1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. häirintä

Some ruokkii uhkailijakaartia: Yhä useampi joutuu työnsä vuoksi öyhöttäjien ja vainoajien uhriksi

Oikeusasiantuntijat ehdottavat mm. sitä, että työnantaja voisi hakea lähestymiskieltoa häirikölle alaisensa puolesta.

häirintä
Kuvamanipulaatiossa naisen kasvot kännykän näytön heijastuksessa.
Varsinkin nuoret naiset ovat some-vainoajan ja häirikön tähtäimessä.Henry Lämsä / Yle

Varsinkin naiset ovat uhreja, kun vainoaja, lähentelijä, öyhöttäjä tai työelämää terrorisoiva häirikkö iskee.

Työssä kohdattavaa väkivaltaa ja vainoamista tutkineet oikeustieteen professorit sanovat kuin yhdestä suusta: Ilmapiiri on muuttunut muutamassa vuodessa sellaiseksi, että se antaa yhä enemmän tilaa häirinnälle ja uhkailulle.

Emeritus professori Seppo Koskinen ja Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi arvioivat myös, että niin sanottuun työväkivaltaan ja vainoamiseen puuttuminen tiukemman sääntelyn avulla on tärkeämpää kuin milloinkaan aiemmin.

Sanat ovat tekoja

Työoikeuden ekspertti Seppo Koskinen jäljittää koventuvaa keskustelua kansainvälisille juurille. Uhkaava, jopa vainoava puhe sikiää ja leviää varsinkin sosiaalisen median välityksellä.

Esimerkiksi Yhdysvaltain Capitol-kukkulan väkivaltaisuuksilla on juuret sosiaalisen median viesteissä.

Yhteisöpalvelu Twitter onkin pysyvästi estänyt entisen presidentin Donald Trumpin viestipalvelun käytön, kun presidentin viestien todettiin rohkaisevan väkivaltaisiin tekoihin.

– Yhdysvaltain viime aikojen tapahtumat heijastuvat suoraan meille. Monet matkivat poliitikkojen kielenkäyttöä. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Monasti myös silloin, kun meillä on ollut kansainvälisissä suhteissa ongelmia, on ajateltu ongelmien ratkeavan kovenevalla kielenkäytöllä ja yhä kovemmilla otteilla.

Naiset tähtäimessä

Myös professori Johanna Niemi on havainnut ilmapiirin muutokseen.

Niemi on tutkinut naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Niemi sanoo, että netissä tapahtuva väkivalta ja fyysinen väkivalta kietoutuvat usein toisiinsa.

 Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi.
Professori Johanna Niemi sanoo naisten kertovan miehiä enemmän töissä kohtaamastaan väkivallasta. Arash Matin / Yle

– Ilmiö on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana ja on ajankohtaisempi kuin koskaan. Netin käyttö sekä erilaiset some-alustat ja sähköinen viestintä ovat lisääntyneet. Pohdinnassa on nyt keinot puuttua tätä kautta sikiävään väkivaltaan.

Suomi on parhaillaan ratifioimassa kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusta (siirryt toiseen palveluun), jolla koetetaan poistaa väkivaltaa ja häirintää työelämästä.

Johanna Niemi sanoo, että naiset ilmoittavat miehiä useammin kohdanneensa ja havainneensa työpaikalla väkivaltaa ja uhkailua.

– Lisäksi työolobarometri (siirryt toiseen palveluun) kertoo henkistä ja fyysistä väkivaltaa olevan paljon. Siihen koetetaan puuttua muun muassa eduskunnassa työn alla olevalla lailla, jossa laittomasta uhkauksesta tulisi virallisen syytteen alainen.

Suoraa fyysistä väkivaltaa kohdataan eniten ammateissa, joissa toimivista enemmistö on naisia.

– Väkivaltaa koetaan varsinkin palveluammateissa. Uhkaajina ovat usein asiakkaat. Sosiaali- ja terveysalalla sekä ravintola-alalla työskennellään vaaravyöhykkeessä. Näillä kaikilla aloilla työskentelee paljon naisia.

