1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. viestintä

Sari Eskelinen menee joka päivä töihin, jotta Kainuun maine paranisi – samanlaista työtä tehdään julkisissa organisaatioissa aiempaa enemmän

Kunnat viestivät aktiivisemmin itse esimerkiksi somessa, ja siksi viestinnän ammattilaisia rekrytään tiuhaan.

viestintä
Kainuun liiton viestintäpäällikkö Sari Eskelinen.
Viestintää ei synny ilman resursseja ja hyvää johtamista, sanoo Kainuun liiton viestintäpäällikkö Sari Eskelinen. Timo Sihvonen / Yle

Sari Eskelinen tekee päivittäin työtä sen eteen, että Kainuu tunnetaan ja maakunnalla olisi mahdollisimman hyvä maine.

Työpäivät kuluvat myös Kainuun liiton sisäisen ja ulkoisen viestinnän hoitamisessa. Erityisesti sisäistä viestintää Eskelinen pitää tärkeänä: toiminen on helppoa, kun porukalla on yhteinen tahto ja tieto siitä, minne ollaan menossa.

– Ulkopuolelle taas on tärkeää viestiä meidän työstä, että kansalaiset tietävät, mitä teemme.

Eskelinen tuli Kainuun liittoon juuri ennen vuoden vaihtetta viestintäpäälliköksi. Kuopiosta Kainuuseen tullut Sari Eskelinen on sitä mieltä, että viestintä on läsnä kaikkien arjessa.

Kainuun liiton viestintäpäällikkö Sari Eskelinen lumikasan päällä, taustalla kaukaveden uimahalli.
Sari Eskelisen mukaan työpaikan pitää osata kertoa itsestään myös ulospäin, että se osaisi houkutella osaajia osaksi organisaatiota. Timo Sihvonen / Yle

Eskelisen kaltaisia viestinnän ammattilaisia kaivataankin entistä enemmän kunnissa.

Journalismin väheneminen lisää organisaatioiden viestintää

Julkisen sektorin toimijat ovat heränneet viestinnän tarpeellisuuteen viime vuosina. Esimerkiksi Kainuussa oli viime vuoden lopulla kolme ison julkisen organisaation mainetyöhön ja viestintään liittyvää paikkaa avoinna.

Sama trendi vaikuttaa olevan koko maassa. Vuonna 2019 Kuntarekryssä oli auki 69 työpaikkaa, joissa mainittiin viestintä työtehtävänä. Vuonna 2020 oli 108 paikkaa avoinna. Kuluvana vuonna paikkoja on ollut jo 33.

Viestinnän ammattilaisten tarve on huomattu myös Kuntaliitossa.

– Yleistuntuma on, että kuntien viestintäammattilaisten määrä on llievässä kasvussa, kertoo verkkopalveluiden kehityspäällikkö Tony Hagerlund sähköpostitse.

Ammatikseen viestiviä on kunnissa tällä hetkellä noin 600–700.

– Joissain kunnissa viestintä on markkinoinnin alla, joissain ei. Joku voi tehdä pääosin viestinnällisiä töitä, vaikka titteli ei vastaa työnkuvaa. Ja ammattinimikkeetkin vaihtelevat.

Hagerlund arvioi, että on entistä enemmän pieniä kuntia, jotka ovat palkanneet ensimmäisen viestinnän ammattilaisensa. Kunnat viestivät aiempaa aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa ja nettisivuillaan.

– Laajemmin kyseessä on uskoakseni trendi, jonka taustalla ovat paikallisen journalismin vähentyneet resurssit. Kunnat eivät astu journalismin tontille, mutta rooli kunnallisen päätöksenteon avaamisessa on aiempaa suurempi. Lisäksi kunnan toimintaa on aiempaa helpompi avata jo päätöksentekovaiheessa, Hagerlund summaa.

Kuuntele Sari Eskelisen ajatuksia viestinnästä ja siitä, oliko koronavuodella vaikutusta viestintään.

Jutusta voi keskustella 24. helmikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi