1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. raskaus

Älykellojen mukaan korona-aika nosti odottavien äitien stressitasoja maltillisesti – tutkija: "Raskaana olevat voisivat olla aktiivisempia"

Tutkija pitää älykelloa hyvänä apuvälineenä. Niiden avulla saatiin ainutlaatuista aineistoa.

raskaus
Korona nosti odottavien äitien stressiä odotettua vähemmän
Korona nosti odottavien äitien stressiä odotettua vähemmän

Uudessakaupungissa asuva Emilia Virtanen laittaa lokakuun lopulla syntynyttä tytärtään päiväunille. Hän myöntää, että stressitaso oli raskausaikana korkealla koronarajoitusten keskellä.

– Jännitin, miten rajoitukset vaikuttavat synnytykseen. Oli kurjaa, kun isä ei saanut osallistua ultratutkimukseen. Olin aika stressaantunut, kun mietin, tuleeko lisää rajoituksia, kertoo Virtanen.

Hän mittasi omia askeleitaan puhelinsovelluksen avulla ja päätyi kävelemään todella paljon, kun kahviloihin tai muihin tapaamispaikkoihin ei muiden odottavien äitien kanssa voinut mennä.

Emilia Virtanen jumppaa tyttärensä kanssa.
Emilia Virtanen jumppailee tyttärensä kanssa ennen tämän päiväunia.Minna Rosvall / Yle

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella työskentelevä erikoistutkija Hannakaisa Niela-Vilén kertoo, että tutkijoilla on käytössään raskaana olevien hyvinvoinnista harvinaista tietoa lähes sattumalta.

Heitä koskeva tutkimus oli jo alkamassa Turun yliopistossa, kun koronakevään rajoitukset tulivat voimaan. Uuden tutkimuksen järjestely olisi vienyt paljon aikaa, joten tutkijoita onnisti.

– Seurasimme raskaana olevien sykettä, unta ja aktiivisuutta neljän viikon ajan ennen koronaviruspandemian ensimmäisen aallon aiheuttamia rajoituksia ja neljän viikon ajanjaksoa rajoitusten aikana. Lisäksi naiset ovat pitäneet kelloja synnytyksen jälkeen, ja aineistojen tutkimus on käynnissä, kertoo Niela-Vilén.

Oman hyvinvoinnin tarkkailu hyödyllistä

Erikoistutkija Hannakaisa Niela-Vilénin mukaan olisi hyvä, jos raskaana olevien hyvinvoinnista puhuttaisiin nykyistä enemmän.

Odottava äiti voisi itse tarkkailla omaa hyvinvointiaan ja untaan, mutta luonnollisestikaan kaikkien ei tarvitse seurata sykettään itse, eikä hankkia siihen omia laitteita kuten älykelloa. Myös muunlainen tarkkailu riittää.

– Yksi tutkimuksen lähtöajatus oli, että saamme raskaana olevan naisen itsekin kiinnostumaan hyvinvoinnistaan, ja että hän voisi itsekin vaikuttaa siihen. Hän näkee kellostaan oman aktiivisuutensa määrää ja uniarvojaan. Raskaana olevat voisivat olla fyysisesti aktiivisempia. Siitä ei ole normaalin raskauden aikana mitään haittaa. Kello voi olla tietenkin apuna, jos itse niin haluaa.

Tutkija Hannakaisa Niela-Vilen on tutkinut odottavien öitien stressiä ja unta.
Erikoistutkija Hannakaisa Niela-Vilén kannustaa odottavia äitejä liikkumaan ahkerasti. Siitä ei ole mitään haittaa, jos raskaus on normaali.Minna Rosvall / Yle

Oma kokemus stressistä suurempi kuin kellon lukema

Turun yliopiston tutkimuksessa seurattujen 38 raskaana olevan naisen stressitaso nousi poikkeusaikana, mutta unen määrä ja laatu pysyivät yhtä hyvinä kuin ennen rajoituksia.

Naisilla oli kädessään älykello, joka mittasi heidän aktiivisuuttaan, eli askelten määrää, unen pituutta, nukahtamisaikaa, heräämistä, sykettä ja sykkeen vaihteluväliä.

Erikoistutkija Hannakaisa Niela-Vilén kertoo, että naiset kertoivat myös omat tuntemuksensa stressitasostaan. Kuvailujen mukaan stressiä oli enemmän kuin kello näytti. Kellon mukaan stressitasot pysyivät melko maltillisina.

– Joitakin merkkejä nähtiin sydämen sykevälivaihtelussa, mutta sen tulkinta on aika haastavaa. Varmoja johtopäätöksiä kovista stressitasoista ei voida tehdä. Sykevälivaihtelun muutosten tiedetään olevan yhteydessä muun muassa stressitasoon.

Emilia Virtanen tyttärensä kanssa.
Emilia Virtanen laittaa lapsensa pakkaspäivänä sisällä päiväunille. Uni tulee tutuissa vaunuissa. Olohuoneessa on tilaa kulkea vaunujen kanssa. Minna Rosvall / Yle

Sykevälivaihtelun tulkinnassa lääketieteellistä apua

Hoitotieteen laitos teki tutkimuksen yhteistyössä Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitoksen kanssa. Sieltä se sai apua laitteiden ja analyysien tekemisessä. Myös lääketieteellistä osaamista oli mukana sykevälien tutkimisessa.

