1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työmuisti

Lasten ja nuorten työmuistin vaikeudet löytyvät usein vasta kouluiässä – hiihtolomat tarjoavat mahdollisuuden lepuuttaa aivoja

Työmuistin ongelmiin kiinnitetään usein huomiota muun neuropsykiatrisen oireen tai esimerkiksi kielellisten oppimisvaikeuksien yhteydessä.

työmuisti
Oppilaita koululuokassa.
Työmuistin neuropsykologisessa arvioinnissa muistia arvioidaan useaan kertaan. Samalla arvioidaan myös henkilön kokonaistilannetta, ennenkuin tehdään päätelmiä, muistuttaa Kanerva. Kuvituskuva Benjamin Suomela / Yle

Koululaisten ja opiskelijoiden hiihtolomat ovat alkaneet Etelä-Suomen koululaisten siirryttyä talviloman viettoon. Loma tarjoaa mahdollisuuden lepuuttaa ajatuksia ja purkaa työmuistin kuormaa.

Lapsilla ja nuorilla esimerkiksi poikkeava unohtelu arkiaskareissa tai koulutilanteissa voi liittyä oppimisvaikeuksiin tai neuropsykiatrisiin häiriöihin, kuten esimerkiksi aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöön, ADHD:hen. Kapea työmuisti voi estää tai vaikeuttaa uusien asioiden oppimista.

– Jos lapsi tuntuu unohtavan osan ohjeista tai osan asioista, mitä piti tehdä tai mitä on menossa tekemään, niin voi lähteä selvittämään, onko kyse työmuistin haasteista vai keskittymiskyvyn tai oppimisen vaikeuksista, kertoo psykologian tohtori ja neuropsykologi Kaisa Kanerva.

oppilas tunnilla kasvomaski päällä.
On mahdollista, että muistivaikeuksia esiintyy enemmän avoimissa kouluympäristöissä, arvioi neuropsykologi. Kuvituskuva Benjamin Suomela / Yle

Keskeytykset ja häly tehtävien aikana kuormittavat erityisesti ihmisiä, joilla on kapea työmuisti. Kapealla työmuistilla tarkoitetaan sitä, että työmuistiin mahtuu kerrallaan vähemmän muistettavia asioita eli yksiköitä ylläpidettäväksi kerrallaan.

Aivoissa työmuistilla ei ole varsinaista yhtä paikkaa, vaan muisti ja muistaminen ovat monien aivoalueiden yhteistyötä ja monien hermostollisten alueiden ja toimintojen yhteistyötä.

Pienten lasten muistia on vaikea arvioida

Pienten alle kouluikäisten lasten arkista unohtelua on hankala arvioida, eikä ainakaan yksittäisten unohdusten pohjalta ole syytä tehdä päätelmiä muistitoimintojen heikkoudesta, muistuttaa Kanerva.

Lisäksi yleisesti lastenkin kohdalla muistin toimintaan vaikuttaa stressi, ahdistus ja unen puute. Muistin kuormittuminen tai sen toiminnan häiriintyminen näkyvät esimerkiksi muistivirheinä tai hankaluutena muistaa, missä kohtaa tehtävää on menossa.

Jos kuitenkin tuntuu, että ikätovereihin verrattuna monivaiheisten tehtävien ohjeita on selvästi hankalampi seurata ja asioita unohtuu kuormittavissa tilanteissa, voi Kanervan mukaan jo pienenkin lapsen tiedonkäsittelytoimintoja arvioida.

Oppimisvaikeudet tulevat usein esiin vasta kouluiässä, kun keskittymisen vaatimukset esikoulussa ja koulussa kasvavat. Ensimmäiseksi tulevat usein esiin tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet, joihin haetaan apua.

– Muistihaasteet eivät usein vielä tässä vaiheessa haittaa lapsen ryhmätoimintaa ja oppimista. Koulutaipaleen edettyä muistiin ja oppimiseen liittyvät vaikeudet tulevat selvemmin esiin. Jos päiväkoti- ja esikouluiässä tulee esiin haasteita ryhmätilanteissa, on viimeistään koulun alun kynnyksellä hyvä taitekohta arvioida kouluvalmiuksia.

Korona kuormittaa oppilaiden ja opiskelijoiden työmuistia

Arjessa lasten ja nuorten muistia kuormittavia tekijöitä on paljon.

Tiedon määrä on kasvanut arjessa ja sen hallitseminen on vaativaa. Myös koronapandemia toi kouluihin uudet ohjeet ja uudet tavat toimia. Esimerkiksi hälyisässä luokassa opiskellessa asiat pyyhkiytyvät herkemmin työmuistista. Toisaalta myös etäkouluopiskelu haastaa työmuistia.

– Oppituntien seuraaminen vaatii keskittymiseltä ja tarkkaavuudelta hyvin paljon, mutta myös työmuistilta. Tunneilla kuullun mielessä pitäminen tapahtuu vähemmän tiedon varassa kuin oppitunnilla, jossa on paljon enemmän vihjeitä taululla, opettaja saattaa näyttää dioja ja samalla kertoo asioita.

Kanervan mukaan lasten työmuistiongelmat itsessään eivät ole lisääntyneet, mutta lasten oppimiseen, muistamiseen ja opiskeluun liittyviä haasteita tunnistetaan nykyään hyvin paljon enemmän ja herkemmin kuin aiemmin.

– Vaikka lasten työmuistivaikeudet eivät sinänsä olisi lisääntyneet, on mahdollista, että muistivaikeuksia esiintyy enemmän esimerkiksi avoimissa kouluympäristöissä, arvioi Kanerva.

Muistisäännöt avuksi

Erilaiset muistisrategiat, kuten asioiden ryhmittely, luokittelu ja merkitysten etsiminen vaikeille käsitteille, tehostavat muistamista.

Kanervan mukaan on hyödyllistä, että aikuinen tai opettaja luo lapselle muistisääntöjä tai vihjeitä. Vielä enemmän hyötyä on siitä, että aikuinen herättelee lasta keksimään itse itselleen sopivia muistisääntöjä.

– Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että lapsia auttavat muistamisessa eniten itsekeksityt muistisäännöt verrattuna toisen keksimiin, Kanerva toteaa.

Tunteilla on iso merkitys myös muistamisessa.

– Tunnepitoisia asioita on helppo muistaa. Muistikeinoissa voi hyödyntää hyvin sitä, että yrittää löytää tai keksiä tosi hauskoja mielikuvia, joita muistettavista asioista.Huumori ja hauskuus tukee muistia, vinkkaa Kanerva.

Esimerkkinä pienemmällä lapsella toimivista muistikeinoista on jaotella muistettavia asioita ryhmiin.

– Jos lapsi on pukemassa, niin ensin jaetaan vaatteet mielessään sisävaatteisiin ja ulkovaatteisiin, sitten ulkovaatteet ryhmiin, esimerkiksi pipo, hanskat ja kaulahuivi voivat olla yksi ryhmä. Vaatteet voi toki lattiallakin ryhmitellä pienempiin kokonaisuuksiin, jolloin ne on helpompi pitää mielessä ja hallita.

Samanlainen ryhmittely ja luokittelu voi toimia myös kielten opiskelussa. Sanat voi jakaa ensin helppoihin ja vaikeisiin. Niitä voi sen jälkeen ryhmitellä merkityksen tai samankaltaisuuksien mukaa

Matimatiikkaan viittaava kuvakortti.
Benjamin Suomela / Yle

n ja lähteä lopuksi hakemaan sanoista mielleyhtymien kautta jotain tuttua, mikä auttaa painamaan asioita mieleen.

