1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. elokuvaohjaajat

Saamelaisten kollektiivinen hätä ja rakkaus omaa kansaa kohtaan saivat Suvi Westin tekemään elokuvan, jonka päähenkilönä on koko kansa

Jos päättäjät näkevät Suvi Westin ohjaaman Eatnameamet – Hiljainen taistelumme -dokumenttielokuvan, on ainakin yksi ohjaajan tavoitteista saavutettu.

elokuvaohjaajat
Elokuvaohjaaja Suvi West helmikuussa 2021 kuvattuna Helsingin Käpylässä.
Elokuvaohjaaja Suvi West asuu Helsingissä, mutta osa vuodesta kuluu kotiseudulla pohjoisessa. Linda Tammela / Yle

Kun Suomen politiikassa saamelaisia koskevat asiat kaatuivat kerta toisensa jälkeen, heräsi elokuvaohjaaja Suvi Westillä halu kertoa tilanteesta dokumenttielokuvan muodossa.

Suomi on saanut vuosikausia muistutuksia ja kehotuksia liittyen sen saamelaispolitiikkaan, mutta esimerkiksi kielelliset oikeudet eivät edelleenkään maassa täysin toteudu (siirryt toiseen palveluun).

Näistä lähtökohdista West alkoi toteuttamaan elokuvaansa viitisen vuotta sitten. Elokuvan toisena ohjaajana ja kuvaajana toimii Westin puoliso, Anssi Kömi. Nyt Eatnameamet – Hiljainen taistelumme on valmis niin valkokankaille kuin virtuaalisille elokuvafestivaaleille. Se on jo nähty muun muassa DocPoint -elokuvafestivaaleilla, jossa se myytiin loppuun kahden ensimmäisen päivän aikana.

Tässä elokuvassa saamelaiset puhuvat itse ja kertovat, millaista painoa he hartioillaan kantavat. Elokuvalla ei siis ole selkeää päähenkilöä, sillä ohjaaja on halunnut antaa äänen koko kansalle.

Eatnameamet – Min jaskes dáistaleapmi / Preassagovva, Suvi West, Docpoint
West käsittelee elokuvassaan muun muassa maankäyttökysymyksiä.Eatnameamet – Min jaskes dáistaleapmi

Elokuva on suunnattu eritoten suomalaisille katsojille. West kuvailee, että se on osoitettu varsinkin sellaisille, jotka epäilevät nykypäivän kolonialismin olemassaoloa. Katsojalle tarjotaan myös näkökulmaa stereotypiaan, jonka valossa saamelaiset yhä useammin nähdään: tyhjästä valittajina.

– Ihmiset ehkä ajattelivat, että saamelaisilla on jokin ongelma ajattelutavassa sen sijaan, että tosissaan löytyisi kolonialismia vielä nykypäivän Suomesta, hän kertoo.

Kuvaus hädästä, yhteisestä epätoivosta

Elokuvassa katsoja saa nähdä osin synkkiäkin kuvauksia saamelaisten tilanteesta. Elokuvan nimikkolause “hiljainen taistelumme” kertoo olennaisesti siitä, millaisia asioita dokumentti käsittelee. Eatnameamet taas on pohjoissaamea ja suomeksi käännettynä sen merkitys on "maamme".

Nykytilanteessa useat aktiivit taistelevat saamelaisten oikeuksien puolesta päivittäin, mutta monet asiat ovat junnanneet paikoillaan vuosikausia. West aloitti elokuvan tekemisen viisi vuotta sitten, ja yhä samat teemat pyörivät saamelaiskeskusteluissa jatkuvasti: maaoikeudet, kielelliset oikeudet, kulttuurin ylläpitoa koskevat uhat.

West piti erittäin tärkeänä sitä, että yksittäisten saamelaisten ajatukset ja tunteet nousisivat esiin. Hän haluaa elokuvan kautta näyttää, etteivät saamelaiset puolusta oikeuksiaan vain huvin vuoksi.

– Minulle oli erittäin tärkeää tuoda esiin se tunne, mitä monet meistä kantavat. Siinä on epätoivoa tai surua, hätää, mutta erityisesti rakkautta, jota tunnemme kansaamme kohtaan, kertoo West.

Elokuvaohjaaja Suvi West helmikuussa 2021 kuvattuna Helsingin Käpylässä.
Viiden vuoden elokuvaprojekti on nyt valmis, ja Suvi Westissä se herättää monenlaisia tunteita. Toisaalta se herättää luopumisen tuskaa, toisaalta vapautumisenkin tunnetta.Linda Tammela / Yle

Dokumenttielokuvassaan West näyttääkin, että kun saamelaiset puolustavat kansansa asioita, niin se nousee rakkaudesta kansaa kohtaan ja hädästä tulevaisuuden suhteen.

Elokuvateattereihin, jos maailmantilanne sallii

Tekoprosessin aikana valtionpolitiikka alkuperäiskansan suhteen äityi Suvi Westin mielestä ajoittain rajuksikin. Tästä esimerkkinä mainittakoon Jäämeren radan suunnitelmat, jotka toteutuessaan halkoisivat saamelaisten paliskuntien laidunmaita. Vaikka valtio lopulta hautasi ajatuksen kannattamattomana, rata on yhä mukana valmisteilla olevassa maakuntakaavassa.

– Tuolloin nousi sellainen suuri kollektiivinen hätä, että millainen meidän tulevaisuutemme on tässä maassa? Eritoten, jos Suomi ei muuta tätä politiikkaa, niin kyllähän meillä on edessämme melkoisen kovat taistelut, sanoo West.

West toivoo, että elokuvan katsoisivat myös päättäjät. Mutta se, miten heidät tavoitetaan, on sitten seuraava haaste.

Yksi elokuva on tuskin vastaus kaikkeen. Se kuitenkin voi olla tukena ja apuna esimerkiksi heille, jotka työskentelevät aktiivisesti saamelaisten oikeuksien parissa.

Yle on yksi elokuvan yhteistyökumppaneista.

Lue seuraavaksi