Seppo Koskinen pohdiskelee sitä, että vainoamisen ja ahdistelun kohteeksi joutuvat monasti yksin työskentelevät myyjät.

– Jos esimerkiksi seksuaalissuuntautuneita viestejä tulee yksin työskenteleville, niin siinähän on monta sellaista tekijää, jotka kaikki lisäävät ahdistusta ja pelkoa. Työpaikoilla pitäisi olla työpaikkaohjelmat ja suunnitelmat siitä, miten näihin ongelmiin puututaan ennaltaehkäisevästi.

– Toki myös miehet kohtaavat ammateissaan uhkaa ja suoraa väkivaltaa. Näin esimerkiksi turvallisuusalalla poliisit ja vartijat, sanoo Johanna Niemi.

Seppo Koskinen jatkaa:

– Työpaikoilla vainoaminen kohdistuu usein naisten lisäksi myös jollakin tavalla poikkeaviin tai toisinajatteleviin.

Johanna Niemi kertoo, että Suomessa lähestymiskiellon määräämisen kynnys on turhhan korkea.

– Myös työnantajalle voisi tulla mahdollisuus hakea lähestysmiskieltoa. Varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa tämä epätoivottu lähestyminen ja ahdistelu tapahtuu työaikana tai työpaikalla.

Palvelualojen ammttiliiton PAMin kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) joka kolmas vastanneista kertoi häirinnän aiheuttaneen heille ahdistusta ja pelkotiloja.

Vaikkapa ensihoitajalle suojaa uhkailuilta

Nykyisellään kunnianloukkaus ja vainoaminen ovat asianomistajarikoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että syytettä ei voi nostaa ilman uhrin lupaa.

Laittomasta uhkauksesta, joka kohdistuu työtehtävissä olevien ihmisiin, on tekeillä virallisen syytteen alainen rikos. Tällä tavalla halutaan suojella aiempaa paremmin niitä ihmisiä, joita häiritään työnsä vuoksi.

Vainoamisella työelämässä tarkoitetaan sitä, että joku seuraa ja tarkkailee uhria niin, että tämä tuntee olonsa uhatuksi, Koskinen kertoo.

– Vainoaja voi myös ottaa yhteyttä oikeudettomasti työkaveriin, työnantajaan tai työnantajan edustajaan. Ja aiheuttaa tällä tavoin ahdistusta ja pelkoa. Vainoaminen edellyttää, että tämä toiminta on pitkäkestoista.

Johanna Niemi luettelee lisää.

– Pahoinpitely voi olla myös henkistä laatua. Laiton uhkaus tarkoittaa rikoksilla uhkaamista. Lisäksi ihminen saattaa kohdata ahdistelua ja vainoamista.

.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen
Seppo Koskinen murehtii vainoamisen ja häiriköinnin kallista hintaa: Pahimmillaan irtisanoutuminen työpaikasta, jopa elämästä.Kalle Mäkelä / Yle

Vainoaminen tuli rikoslakiin vuoden 2014 alusta. Nyt säännöstä on koetetultu jo kahdesti korkeimmassa oikeudessa saakka.

Kolmas korkeimpaan oikeuteen edennyt vainoamisjuttu (siirryt toiseen palveluun)on Ylen toimittajaa Jessikka Aroa koskeva ja tullee käsittelyyn piakkoin.

Lisäksi Helsingin käräjäoikeus tuomitsi syksyllä yhden miehen toimittaja Aron vainoamisesta ja infosotaan perehtyneen tutkijan kunnianloukkauksesta.

Maalittaminen: usutetaan hölmöläislauma kivittämään

Moni on saanut tuta töidensä tai luottamustehtäviensä vuoksi myös niin sanottua maalittamista.

Maalittamisella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa, jossa ihminen nostetaan sosiaalisessa mediassa "tikun nokkaan" ja hänen kimppuunsa usutetaan jopa sadoittain häiriköitä.

Maalittamisen keinoja ovat mustamaalaaminen, yksityisluonteisten tietojen levittäminen tai uhkaaminen. Tavoitteena on vaikuttaa ihmisiin tai instituutioihin sekä niitä kohtaan tunnettuun luottamukseen.

