1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sananvapaus

Agnessa Haikara tutki sukunsa vainoa Venäjällä ja kirjoitti siitä kirjan – sitten kirjapainosta kerrottiin, että turvallisuuspalvelu kiinnostui niistä

Kyseiset 25 kirjaa oli luvattu tiedeyliopistoon, ja ne kertoivat kuolansuomalaisten vainoista Stalinin aikana.

sananvapaus
Agnessa Haikara
Agnessa Haikara on ollut viime kesästä saakka Suomessa tekemässä historian tutkimuksiaan. Hän on tutkinut Jäämeren rannalle asettuneita suomalaisia, joita myös hänen omat esivanhempansa olivat.Paulus Markkula / Yle

Kuolansuomalaisten karua historiaa vuosia selvittänyt Agnessa Haikara on peloissaan.

– Minä, nuorehko nainen, vastaan Venäjän turvallisuuspoliisi FSB. Kuulostaa kyllä naurettavalta. Samaan aikaan se on myös kauheaa ja surullista. Tuntuu kuin olisin yksin labyrintissa Minotaurosta vastaan, hän sanoo.

Agnessa Haikara on kirjoittanut kirjan ja sen takia joutunut kokemaan, miltä turvallisuusviranomaisten kynsiin joutuminen tuntuu.

Silminnäkijöiden mukaan FSB takavarikoi hänen kirjansa viime vuoden lopulla. Myöhemmin FSB on venäläismedialle kiistänyt takavarikon.

Tuntematon pohjoinen historia -teos kertoo Venäjälle lännestä tulleiden uudisasukkaiden traagisen kertomuksen.

Suomesta muuttaneet esivanhemmat joutuivat vainotuiksi

Haikaran esivanhemmat muuttivat Pohjois-Pohjanmaan Oulunsalosta ja Koillismaan Kuusamosta Venäjälle Jäämeren rannalle eli Ryssänrannalle, kuten siihen aikaan sanottiin.

He joutuivat Stalinin vainoina tunnetun terrorin kohteeksi Neuvostoliiton synkimpinä aikoina 1930-luvulta lähtien. Vainoja toteutti käytännössä yksi FSB:n edeltäjistä eli Neuvostoliiton turvallisuuspoliisi NKVD.

Neuvostoliitto alkoi Haikaran mukaan 1930-luvulla nähdä raja-alueen rannikkoasutuksen epätoivottavana, ja maan turvallisuuspoliisin NKVD:n päätöksellä heistä tuli kansanvihollisia. Heitä syytettiin yhteyksistä Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuviin Norjaan ja Suomeen.

Osa alueen ihmisistä teloitettiin ja osa tuomittiin vankiloihin, työleireille tai pakkosiirrettiin muualle 1930-1945.

Aikojen päästä tapahtuneet rehabilitoinnit eli syyttömästi tuomittujen arvon palauttamiset eivät jälkeläisiä paljon lohduttaneet.

Toistaako historia itseään?

Agnessa Haikara pelkää historian toistavan itseään Venäjällä.

– En haluaisi yhdistää Stalinin Neuvostoliiton ajan vainoja ja Venäjän poliittisen elämän nykyisiä tapahtumia, mutta minulla ei ole vaihtoehtoja.

Takavarikkoa perusteltiin Haikaran mukaan keksityillä taloudellisilla väärinkäytöksillä samoin kuin Aleksei Navalnyin tapauksessa.

Esimerkki kertoo konkreettisesti, miten pieniinkin asioihin nyky-Venäjällä voidaan puuttua. FSB takavarikoi 25 jo painettua kirjaa Haikaran sadan kappaleen painoksen tilauksesta.

Hän on kysynyt takavarikoinnista myös Murmanskin syyttäjänvirastosta, mutta ei ole saanut vastausta yhteenkään kysymykseensä.

Nuori nainen katsoo kameraan
Novaja Gazetan toimittaja Tatjana Britskaja kertoo kirjapainon johtajan olleen hyvin yllättynyt FSB:n vierailusta.Timo Sipola / Yle

Tapauksesta venäläiseen Novaja Gazetaan kirjoittanut toimittaja Tatjana Britskaja pitää tilannetta hyvin outona.

Hän sanoo, että Haikaran kirjat kertovat Kuolassa Stalinin vainojen uhriksi joutuneiden ihmisten tarinoita.