Tehokkaista muistin tukemisen keinoista tarvitaan lisää tietoa

Psykologeilla on käytössään testejä, joilla työmuistia voidaan testata, mutta testit eivät välttämättä selvitä tarpeeksi laajasti muistin osa-alueita. Suomeen tarvittaisiinkin Kanervan mielestä kattavampi työmuistin arviointipatteristo.

– Meillä on tällä hetkellä haasteita työmuistin arvioinnin menetelmissä. Meillä on mahdollista tavoittaa kielellisen työmuistin kapasiteettia standardoiduilla arviointimenetelmillä, mutta esimerkiksi visuaalisen eli nähdynvaraisen muistin arviointiin lapsilla, meillä on vähemmän keinoja, kertoo Kanerva.

Testausten tarkoituksena on selvittää vaikeuksien syyt, mutta myös löytää ne vahvuudet, mitkä auttavat muistiin liittyvien vaikeuksien ylittämisessä.

– Lapsi tai nuori oppii kiertämään työmuistin haasteita ja ymmärtää, että on tehtävä keskimääräistä enemmän töitä muistikeinojen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Lisäksi hän oppii, että on erittäin tärkeä suojella omaa keskittymistä.

Tutkijat ovat viime vuosina selvittäneet laajasti työmuistiharjoittelun vaikutuksia.

– Avainta ei ole vielä löytynyt siihen, millaisilla keinoilla muistikapasiteettia voitaisiin vahvistaa. Mekaanisen työmuistiharjoittelun sijasta näyttää siltä, että tarvitaan lisätietoa muunlaisista keinoista tukea työmuistia, millaisiin tilanteisiin ja millaisille lapsille ne sopivat, Kanerva pohtii.

Myös masennus vaikuttaa muistiin

Muistamisen ongelmien taustalla voi olla myös muita syitä kuin esimerkiksi kielelliset oppimisvaikeudet.

Stressi, ahdistus ja univaje saattavat näkyä muistiongelmina kenellä tahansa. Taustalta voi löytyä myös vakavampia syitä. Esimerkiksi masennus ja ahdistuneisuus vaikuttavat myös lasten ja nuorten muistitoimintoihin.

– Sekä depressioon että ahdistuneisuushäiriöihin liittyy yleisesti kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä. Ne voivat tulla esiin muistivaikeuksina, keskittymisvaikeutena, ajatustoiminnan hidastumisena. Esimerkiksi asioiden suunnittelu ja tekemisen aloittaminen voi olla vaikeaa ja työmuistin käyttö heikentyä, kuvailee Helsingin yliopiston nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen. Etenkin nuorilla masennuksen ensimmäisien oireiden joukossa voi olla kokemus muistin huononemisesta.

– Kyllä se voi olla yksi ensimmäisistä oireita, vaikka depression pääoireet ovatkin mielialan lasku, väsymys ja kiinnostuksen ja mielihyvän kokemisen heikkeneminen. Nuorten mielenterveyshäiriöt tunnistetaan usein koulussa siitä, että nuori vetäytyy, on omissa maailmoissaan, ei jaksa ylläpitää tarkkaavuutta ja koulumenestys h

Tyhjä luokkahuone.
Benjamin Suomela / Yle

eikkenee. Tähän liittyy usein ainakin nuoren oma kokemus muistin heikkenemisestä, Marttunen toteaa.

Kognitiivisten toimintojen ja työmuistin häiriintyminen vaikeuttaa asioiden oppimista ja omaksumista laajasti.

– Kyse ei ole vain koulussa oppimisesta, vaan laajemmin uusien asioiden, myös erilaisten toimintatapojen kehittymistä ja omaksumista. Tällaiset vaikeudet vaikuttavat haitallisesti kehitykseen, joka juuri lapsuudessa ja nuoruudessa on keskeistä, painottaa Marttunen.

Lue myös:

Nuorten tyytyväisyys laski rajummin kuin koskaan ennen – yllättäen harrastusten keskeyttämisellä ei näytä olevan vaikutusta ainakaan kevään osalta

Lue seuraavaksi