Sisäministeriön työryhmä esittää raportissaan, että maalittamisen uhrin asemaa on parannettava.

Työryhmä (siirryt toiseen palveluun) esittää, että työnantajien tulisi laatia toimintaohjeet tilanteisiin, joissa ihminen joutuu työnsä takia maalittamisen kohteeksi.

Seppo Koskinen sanoo meillä olevan useita ammattiryhmiä, joihin vainoaminen ja tähtäin kohdistuu.

– Esimerkiksi tuomarit, asianajajat ja myös tutkijat. Lisäksi toimittajat ja poliittisissa tehtävissä työskentelevät ovat usein kohteita. Meillä on kielenkäyttö muuttunut vahvaksi, pelottavaksi ja ahdistavaksi. Tämä ongelma on yleistymässä.

Tuomarit ja Lakimiesliitto ovat asettuneet selkeästi niin sanottua maalittamista vastaan.

– Oikeuslaitoksen puolella työskenteleviä kohtaan fyysistä väkivaltaa esiintyy vähemmän kuin vaikkapa palvelualalla. Sen sijaan nettipohjainen sähköinen häirintä on selvästi lisääntynyt, sanoo professori Johanna Niemi.

Nyrkkiä ei voi heristellä poliitikonkaan nenän edessä

Suomessa on totuttu, että sanavapaus antaa mahdollisuuden arvostella reippaastikin poliitikkoja. Mutta laki ja raja se on ammatikseen politiikkaa tekevän ja luottamustehtäviä hoitavan rusikoimisessa.

– On käynyt ilmi, että digitaalista häirintää ja uhkauksia kohdistuu paljon poliitikkoihin ja luottamushenkilöihin. Uhkaukset ovat oleellinen osa tätä väkivaltaa, Johanna Niemi kertoo.

Poliitikkoihin kohdistuvia väkivallantekoja on viime aikoina kertynyt myös poliisin ja oikeuden selvitettäväksi: Juha Sipilään (kesk.) kohdistuva käsiksi käyminen, Maria Ohisaloon (vihr.) kohdistunut laiton uhkaus ja vaikkapa perussuomalaisten entisen puheenjohtajan Timo Soinin pahoinpitelyn yritys.

Tuomioistuin tekee myös par'aikaa päätöstä siitä, onko Suomessa tapahtunut poliittinen murhayritys, kun kansanedustajan avustaja Pekka Kataja (ps.) pahoinpideltiin vasaralla.

Ihmisen varjo heijastuu katukiveyksestä.
Silja Viitala / Yle

"Pahimmillaan irtisanoudutaan elämästä"

Vainoaminen sekä henkinen ja fyysinen väkivalta työpaikoilla käy kalliiksi kaikille, Seppo Koskinen laskee.

– Se voi johtaa työkyvyttömyyteen tai irtisanoutumiseen työpaikasta. Pahimmillaan irtisanoudutaan elämästä.

Johanna Niemi kertoo, että työssä kohdattavan väkivallan taloudellisia seuraamuksia on tutkittu Suomessa vähän.

– Ulkomaisissa tutkimuksissa on havaittu, että myös työnantajille koituu kustannuksia esimerkiksi työpoissaoloista ja työtehon laskemisesta. Myös työnantajan omaisuutta saatetaan näissä tapauksissa turmella. Työnantajalla on siis intressi puuttua asioihin.

Lue lisää:

Ensihoitajalle tai kioskinmyyjälle parempi turva uhkailua ja häirintää vastaan – laittomasta uhkauksesta tulossa virallisen syytteen alainen rikos

Hirttotuomiolla uhattu tuomari maalittamisesta: “Mikä on se viimeinen pisara, että asialle tehdään jotakin?

Ministeri Ohisalo oikeudessa: Kasvot aseen tähtäimessä ja lause "Nyt lähdetään metsästämään" olivat liikaa – syytetty uhkasi myös poliisia ja sisäministeriötä räjäyttämisellä

Lue seuraavaksi