Se on dokumentti suomalaisiin ja norjalaisiin siirtolaisiin sekä heidän jälkeläisiinsä kohdistetuista sortotoimista.

Britskajan on vaikea nähdä teoksessa mitään Venäjän-vastaisuutta.

– Siinä ei ole politiikkaa, vaan pelkästään historiaa. Toisaalta tämä on tyypillinen tilanne, koska kyseinen ajanjakso Neuvostoliiton historiassa on hyvin toksinen kysymys juuri nyt, sanoo Britskaja.

Tutkijan mukaan kyse on valitusta linjasta

Venäjän alueiden poliittisiin prosesseihin perehtynyt moskovalainen politiikan tutkija Aleksandr Kynev myöntää, että kyse on naurettavan pienestä määrästä kirjoja.

– Tämä on kuitenkin se todellisuus, missä me nyt elämme.

Hän sanoo, että sinänsä pienessä asiassa on turvallisuuspalveluiden kannalta kyse siitä, miten Stalinin vainoista julkaiseviin suhtaudutaan.

– Keskustelu aiheesta halutaan kieltää. Siitä ei vain yksinkertaisesti saa puhua, sanoo Kynev.

Tämä liittyy hänen mukaansa Putinin valtaannousun myötä alkaneen yritykseen luoda turvallisuuspalveluihin liittyvää kulttia.

– Meillä yritetään luoda kuvaa, että turvallisuuspalvelut ovat koko ajan yrittäneet suojella ja pitää pystyssä Venäjää, sanoo Kynev.

Kynevin mukaan on normaalia, että FSB toimii aggressiivisesti kansalaisyhteiskuntaa vastaan. Toisinajattelijoiden lisäksi kohteena ovat myös ihmiset, jotka yrittävät säilyttää Venäjän historiallista muistia ja ennen kaikkea ihmiset, jotka tutkivat Stalinin aikaisia vainovuosia.

Erityisesti painostetaan aiemmin Venäjän valtion itsekin tukemaa Memorial-kansalaisjärjestöä, joka on saanut ulkomaisen agentin statuksen ja jota mustamaalataan valtion kontrolloimassa mediassa.

Memorial on keskittynyt vainovuosiin liittyvään etsintään ja julkaisutoimintaan.

Stalinin vainojen joukkohautoja tutkinut ja pitkän vankilatuomion saanut Juri Dmitrijev on Memorialin jäsen. Monet pitävät hänen pedofiliasta saamaansa tuomiota keksityin perustein tapahtuvana poliittisena vainona.

Muutoksenhakutuomioistuin ei hyväksynyt Dmitrijevin valitusta. Tämä merkitsee sitä, että hänen 13 vuoden vankeustuomionsa jää voimaan.

Kynev kertoo myös ihmisoikeusaktivistien perustaman Neuvostoliiton vankileirijärjestelmästä kertoneen Perm 36 -museon sulkemisesta.

– Uskomme, että se tapahtui turvallisuuspalveluiden painostuksesta.

Kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen huomioliiveissä, taustalla mellakka-asuisia poliiseja ja mielenosoittajia
Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Erkka Mikkosen mukaan tapauksen taustalla on keskushallinnon halu päättää Neuvostoliiton historian tulkinnasta. Siihen eivät Stalinin ajan synkät puolet istu. Arkistokuva Mikkosesta.Grigori Vorobjov / Yle

Synkästä menneisyydestä halutaan vaieta

Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Erkka Mikkosen mukaan Kreml yrittää tiukasti ohjata Neuvostoliiton historian tulkintaa.

– Voitosta suuressa isänmaallisessa sodassa on tullut käytännössä ainoa kansaa yhdistävä tekijä. Sotaa johtaneen Stalinin hallinnon epämiellyttävistä puolista ei haluta puhua.

Presidentti Putin antoi tammikuussa duumalle valmisteltavaksi lain, jolla kielletään Neuvostoliiton toimien vertaaminen natsi-Saksan toimintaan.

Ylen ulkomaantoimituksen toimittaja Heikki Heiskanen on seurannut Venäjää pitkään.

