1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turvallisuus

Laki muuttui 10 vuotta sitten, eikä juuri kukaan enää vaivaudu kuuntelemaan ohjeita oman asumisen turvallisuudesta – viimeistään nyt pitäisi herätä

Tulevaisuudessa asumisen turvallisuutta ovat myös oikealla tavalla huolletut ja tarkastetut aurinkosähköjärjestelmät.

turvallisuus
Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton toiminnanjohtaja Veli-Matti Aaltonen valmistelemassa alkusammutusharjoitusta.
Paloturvallisuus on tärkeä osa asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutusta. Kaakkois-Suomen pelastusalan liiton toiminnanjohtaja ja kouluttaja Veli-Matti Aaltonen valmistelemassa alkusammutusharjoitusta.Vesa Grekula / Yle

Taloyhtiöille suunnatut asumisturvallisuuden kurssit kärsivät osallistujapulasta.

Alueellisista pelastusalan yhdistyksistä kerrotaan, että koulutusten ja koulutettavien henkilöiden määrät ovat romahtaneet alle kymmenessä vuodessa.

Siis jo vuosia ennen koronaepidemiaa.

Yksi suuren osallistujakadon kokeneista on Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa toimiva Kaakkois-Suomen pelastusalan liitto.

Vielä vuonna 2012 yhdistys järjesti taloyhtiöille yhteensä 20 asuinkiinteistön turvallisuuskurssia sekä väestönsuojanhoitajan koulutustapahtumaa. Niille osallistui yli 300 asukasta.

Vuonna 2018 kursseja oli enää neljä ja osallistujia alle 30.

Toiminnanjohtaja Veli-Matti Aaltonen Kaakkois-Suomen pelastusalan liitosta ihmettelee tilannetta.

– Vaikuttaa siltä, että kiinnostus on lopahtanut. Olen sitä mieltä, että turvallisuustietous taloyhtiöissä on tämän kehityksen mukana vähentynyt, Aaltonen sanoo.

Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton toiminnanjohtaja Veli-Matti Aaltonen.
Kaakkois-Suomen pelastusalan liiton toiminnanjohtaja ja kouluttaja Veli-Matti Aaltonen pelkää, että turvallisuustietous on taloyhtiöissä vähentynyt samalla kun osallistujat ovat kaikonneet asuinturvallisuuskoulutuksista.Antro Valo / Yle

Osallistujamäärien jyrkkä alamäki on koettu myös muun muassa Uudellamaalla, Keski-Suomessa sekä Länsi-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan pelastusalan liitoissa.

– Kyselijöitä on kyllä ollut, mutta ei sitten enää koulutuksiin osallistujia, luonnehtii nykytilannetta toiminnanjohtaja Heli Koponen Pohjois-Karjalasta.

Kouluttaja ja toiminnanjohtaja Veli-Matti Aaltonen Kaakkois-Suomen pelastusalan liitosta ihmettelee osallistujien vähyyttä kursseilla, joissa on kyse oman kodin turvallisuudesta. Syitä voi olla monia, Aaltonen pelkää, että nykytilanne vähentää turvallisuustietoutta taloyhtiöissä.

Yhtä yksittäistä syytä osallistujakatoon ei välttämättä ole, mutta pelastusalan liitoissa monen katseet kohdistuvat vuoteen 2011. Silloin muuttui pelastuslaki, ja se toi muutoksen myös taloyhtiöihin.

Jotain uutta on keksittävä?

Kymmenen vuoden takainen pelastuslain muutos tarkoitti muun muassa sitä, että taloyhtiöiden hallitusten ei enää tarvinnut nimetä taloon turvallisuushenkilöstöä, esimerkiksi turvallisuuspäällikköä.

Alueellisissa pelastusalan liitoissa tämä nähdään yhtenä syynä asuinturvallisuuskoulutusten suosion vähenemiseen.

– Koulutukset suunnattiin ennen pääosin juuri taloyhtiöiden turvallisuuspäälliköille. Kun heitä ei enää tarvinnut nimetä, romahti koulutettavien määrä, tiivistää toiminnanjohtaja Antti Ali-Raatikainen Länsi-Suomen pelastusalan liitosta.

Sama lakimuutos pohdituttaa myös Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK:n tutkijaa Heikki Laurikaista.

Järjestö ei kuitenkaan aktiivisesti aja taloyhtiöiden turvallisuusvastaavien nimeämisvelvoitetta takaisin lakiin. Laurikainen korostaa, että kyse on muustakin kuin lain määräämästä pakosta.

– Joudumme varmasti miettimään turvallisuuskoulutusten uudistamista, jotta ihmiset kokisivat ne mielekkäiksi, Laurikainen pohtii.

Helsingissä koulutuspaketteja on tiivistetty kahdesta illasta noin kolmeen tuntiin, ja turvallisuustietoutta on viety muun muassa kaupunginosayhdistysten, seurakuntien ja maahanmuuttajayhteisöjen tiloihin ja tapahtumiin.

Turvallisuuskoulutettavien vuosittainen kokonaismäärä onkin Helsingissä pysynyt viime vuodet lähes samana.

Perinteisten kahden illan asuinturvallisuuskurssien osallistujamäärät ovat silti Helsingissäkin olleet laskussa.

– Aika on osaltaan ajanut niiden ohitse, vaikka sisältö sinällään onkin ajan tasalla, arvioi toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen Helsingin pelastusliitosta.

Aurinkopaneelitkin vaativat turvallisuusajattelua

Turvallisuuskoulutukset mielletään helposti paloturvallisuuteen tai väestönsuojan ylläpitoon liittyväksi, mutta kyse on monesta muustakin asiasta.

– Pihan valaistus, liukkauden torjunta, ikäihmisten turvallinen asuminen sekä modernin talotekniikan tietoturvallisuus, listaa tutkija Heikki Laurikainen.

Aurinkopaneelit kerrostalon katolla.
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva suosittaa, että huoltovapaiksi mainostettuja aurinkosähköjärjestelmiä on syytä huoltaa ja tarkistaa vuosittain, jotta ne toimivat turvallisesti.Ronnie Holmberg / Yle

Kokonaan uutta mietittävää asuinturvallisuuteen tulee suosiotaan lisäävistä aurinkosähköjärjestelmistä.

Aurinkopaneelit yleistyvät kiinteistöissä, mutta niiden sähköturvallisuus voi helposti jäädä pimentoon. Energiatehokkuuden asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta kertoo seuraavassa miksi aurinkosähköjärjestelmien turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo senkin takia miten järjestelmiä mainostetaan.

Valtion kestävän kehityksen yhtiöllä Motivalla onkin meneillään kampanja, jonka yhtenä tavoitteena on parantaa ymmärrystä aurinkosähköön liittyvistä riskeistä, kuten sähköiskun vaarasta.

Aurinkopaneelijärjestelmiä mainostetaan usein “huoltovapaiksi”, mutta Motivan mukaan tähän kannattaa suhtautua kriittisesti.

–Aurinkosähköjärjestelmät ovat pitkäikäisiä. Varsinkin paneelit voivat olla katolla vuosikymmeniä. Turvallisuuden varmistamiseksi järjestelmät on syytä tarkistaa ja vuosittain, sanoo asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta.

Kursseja yritetään vielä järjestää

Ristiriitaista turvallisuuskoulutusten heikossa suosiossa on se, että taloyhtiöissä ollaan kuitenkin kiinnostuneita osallistumaan turvallisuuskursseille. Tämä on tullut ilmi kyselytutkimuksissa, joita Suomen Pelastusalan keskusjärjestö on tehnyt taloyhtiöille.

Syystä tai toisesta kiinnostus ei ulotu niin pitkälle, että koulutuksiin myös osallistuttaisiin, ainakaan samaan malliin kuin ennen.

– Osittain kyse voi olla siitä, että kiireisten ihmisten vapaa-ajasta käydään kovaa kilpailua. Ajatus kahden illan istumisesta turvallisuusasioita kuuntelemassa ei ehkä kuulosta kovin houkuttelevalta, pohtii tutkija Heikki Laurikainen.

Kaikesta huolimatta alueelliset pelastusliitot aikovat järjestää koulutuksia jatkossakin, muodossa tai toisessa ja koronatilanteen mukaan.

Kaakkois-Suomen pelastusalan liiton toiminnanjohtaja Veli-Matti Aaltonen on odotusten suhteen varovainen.

– Jos saisimme ensi syksynä pari-kolme koulutusta järjestymään ja niihin jokaiseen kymmenkunta osallistujaa, tilanne olisi jo hieno.

Lue seuraavaksi