Erikoistutkija Hannakaisa Niela-Vilén selventää, että sykevälivaihtelu on yksilöllistä. Se tarkoittaa sitä, millaista vaihtelua sydämen sykäysten välisessä rytmissä on.

– Jos ihmisen syke on vaikka 60, se ei tarkoita, että jokaisen sykäyksen väli on tasan sekunti, vaan se vaihtelee. On hyvä asia, että se vaihtelee, ja mitä suurempi sykevälivaihtelu sitä parempi. Jos sykevälivaihtelu vähenee kovasti, se voi olla merkkinä stressistä.

Erikoistutkija lisää, että naisten raskaus toi lisähaastetta tulkintaan, sillä raskaus vaikuttaa fysiologiaan melko paljon, ja sykevälivaihtelu muuttuu.

– Odotimme vieläkin dramaattisempia tuloksia, mutta onneksi näin ei käynyt. Raskaana olevat tuntuivat pärjäävän kohtuullisen hyvin.

Laitilalainen Elina Varjo leikkii tyttärensä kanssa.
Elina Varjo toivoo jo pian tapaavansa muitakin äitejä.Minna Rosvall / Yle

Fyysinen aktiivisuus jopa nousi raskauden loppua kohden

Tutkimuksen mukaan raskaana olevien fyysinen aktiivisuus väheni pandemiarajoitusten alkaessa, mutta rajoitusten jatkuessa paikallaanoloaika alkoi vähentyä.

Myös Laitilassa asuva Elina Varjo kertoo, että hän liikkui oman raskautensa aikana kovasti.

Nyt kaksi kuukautta vanhan tyttären odotus onnistui mallikkaasti, mutta esikoistaan odottanut Varjo ja tämän puoliso välttivät kontakteja ja pysyttelivät Laitilan rajojen sisäpuolella.

– Se jännitti, pääseekö isä synnytykseen. Osasin muuten olla suhteellisen rennosti ja nukuin hyvin. Lenkkeilin ja ulkoilin tosi paljon, ja edelleen vauvan kanssa ulkoilemme paljon, kertoo Varjo.

Varjo pohtii älykellon hankintaa, sillä unen laatu kiinnostaa.

Turun yliopiston tutkimuksessa odottavien äitien askelten määrä väheni aluksi. Toisaalta tämä on aika luonnollista, kun raskaus etenee. Paikallaanolo alkoi vähentyä seurantajakson eli neljän viikon aikana.

– Todennäköisesti he keksivät eristysaikana jotain aktiviteettia, esimerkiksi kotijumppaa tai muuta puuhaa, eli he eivät jääneet paikalleen olemaan, pohtii erikoistutkija Hannakaisa Niela-Vilén.

Elina Varjo pitelee tytästään sylissään.
Elina Varjon vauva-arki on sujunut mukavasti. Tytär on hyväntuulinen tänäänkin.Minna Rosvall / Yle

Kello ei näytä äitien kaipuuta kontakteihin

Vauva-arki ja varsinkin ensimmäisen lapsen syntymä ovat asioita, joissa kaivataan myös vertaistukea ja miksei myös ammattilaisten apua. Sekä Elina Varjo että Emilia Virtanen odottavat innokkaasti mahdollisuutta jakaa kokemuksiaan muiden äitien kanssa.

Äidit voivat parhaillaan pitää yhteyttä muun muassa verkossa toteutuvan Mannerheimin lastensuojeluliiton perhetoiminnan välityksellä.

Perhekeskustoiminnan koordinaattori Selja Sillantaka kertoo, että esimerkiksi koronaan liittyvät pelot voivat olla isompia, kun kyseessä on myös vauvan terveys, ja asiat joutuu kohtaamaan ilman muiden tukea.

– Äitien lisäksi vauvat tarvitsevat kontakteja. Niitä voimme järjestää tällä hetkellä lähinnä etäyhteyksien avulla, tai tapaamalla yksittäisiä perheitä kerrallaan MLL:n avoimissa kohtaamispaikoissa (siirryt toiseen palveluun). Tänä keväänä Kasvu vanhemmuuteen-, vauvatreffit- ja raskaustreffit -tapaamiset toteutuvat vain verkossa, kertoo Sillantaka.

Verkon välityksellä tapahtuva tuki voi kuitenkin olla ihan yhtä hyvää kuin fyysisesti läsnäolevakin.

Pääasia on antaa vanhemmille mahdollisuus tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Vanhemmuutta tuetaan MLL:n toimesta myös lukuisissa Whatsapp- ja Facebook-ryhmissä. Auttamassa ovat sekä ammattilaiset että vapaaehtoiset.

– Normaalioloissa vanhemmat vauvoineen kokoontuvat ryhmien lisäksi myös avoimissa vauva- ja perhekahviloissa, jotka Varsinais-Suomessa ovat toistaiseksi koronarajoituksista johtuen tauolla.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 3.3.2021 kello 23:een asti.

Lue lisää:

Nuoret äidit potevat syyllisyyttä liikkumisesta ja kännykänkäytöstä korona-aikana: "Koko ajan on mielessä, että voinko mennä, voinko tehdä?"

Linda Juhola oli kuvitellut itsensä superäidiksi, mutta itkusta täyttyvät yöt saivat kaipaamaan entistä elämää – "Ei tällaista saa edes ajatella"

Lue seuraavaksi