Hänen mukaansa FSB:n väki kokee tavallaan jatkavansa sekä tsaarien Venäjän että Neuvostoliiton turvallisuuspalvelujen kunniakasta perinnettä eikä perinteen pimeä puoli sovi kiiltokuvaan valtion pyyteettömistä puolustajista.

Paikallisesti asia on vielä kivuliaampi, koska sekä uhrit että teloittajat ovat oikeita ihmisiä, joilla on alueella jälkeläisiä.

– Nykyisessä turvallisuuspalvelussa saattaa hyvin olla NKVD:n palveluksessa olleiden ihmisten sukulaisia. Niiden, jotka toteuttivat vainot, hoitivat tutkinnat ja ampumiset sekä vankileirille kuljetukset.

Ylen ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen
Ylen ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen arvioi, että Venäjän nykyisessä turvallisuuspalvelussa FSB:ssä saattaa olla vainot aikanaan toimeenpanneen NKVD:n palveluksessa olleiden ihmisten sukulaisia. Grigori Vorobjov / Yle

FSB:n vierailu kirjapainoon oli yllätys

Viime elokuusta saakka Agnessa Haikara on ollut Suomessa tekemässä historian tutkimuksiaan.

Lokakuussa 2020 hän sai tietää saaneensa yhtenä seitsemästä kandidaatista Murmanskin kuvernöörinvirastolta pienen stipendin kirjansa julkaisemista varten. Valtion antama summa kattoi osan taitto- ja painokustannuksista. Hän käytti lisäksi kirjahankkeeseen omaa rahaansa.

Joulun alla hän sai kirjapainosta yllättävän tiedon, että Venäjän turvallisuuspoliisi FSB on takavarikoinut hänen kirjansa.

Tapaukseen liittyy juristin koulutuksen saaneen Haikaran mukaan paljon epäselvyyksiä.

Hän sanoo, että muun muassa FSB:n toimintaa säätelevää lakia ei noudatettu, eikä poliisilla ollut hänen mukaansa tuomioistuimelta saatua etsintälupaa eikä lupaa takavarikkoon.

Toimittaja Tatjana Britskaja kertoo kirjapainon johtajan olleen hyvin yllättynyt FSB:n toiminnasta. Aikaisin aamulla ovelle tuli kolme henkilöä, jotka kertoivat olevansa FSB:n alueellisesta toimistosta.

– He halusivat nähdä kaiken painotalossa ja kertoivat etsivänsä nimenomaan kuvernöörinviraston palkitsemaa Agnessa Haikaran kirjaa.

Venäläinen kerrostalo Murmanskissa
Agnessa Haikara asuu Murmanskissa ja työskentelee normaalisti alueduumassa virkamiehenä. Arkistokuva Murmanskista. Timo Sipola / Yle
Viiden kulman aukion laidassa sijaitseva hotelli Azimut.
Myös tämä kuva on Murmanskista ja sen tunnetuimmasta maamerkistä. Pääkadun Leninan ja Marxin kadun kulmassa sijaitsee hotelli Azimut, jonka nimi aikaisemmin oli Arktika. Arkistokuva.Timo Sipola / Yle

Takavarikko estää sopimuksesta kiinnipitämisen

Kuvernöörinviraston kanssa tehdyn stipendiä koskevan sopimuksen vuoksi Agnessa Haikaran on toimitettava 25 kappaletta teostaan Murmanskin tiedekirjastoon. Juuri nämä kirjat FSB kuitenkin vei.

Koska FSB ei ole antanut takavarikosta hänelle minkäänlaista dokumenttia, Haikara ei pysty virallisesti todistamaan takavarikkoa tehdyksi tai edes kirjoja painetun.

Siksi Murmanskin alueen kulttuuriministeriö katsoo Haikaran syyllistyneen sopimusrikkomukseen ja lähettää hänelle kirjeitä, joissa uhataan avustussumman takaisin perinnällä, sakoilla ja muilla sopimuksessa määritellyillä seuraamuksilla.

Britskajakaan ei ole saanut tapausta koskeviin kysymyksiin vastauksia sen kummemmin turvallisuuspoliisilta kuin kuvernöörinvirastoltakaan.

Haikara itse ei ole saanut minkäänlaista tietoa siitä, miten hänen kirjansa uhkaa valtiota. Hän ei myöskään tiedä, missä hänen kirjansa ovat ja mitä niille tapahtuu.

