1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. väkivalta

Väkivaltaisia nuoria hoitava lääkäri Tero Hallikainen: "Monen hoitoon päätyvän oireilu on alkanut jo tarhaiässä"

Jo alle 10-vuotiaan väkivaltaiseen käytökseen pitää puuttua.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kaipaa etenkin teini-ikäisille lastensuojelun asiakkaille enemmän palveluja. Kuva: Elva Etienne / AOP

Ylilääkäri Tero Hallikainen on erikoistunut väkivaltaisten nuorten hoitamiseen Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa. Häneltä kysyttiin Ylen uusimmassa Takaisin Pasilaan -podcastissa, voiko kuka tahansa meistä päätyä tekemään sellaista järkyttävää väkivaltaa kuin kolme teinipoikaa kohdisti viime joulukuussa yhteen ikätoveriinsa Helsingin Koskelassa.

– Sadistiseen väkivaltaan pystyy ihminen, jolla ei ole kykyä myötäelämiseen eikä empatiaan. Siinä kohdassa aivoja, missä empatia ja myötätunto asuvat, on jo alun perinkin ollut puutteita, tai myötätunto ei ole kehittynyt kasvun myötä, vaikka olosuhteet olisivatkin olleet hyvät, Hallikainen vastaa.

Hän ei puhu Koskelan tapauksesta, vaan yleisellä tasolla ihmisen pahuuden syistä.

Hallikaisen mukaan väkivalta voi alkaa näkyä käytöshäiriöinä, koulusta poissaoloina, näpistelynä, muiden kiusaamisena, useimmiten jo alle 10-vuotiaana.

Näin nuori ikä hätkähdyttää kuuntelijaa.

– Kyllähän monien lapsien ja nuorten, jotka päätyvät tänne meidän erityisyksikköömme hoitoon, oireilu on alkanut jo siellä tarhaiässä.

"Ei ihminen pysty antamaan muuta kuin itse on saanut"

Miten lasta voidaan opettaa oikein, podcastissa kysyttiin.

– Ei siihen tarvita muuta kuin, että opetetaan vanhempia palkitsemaan hyvästä käytöksestä ja olemaan palkitsematta väärästä käytöksestä ja olemaan käyttämättä ruumiillista kuritusta.

Hallikaisen mukaan lapsen tai nuoren väkivaltaisen käytöksen taustalla voi olla myös neuropsykiatrisia sairauksia, esimerkiksi autismin kirjon häiriöitä kuten Aspergerin oireyhtymä, yleisesti ottaen oppimisvaikeuksia ja kehityksessä jälkeenjäämistä.

– He eivät oikein kuulu muiden lasten joukkoon, jäävät syrjään, voivat itsekin tulla kiusatuksi, mutta saattavat sitten kostaa sen kiusatuksi tulemisen.

Ongelmat voivat olla myös ylisukupolvisia, muistuttaa ylilääkäri. Jotkut vanhemmat eivät ole valmiita vanhemmuuteen. Joillakin väkivalta yhdistyy lapsuuden kaltoinkohteluun, erityisesti isän väkivaltaisuuteen, päihdeongelmiin ja rikoksiin.

– Lasten ja nuorten omaan aggressiiviseen käytökseen ei ole osattu puuttua ajoissa eikä kotona ole ollut rakentavia samaistumiskohteita. Jos kasvatuksesta puuttuu lämpö ja myötätunto, niitä on vaikea oppia. Ei ihminen pysty kasvuiässä eikä aikuisena antamaan muuta kuin sen, minkä hän on itse saanut, ylikääkäri Hallikainen sanoo.

Kulkeeko viesti viranomaisten välillä?

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo podcastissa, että viesti lapsen tai nuoren ongelmista ei aina kulje eri viranomaisten kesken. Joku luulee, että koulu hoitaa, koulussa taas ajatellaan, että lastensuojelu hoitaa.

– Vaikka uhria ei saa koskaan syyttää, usein on tavallista, etteivät nuoret ja lapset halua tai uskalla kertoa väkivaltakokemuksistaan. Lapsella tai nuorella pitäisi olla joku, jolla on herkkyyttä ja taitoa kohdata, kuunnella ja ymmärtää viestit ja rohkeutta myös kyseenalaistaa kertomuksia esimerkiksi vammojen synnystä.

Lapsiasiainvaltuutettu muistuttaa, että lastensuojelun asiakkaiden määrä on kasvanut 1990-luvulta lähtien. Tällä hetkellä kodin ulkopuolelle on sijoitettu suurempi määrä lapsia kuin koskaan. THL:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) kodin ulkopuolelle oli vuoden 2019 aikana sijoitettuna kaikkiaan 18 928 lasta ja nuorta.

– Lastensuojelussa on liikaa lapsia resursseihin nähden. Tämä laiva pitäisi saada kääntymään: lapset ja nuoret tarvitsivat apua jo kauan ennen sijaishuoltoa.

Pekkarinen kaipaa etenkin teini-ikäisille lastensuojelun asiakkaille enemmän palveluja.

Lastensuojelun entinen työntekijä: Hatkaan lähtijän perään ei voi lähteä, kun työntekijöitä ei ole tarpeeksi