, jossa ovat ovet hotellihuoneisiin. Alkuperäiset puurunkoiset lasiovet ovat avoinna pitkillä käytävillä.

– Toisaalta se tuo oman hauskan fiiliksensä huoneeseen menemiseen, että jokaisella on oma eteinen, Puro lisää.

Käytävien lisävalaistus on toteutettu jalkalistojen takaa. Kuvauspäivänä valojen säätäminen oli parhaillaan käynnissä. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Sängyt syrjäyttivät konttoripöydät

Arkkitehti Eliel Saarisen alkuperäinen kädenjälki näkyy paitsi rakennuksessa myös alkuperäisissä huonekaluissa, joita on hotellissa siellä täällä.

Vanhoja vitriinikaappeja on sijoiteltu kokoushuoneisiin, joista yhden keskipisteenä on alkuperäinen massiivinen VR:n johtokunnan huoneen kokouskalusto.

Sen sijaan konttorin entiset työpöydät ovat joutuneet väistämään.

– Sängyt eivät olisi mahtuneet huoneisiin, mikäli siellä olisi ollut massiiviset toimistokalusteet, joita täällä pääsääntöisesti oli. Ravintoloissa, käytävillä ja kokoustiloissa toki on alkuperäiskalusteita, jotka on kunnostettu tänne, Puro kertoo.

Neljässsä perättäisessä kokoushuoneessa on käytetty rohkeasti erilaisia tapetteja. Huoneissa on esillä Eliel Saarisen suunnittelemia vitriinikaappeja sekä massiivinen alkuperäinen kokouspöytä. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Sisustusarkkitehti sanoo, että suunnittelun punaista lankaa on vaikea määritellä.

– Tiloja on maalattu ja väritetty moneen kertaan vuosisadan aikana. Ehkä tietty sininen lanka maalin alta löytyi eli täällä on viitteitä niihin väreihin.

Hotellissa sininen väri toistuu muun muassa samettisissa istuimissa ja käytävien ovissa.

Eläinaiheet sekä sininen väri toistuvat erityisesti hotellin yleisissä tiloissa. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Päärautatieaseman nelikerroksinen hallintorakennus valmistui kesällä 1909, ja sen jälkeen rautatiehallituksen virkamiehet muuttivat virastotaloon, joka oli aikansa suurimpia.

Historia ei ole hotellista kadonnut, sillä ikkunoista näkyy yhä vastapäinen Ateneumin taidemuseo, asemarakennuksen kellotorni tai raiteet junineen.

Moni rakennuksessa työskennellyt tai tällaisen henkilön läheinen onkin jo ennättänyt kysyä, kuinka varata hotellihuone juuri siitä kohtaa, missä itselle merkityksellinen työhuone on sijainnut.

Käytävän aulassa on yhä näkyvissä listaus kerroksessa työskennelleistä: mm. päätirehtööri, asianvalvoja, kielenkääntäjä ja ylilääkäri. Kattovalaisin on muotoilija Paavo Tynellin suunnittelema. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Sisustusarkkitehti Puron mukaan ensisijaista on ollut säilyttää Eliel Saarisen suunnitteleman jugendrakennuksen upeus.

Koska massiivista rakennusta ei ole ollut tarvetta korostaa, sisustussuunnittelija kertoo sen mahdollistaneen modernit sisätilat, jotka ovat rakennuksen nykypäivää ja tulevaisuutta.

Yksityiskohtia sisustuksessa on Puron mukaan jopa satojatuhansia.

Hotellissa on käytetty mahdollisuuksien mukaan alkuperäisiä huonekaluja, jotka on entisöity. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

"Varmasti osa vieraista tulee pyhiinvaellusmatkalle"

Reilun kahden vuoden rakennusurakka on valmistumassa ja Scandic Grand Central Helsinki avaa ovensa huhtikuun puolivälissä.

Hotellinjohtaja Satu Järvelä sanoo, että asiakkaat saavat itse päättää, kuinka paljon he haluavat kuulla rakennuksen historiasta.

Tähän asti ulkopuolisilta suljettuna ollut tila avautuu nyt kaikille arkkitehti Eliel Saarisen muotoilusta kiinnostuneille.

Uteliaat pääsevät ainakin hotellin aulaan ja ravintolatiloihin. Vieraille on ajateltu antaa mahdollisuus tutustua rakennukseen omatoimisesti hotellissa jaettavan kartan kera, pohtii hotellinjohtaja Satu Järvelä.

– Mutta emmehän me tästä mitään museota tietenkään rakenna. Varmasti osa asiakkaista ihastelee kauniita porraskäytäviä tietämättä, että on tällaisen kulttuuriperinnön äärellä. Ja osa tulee varmasti ihan pyhiinvaellusmatkalle ihailemaan Eliel Saarisen työtä.

Hotellinjohtaja Satu Järvelä kertoo, että pohdinnassa on, voisiko hotellivieraille järjestää myös yhteisiä kiertokävelyjä rakennuksessa. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Lue seuraavaksi:

.
.