1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. liito-orava

Miten harventaa talousmetsää, jossa asuu liuta liito-oravia? Suositun retkeilyalueen kupeessa Kokkolassa alkaa keväällä erityisen tarkasti suunniteltu hakkuu

EU:n Liito-orava LIFE-hanke tutkii, miten liito-oravan elinpiirin ja metsänhoidon voisi kivuttomasti yhdistää.

liito-orava
Liito-orava.
Petteri Juuti / Yle

Paukkupakkanen ympäröi vanhan haavan Kokkolan Trullevissa. On hyvin mahdollista, että tämäkin puu on liito-oravan asuinaluetta tai jopa sen pesäpuu.

Trullevi on yksi EU:n Liito-orava LIFE -hankkeessa mukana olevista metsäalueista.

Tiedetään, että siellä elää paljon liito-oravia. Pesiä on löydetty jopa alueen rakennuksista.

– Liito-oravan pesäpuita on Trullevin alueella kartoitettu kaksitoista kappaletta, kertoo Kokkolan kaupungin metsäinsinööri Ahti Räinä.

Lue seuraavaksi: Iso hanke tutkii, miten liito-orava ja maanomistaja pärjäisivät samassa metsässä – edut eivät aina ole kovin kaukana toisistaan

Tänä keväänä Trullevissa suoritetaan hakkuita, jotka on suunniteltu Metsäkeskuksen toimesta hyvinkin tarkasti.

Niiden avulla on tarkoitus mallintaa, miten talousmetsää voisi kasvattaa ja harventaa niin, että elinympäristö pysyy suotuisana myös liito-oravalle.

Osassa toimenpidealuetta tehdään normaalia talousmetsän harvennusta, toisaalla poistetaan poiminta hakkuilla suurimpia kuusia tai harvennetaan tiheikköjä.

Ravinto- ja pesäpaikat sekä kulkuyhteyden jätetään ennalleen sekä puulajisto pyritään saamaan monipuolisemmaksi. Havupuiden osuutta vähennetään.

– Hakataan niin, että liito-oraville jää kulkureitit ja haapoja, jotka ovat liito-oravien pääasiallista ravintoa, Räinä sanoo.

Santtu Korpelainen on luonnossa liikkuja. Liito-oravahavainnot ovat hänelläkin kuitenkin harvassa.

Mies joka näki liito-oravan

Kokkolalainen Santtu Korpelainen saapuu kalareissultaan meren jäältä hiihtäen haastattelupaikalle. Mies on innokas luonnossa liikkuja, joka on joskus jopa nähnyt elävän liito-oravan.

– Oli ilta ja auton tuulilasin edestä kaupungissa se vaan vilahti ja viereiseen mäntyyn ilmestyi harmaa liito-orava, kertoo Santtu Korpelainen

Korpelainen on mielissään, kun kuulee, että Trullevin metsää harvennetaan liito-oravalle suotuisaksi elinympäristöksi.

– Pidetään alueet sellaisena, että harvinaiset lajit säilyvät niin ei tarvitse liito-oravakorttia heilutella joka paikassa, Korpelainen toteaa.

EU rahoittaa hankkeessa mukana myös Viro

EU-rahoitteisessa Liito-orava LIFE-hankkeessa ovat mukana MTK, Metsähallitus ja Metsäkeskus. Koealoja on 38.

Alueet painottuvat Kainuuseen ja Koillismaalle sekä Savoon. Yksittäisiä aloja löytyy ympäri Suomen. Hankkeessa on mukana myös Viro.

Kolo puussa.
Vanha haapa tarjoaa liito-oravalle pesäpuun ja ruokapöydän.Kalle Niskala / Yle

Liito-orava LIFE on alkanut vuonna 2018. Nyt se etenee suunnitelmien mukaan. Hankeaika on kaikkineen 6,5 vuotta, ja seuranta päälle. Tällä hetkellä ollaan toteuttamisvaiheen alussa.

Arvioinnin vaikeus

Kokkolassa Trullevin niemellä liito-oravia voidaan arvioida olevan kymmeniä. Tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa.

– Liito-oravakannan määrää koskevaan kysymykseen virallinen vastaus on, että sitä ei tiedetä, kertoo Liito-orava LIFE-hankkeen projektipäällikkö Eija Hurme.

Arvioita Suomessa elävien liito-oravien määrästa kuitenkin on. Kanta arvioidaan 40 000 – 280 000 yksilöksi.

Laskentoja tehdään yksittäisissä paikoissa koko eläimen levinneisyysalueella, mahdollisimman kattavasti. Ne pyritään tekemään lähes joka vuosi.

Liito-oravan uhanalaisuusluokitus siirtyi parivuotta sitten takaisin vaarantuneeksi, kun huomattiin että kanta olisi laskenut kolmanneksella.

– Nämä luokituksen muutokset perustuvat mahdollisimman luotettavaan seurantaan yli kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana, kertoo Eija Hurme.

– Laskemisen vaikeus johtuu siitä, että liito-orava on erittäin herkkä. Eläin vaihtaa pesää useasti ja liikkuu pääasiassa yöaikaan, Hurme sanoo.

kartta johon merkattu alueita
Liito-orava LIFE-hankeen kartta, kertoo misssä päin Suomea on näitä koehakkuualueita, joilla pyritään kohentamaan liito-oravan elinpiiriä.EU liito-oravat LIFE-hanke

Hakkuut vähentävät kantaa

Liito-oravakannan seuranta on ympäristöministeriön vastuulla ja sitä suorittaa Luonnontieteellinen museo.

Luonnontietellisen museon intendentti Jari Valkama kertoo, että liito-oravien määrää on laskettu tietyiltä koealoilta. Jos tuolta koealalta on hakattu liito-oravan paras elinpiiri, liito-oravat ovat voineet hävitä alueelta kokonaan.

Toisaalta joskus käy niin, että kun joku ruutu hakataan, toiselta ruudulta löytyy papanoita.

– Tuntuu myös siltä, että eroja on vuosien välillä. Viime keväänä, kun ei ollut kunnollista talvea, oli hankalaa nähdä maastossa papanoita, kertoo Valkama..

Hyvästä elinympäristöstä voi liito-orava myös kadota, joten jotain merkitystä on myös petoeläimillä näädällä ja viirupöllöllä. Myös liito-oravan lyhyt elinikä, vain kaksi vuotta, vaikuttaa asiaan.

Lue seuraavaksi:

Katso ja kuule, kuinka lepakot hallitsevat vanhaa louhosta – tiukasti suojeltujen nahkasiipien liikkeistä tiedetään Suomessa yllättävän vähän

Liito-oravan ja metsänomistajan edut yritetään yhdistää Kokkolan Trullevissa – hakkuukokeilut aloitetaan talvella

Liito-oravaperheelle kävi köpelösti: kärppä tuhosi koko pesueen emoa myöten – katso Kuopion museon dramaattiset videot

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi