Miten ihminen ja luonto elävät yhdessä. Savonlinnalainen Mira Jumppanen suunnittelee aiheesta puuväripiirrosta.
Piirroksesta tulee hänen kuvataiteen lukiodiplomityönsä taiteellinen osuus.
– Haluan lukiodiplomilla haastaa itseni tekemään jotain, mitä en normaalisti tekisi, Jumppanen sanoo.
Hän saa työstä todistuksen lukion päättötodistuksen liitteeksi, mutta siitä ei ole kovin suurta hyötyä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.
Tällä hetkellä ainoastaan Lapin yliopisto huomioi lukiodiplomin vuosittain hakuprosessissa. Muiden korkeakoulujen suhtautuminen vaihelee ja pitää selvittää joka vuosi erikseen.
Jatkossa saattaa olla toisin. Lukiodiplomi voisi korvata yhden ylioppilaskokeista, esittää opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä (siirryt toiseen palveluun).
– Muutos saattaa tuoda suomalaiseen yhteiskuntaan uutta ajattelua ja jopa osaamista, jota tänä päivänä tarvitaan. Yhteiskunta tarvitsee luovuuteen ohjaamista, sanoo Savonlinnan taidelukion rehtori ja työryhmän jäsen Reima Härkönen.
Lukiodiplomi on vapaaehtoinen ja itsenäinen projekti. Sen voi suorittaa taito- ja taideaineissa, joista ei järjestetä ylioppilaskokeita. Lopputuloksena voi olla vaikka taulu, lyhytelokuva, konsertti tai demolevy. Projektiin kuuluu myös portfolio-osuus, jossa opiskelija kuvaa työprosessiaan ja arvioi kriittisesti sen lopputulosta.
– Minusta olisi tosi ihana, jos lukiodiplomi voisi korvata yhden kirjoitettavista aineista. Siitä olisi hyötyä varsinkin opiskelijoille, jotka eivät tiedä, mitä he aikovat tehdä jatkossa. Lisäksi lukiodiplomi näyttää erilaista osaamista kuin ylioppilaskokeet, Mira Jumppanen sanoo.
Taideaineiden arvostus nousisi
Myös kuvataiteen ja musiikin opettajat ottaisivat uudistuksen ilolla vastaan. Se nostaisi heidän mukaansa taideaineiden arvostusta ja toisi kursseille nykyistä enemmän opiskelijoita.
– Muutos pelastaisi kuvataideopetuksen lukioissa. Yliopistojen todistusvalinnan pisteytys ajaa aineet epätasa-arvoiseen asemaan. Lukion yleissivistävyys on vaakalaudalla, kun opiskelija panostaa vain aineisiin, joista saa haussa parhaat pisteet. Niitä ovat matematiikka ja äidinkieli, toteaa Ulvilan lukion kuvataideopettaja Meri Mölsä.
Opettajat kertovat, että moni opiskelija haluaisi suorittaa taito- ja taideaineiden kursseja ja lukiodiplomin, mutta aika riittää vain pakollisiin.
Lukiolaiset ottavat lähinnä kirjoitettavien aineiden valinnaisia kursseja, koska korkeakoulujen opiskelijavalinnat painottavat yhä enemmän ylioppilastodistuksen arvosanoja.
Reima Härkösen mukaan korkeakoulut ovat luvanneet antaa diplomille isomman arvon, jos sen asema lukiossa paranee.
– Uudistuksella taideaineet pääsisivät pois marginaalista ja opiskelijat voisivat satsata niihin. Nuoret saisivat arvostusta osaamisestaan, sanoo jyväskyläläisen Schildtin lukion kuvataideopettaja Heidi Möller-Virtanen.
Esitys saa tukea myös lukioiden rehtoreilta. Yli puolet heistä kannatti työryhmän kyselyssä ajatusta, että lukiodiplomi korvaisi jatkossa yhden ylioppilaskokeista.
– Pidän hyvänä asiana, että eri tavalla kuormittavia taito- ja taideaineita tulisi lisää opiskelijoiden elämään, sanoo Jyväskylän lyseon lukion rehtori Osmo Polas.
Lukiolaiset voisivat paremmin
Mira Jumppanen nauttii puuväripiirtämisestä. Lukiodiplomin työstö auttaa rentoutumaan ennen kevään ylioppilaskirjoituksia.
– Taiteeseen saa purettua omia tunteita. Se auttaa stressin kanssa, Jumppanen sanoo.
Opettajat uskovat, että lukiolaisten hyvinvointi lisääntyisi samaa tahtia taito- ja taideaineiden opiskelun kanssa. Ne toisivat vastapainoa teoreettisille aineille.
– Koko ajan puhutaan lukio-opiskelun raskaudesta ja siitä, kuinka huonosti nuoriso voi. Jos opiskelijat voisivat aidosti panostaa koulussa myös taiteisiin ja kulttuuriin, voisi hyvinvointikin lisääntyä, toteaa jyväskyläläinen musiikinopettaja Elina Kallio.
Taito- ja taideaineista on opettajien mukaan hyötyä monissa työpaikoissa ja monilla elämänalueilla. Esimerkiksi kuvataide opettaa mediakriittisyyttä ja kuvanlukutaitoa.
Lukiodiplomia tehdessään opiskelija oppii myös projektin suunnittelua, organisointia ja pitkäjänteisyyttä. Pakollinen portfolio-osio vaatii analyyttistä otetta.
Pienten lukioiden kurssivalikoima paranisi
Jokaisessa lukiossa pitäisi jatkossa voida suorittaa kuvataiteen, musiikin ja liikunnan lukiodiplomi, työryhmä esittää.
Ennen diplomin tekoa on käytävä vähintään neljä kyseisen aineen kurssia, joten lukiossa pitäisi järjestää riittävästi taito- ja taideaineiden opetusta. Osa niistä saatetaan toteuttaa etäopetuksena verkon välityksellä.
Työryhmä laski, että järjestelyt maksaisivat valtiolle noin neljä miljoonaa euroa.
– Toteutuessaan esitys parantaisi pienten lukioiden toteutuvaa taidekurssivalikoimaa, sanoo Muuramen lukion kuvataideopettaja Maria Mäkivirta.
Muuramen pienessä, reilun parinsadan opiskelijan lukiossa lukiodiplomikurssi toteutuu nykyään joka toinen vuosi, joten jokainen opiskelija voi sen halutessaan käydä.
Jyväskyläläisessä Schildtin lukiossa sen sijaan ei järjestetä diplomikurssia, vaan opiskelijat sopivat suorittamisesta kuvataideopettajan kanssa erikseen.
Arviointiin kaivataan yhdenmukaisuutta
Lukiodiplomien arviointi pitäisi yhtenäistää, jos niistä tulee osa ylioppilastutkintoa. Näin totesi työryhmä ja samaa mieltä ovat taideaineiden opettajat. Nykyisin lukiodiplomeista annetaan paljon enemmän hyviä arvosanoja kuin ylioppilaskirjoitusten aineista.
Työryhmä esittää arviointiin kansallista rakennetta, joka toimisi samaan tapaan kuin ylioppilaskokeiden arviointi.
Arviointirakenne maksaisi puoli miljoonaa euroa vuodessa, kun Ylioppilastutkintolautakunnan vuosittaiset kustannukset ovat 7–8 miljoonaa euroa.
– Kaikki lähtee arvioinnista. Sen avulla systeemistä saadaan yhdenvertainen ja lukiodiplomi voi toimia työkaluna opiskelijavalinnoissa, Heidi Möller-Virtanen sanoo.
Diplomiren määrä kolminkertaistuisi
Lukiodiplomin tekijöiden määrä kolminkertaistuisi 16 prosenttiin abiturienteista, arvioi työryhmä. Se tarkoittaisi vuosittain 4 500 tekijää.
Yli puolet diplomeista tehdään nykyisin kuvataiteesta. Myös musiikki ja liikunta ovat suosittuja. Lukiodiplomin voi suorittaa myös kotitaloudesta, mediasta, käsityöstä, tanssista ja teatterista, mutta määrät ovat pieniä.
Työryhmä ehdottaa, että kotitalous muuttuisi yrittäjyyden ja työelämäosaamisen lukiodiplomiksi ja käsityö teknologian diplomiksi.
Reima Härkönen arvioi, että syksyllä 2025 lukion aloittavat voisivat ensimmäisinä korvata yhden ylioppilaskokeen lukiodiplomilla, mikäli uudistus toteutuu. Tällä hetkellä esitys on lausuntokierroksella.
Eduskunta on aiemmin todennut (siirryt toiseen palveluun), että lukiodiplomin asemaa pitäisi parantaa.
Savonlinnalainen Mira Jumppanen haaveilee tietotekniikan tai energiateknologian opinnoista Lappeenrannassa. Hän uskoo, että kuvataiteen osaamisesta voi olla hyötyä jatkossa.
– Taidetta tehdessä ajattelee eri tavalla, ja siitä on varmasti hyötyä muillakin aloilla.