– Haluaisin kuitenkin jatkaa työtäni ja julkaista kirjan ainakin Suomessa. Sen olen velkaa perheelleni ja suvulleni, sanoo Haikara.

Hän ei vieläkään tiedä, onko epäilty tai syytetty jostain.

– Kaikki kestää kauan sen vuoksi, että minä pysyisin hermostuneena. Oletan, että tämä on vainoprosessin alkua minua kohtaan, koska olen taustaltani suomalainen, sanoo Haikara.

Nainen istuu pöydän ääressä silmät kiinni.
Agnessa Haikaran sukujuuret ovat lähtöisin Kuusamosta ja Oulunsalosta Pohjois-Pohjanmaalta. Tämän tapauksen yhteydessä hän kokee etnisen taustansa rasitteeksi.Timo Sipola / Yle

Kirjan äkkijyrkkä kohtelu voi johtua rahasta

Takavarikoitu teos kertoo 210 ihmisen tarinan. Vainotuksi aikoinaan joutuivat myös Agnessa Haikaran lähisukulaiset.

– Osaa heistä ei rehabilitoitu koskaan tai ainakaan oman elämänsä aikana, hän kertoo.

Tiedot Haikara on kerännyt kolmen vuoden aikana sekä venäläisistä että läntisistä lähteistä.

Kuusamolainen eläkkeellä oleva kansanopiston rehtori Jouni Alavuotunki aloitti kuolansuomalaisten historian tutkimisen jo 1980-luvulla. Hänen mukaansa heidän kohtalonsa Stalinin vainoissa on yksi kaikkein karuimmista.

Alavuotunki on huomannut Venäjän kiristäneen viime vuosikymmenen aikana otettaan neuvostoaikojen kielteisistä puolista kertomiseen.

– Puhdistuksissa esimerkiksi suomalaisten Tarmo-kolhoosi Uura-vuonossa Barentsin meren rannalla lopetettiin. Henkiin jätetty väestö siirrettiin Karjalan kautta Arkangelin takametsiin. Kolhoosin omaisuus takavarikoitiin ja annettiin pääosin tilalle perustetulle venäläiselle Energija-kolhoosille.

Hän arvioi mahdollisten syiden Haikaran kirjan äkkijyrkkään kohteluun liittyvän sotilaspoliittisiin ja taloudellisiin kysymyksiin.

Barentsinmeren ranta on sotilaspoliittisesti tärkeää aluetta. Suomalaisten kylät sijaitsivat juuri siellä, missä nyt on Venäjän sukellusvenetukikohtia.

– Voihan olla, että hallinto pelkää valtiolle kaiken omaisuutensa vainojen yhteydessä menettäneiden kuolansuomalaisten jälkeläisten voivan vaatia takavarikoitua omaisuutta takaisin, sanoo Alavuotunki.

Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu

Toimittaja Tatiana Britskajasta tuntuu, että FSB ei tiedä mitä tehdä. Hän on nähnyt kirjat vieneen FSB-upseerin allekirjoittaman paperin. Siinä lukee, että kirjat vietiin, koska kyseessä voi olla rikos.

Myöhemmin kysyttäessä FSB on kiistänyt vieneensä kirjoja, eikä minkäänlaista rikosjuttua ole avattu.

– Kirjassa ei ole mitään rikollista, mutta he eivät koskaan myönnä olevansa väärässä, sanoo Britskaja.

Hän arvioi, että FSB voi pitää tapausta auki jopa kaksi vuotta. Lopputulos voi kirjojen palauttaminen tai rikostutkinnan aloittaminen. Jos tutkintaa ei aloiteta, FSB:n pitäisi palauttaa kirjat ja kertoa lopettavansa tutkinnan, koska eivät ole löytäneet mitään rikollista.

Samantapaisten asioiden kanssa työskennelleen Juri Dmitrijevin kohtalo järkyttää Haikaraa.

– Olen kauhuissani kaikesta, mitä tapahtuu. Tämä voi johtaa rikossyytteeseen, enkä halua toistaa esi-isieni kohtaloa ja tulla tuomituksi totuuden takia, sanoo Haikara.

Britskaja kertoo olevansa iloinen siitä, että Agnessa ei ole Venäjällä juuri nyt.

– Se voisi olla hänelle hyvin vaarallista.

Lue seuraavaksi