Paukkupakkanen ympäröi vanhan haavan Kokkolan Trullevissa. On hyvin mahdollista, että tämäkin puu on liito-oravan asuinaluetta tai jopa sen pesäpuu.
Trullevi on yksi EU:n Liito-orava LIFE -hankkeessa mukana olevista metsäalueista.
Tiedetään, että siellä elää paljon liito-oravia. Pesiä on löydetty jopa alueen rakennuksista.
– Liito-oravan pesäpuita on Trullevin alueella kartoitettu kaksitoista kappaletta, kertoo Kokkolan kaupungin metsäinsinööri Ahti Räinä.
Lue seuraavaksi: Iso hanke tutkii, miten liito-orava ja maanomistaja pärjäisivät samassa metsässä – edut eivät aina ole kovin kaukana toisistaan
Tänä keväänä Trullevissa suoritetaan hakkuita, jotka on suunniteltu Metsäkeskuksen toimesta hyvinkin tarkasti.
Niiden avulla on tarkoitus mallintaa, miten talousmetsää voisi kasvattaa ja harventaa niin, että elinympäristö pysyy suotuisana myös liito-oravalle.
Osassa toimenpidealuetta tehdään normaalia talousmetsän harvennusta, toisaalla poistetaan poiminta hakkuilla suurimpia kuusia tai harvennetaan tiheikköjä.
Ravinto- ja pesäpaikat sekä kulkuyhteyden jätetään ennalleen sekä puulajisto pyritään saamaan monipuolisemmaksi. Havupuiden osuutta vähennetään.
– Hakataan niin, että liito-oraville jää kulkureitit ja haapoja, jotka ovat liito-oravien pääasiallista ravintoa, Räinä sanoo.
Mies joka näki liito-oravan
Kokkolalainen Santtu Korpelainen saapuu kalareissultaan meren jäältä hiihtäen haastattelupaikalle. Mies on innokas luonnossa liikkuja, joka on joskus jopa nähnyt elävän liito-oravan.
– Oli ilta ja auton tuulilasin edestä kaupungissa se vaan vilahti ja viereiseen mäntyyn ilmestyi harmaa liito-orava, kertoo Santtu Korpelainen
Korpelainen on mielissään, kun kuulee, että Trullevin metsää harvennetaan liito-oravalle suotuisaksi elinympäristöksi.
– Pidetään alueet sellaisena, että harvinaiset lajit säilyvät niin ei tarvitse liito-oravakorttia heilutella joka paikassa, Korpelainen toteaa.
EU rahoittaa hankkeessa mukana myös Viro
EU-rahoitteisessa Liito-orava LIFE-hankkeessa ovat mukana MTK, Metsähallitus ja Metsäkeskus. Koealoja on 38.
Alueet painottuvat Kainuuseen ja Koillismaalle sekä Savoon. Yksittäisiä aloja löytyy ympäri Suomen. Hankkeessa on mukana myös Viro.
Liito-orava LIFE on alkanut vuonna 2018. Nyt se etenee suunnitelmien mukaan. Hankeaika on kaikkineen 6,5 vuotta, ja seuranta päälle. Tällä hetkellä ollaan toteuttamisvaiheen alussa.
Arvioinnin vaikeus
Kokkolassa Trullevin niemellä liito-oravia voidaan arvioida olevan kymmeniä. Tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa.
– Liito-oravakannan määrää koskevaan kysymykseen virallinen vastaus on, että sitä ei tiedetä, kertoo Liito-orava LIFE-hankkeen projektipäällikkö Eija Hurme.
Arvioita Suomessa elävien liito-oravien määrästa kuitenkin on. Kanta arvioidaan 40 000 – 280 000 yksilöksi.
Laskentoja tehdään yksittäisissä paikoissa koko eläimen levinneisyysalueella, mahdollisimman kattavasti. Ne pyritään tekemään lähes joka vuosi.
Liito-oravan uhanalaisuusluokitus siirtyi parivuotta sitten takaisin vaarantuneeksi, kun huomattiin että kanta olisi laskenut kolmanneksella.
– Nämä luokituksen muutokset perustuvat mahdollisimman luotettavaan seurantaan yli kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana, kertoo Eija Hurme.
– Laskemisen vaikeus johtuu siitä, että liito-orava on erittäin herkkä. Eläin vaihtaa pesää useasti ja liikkuu pääasiassa yöaikaan, Hurme sanoo.
Hakkuut vähentävät kantaa
Liito-oravakannan seuranta on ympäristöministeriön vastuulla ja sitä suorittaa Luonnontieteellinen museo.
Luonnontietellisen museon intendentti Jari Valkama kertoo, että liito-oravien määrää on laskettu tietyiltä koealoilta. Jos tuolta koealalta on hakattu liito-oravan paras elinpiiri, liito-oravat ovat voineet hävitä alueelta kokonaan.
Toisaalta joskus käy niin, että kun joku ruutu hakataan, toiselta ruudulta löytyy papanoita.
– Tuntuu myös siltä, että eroja on vuosien välillä. Viime keväänä, kun ei ollut kunnollista talvea, oli hankalaa nähdä maastossa papanoita, kertoo Valkama..
Hyvästä elinympäristöstä voi liito-orava myös kadota, joten jotain merkitystä on myös petoeläimillä näädällä ja viirupöllöllä. Myös liito-oravan lyhyt elinikä, vain kaksi vuotta, vaikuttaa asiaan.
Lue seuraavaksi:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.