Hallituksen suunnitelma liikenteen päästövähennyksistä keräsi huomattavan määrän näkemyksiä eri organisaatioilta ja myös yksittäisiltä kansalaisilta. Fossiilittoman liikenteen suunnitelman lausuntoaika päättyi perjantaina.
Lausuntoja on saapunut (siirryt toiseen palveluun) jo yli 330 kappaletta, moninkertaisesti enemmän kuin yleensä lausuntopyyntöihin.
Hallituksen suunnitelmassa käydään läpi keinoja, joilla liikenteen päästöt saataisiin puolitettua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
Ensi vaiheessa eli jo tulevana keväänä hallitus voisi päättää tuista ja monista muista keinoista, joilla esimerkiksi edesautetaan sähköautojen latausverkoston kasvua. Tavoitteena on 700 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta aiotaan kasvattaa. Kasvava jakeluvelvoite nostaa bensan ja dieselin hintaa, mutta on liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan keino, joka sopii kaikille.
Koska tuet ja kannusteet eivät välttämättä riitä haluttuun päästövähennykseen, ryhtyy hallitus valmistelemaan liikenteen päästökauppaa. Tämä mainitaan suunnitelmassa kolmantena vaiheena. Polttoaineveroa hallitus ei ministeri Harakan mukaan halua korottaa.
Näin liikenteen päästöt jakautuvat ja näin niiden ennakoidaan kehittyvän jo aiemmin päätetyillä päästövähennystoimilla.
Polttoaineen jakelijoita koskevan päästökaupan valmistelu käyntiin
Ministeriö kertoi aiemmin tällä viikolla, että se asettaa työryhmän arvioimaan kansallisen tieliikenteen päästökaupan toimeenpanoa ja aikataulua. Polttoaineen jakelijoita koskeva päästökauppa tulee, jos muut toimet eivät päästövähennyksiin riitä.
Asetettu työryhmä tekee myös ehdotukset yritysten ja kotitalouksien mahdollisista kompensaatiomalleista eli siitä, kuinka nousevat polttoaineen hinnat voitaisiin hyvittää yrityksille ja pienituloisille kansalaisille.
– Huutokaupattavien oikeuksien määrä supistuu vähitellen niin, että päästökauppa täydentää muita keinoja riittävästi päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä, ministeriön tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) mainittiin.
Päästökaupan valmistelun aikataululle kritiikkiä
Lausunnoissa on kritiikkiä päästökaupan valmistelun aikataululle. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL ihmettelee, miksi hallitus haluaa valmistella kansallista päästökauppaa, kun liikenteen päästövähennyskeinoja mietitään samaan aikaan EU-tasolla.
Järjestö katsoo myös, että päätökset päästökaupasta voidaan tehdä vasta, kun on nähty, miten aiemmat toimet tehoavat.
– Erityisesti ihmetyttää myös kolmannen vaiheen väittäminen ehdolliseksi, jos päästökauppapäätös tehdään riippumatta siitä, miten ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot todellisuudessa vaikuttavat, SKAL lausuu.
Samansuuntaisesti lausutaan Suomen Yrittäjistä.
– Tiekartan kolmannen vaiheen osalta on järkevä katsoa ensin mahdolliset kesällä 2021 EU:ssa ehdotetut toimet, kuten päästökaupan laajentaminen ja autonvalmistajien päästövelvoitteiden kiritykset uusille autoille, Suomen Yrittäjät kommentoi lausunnossaan.
– On epäselvää, miten ensimmäisen ja toisen vaiheen toimenpiteiden konkreettisia päästövähennysvaikutuksia voidaan arvioida jo tulevana syksynä, vaikka niiden tosiasiallinen toimeenpano tulee viemään aikaa, kommentoi Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood tiedotteessa.
Autoalan keskusliitto katsookin lausunnossaan, että liikenteen verotukseen, hinnoitteluun ja kotimaiseen päästökauppaan liittyvät päätökset tulisi siirtää ensi syksystä vuoteen 2023 tai 2024.
SAK: Nousevat autoilun hinnat hyvitettävä pienituloisille
Monissa kansalaisten lausunnoissa arvostellaan autoilun kustannusten nousua päästövähennysten vuoksi. Samaan kiinnittää huomiota Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, joka toivoo arvioita kuluista yrityksille ja kuluttajille.
– Liikenteen kustannusten kasvattaminen erilaisilla hinnoittelukeinoilla (kuten polttoaineverotus, kilometriverotus, polttoaineen myynnin rajoittaminen päästökaupalla, ruuhkamaksut) ei johda kasvuun, vaan heikentää kotitalouksien osto-voimaa ja yritysten investointikykyä, EK:n lausunnossa kirjoitetaan.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK kommentoi suhtautuvansa varovaisen myönteisesti liikenteen päästökauppajärjestelmään.
– Kotimainen päästökauppajärjestelmä sallisi myös vapaudet sen sääntöjen laatimisessa. Esimerkiksi päästökaupan hintakatolla voisi varmistaa, ettei polttoaineiden hinnat nousisi liian korkeiksi, SAK kirjoittaa lausunnossaan.
SAK:n mukaan hinnankorotukset on kompensoitava autoa tarvitseville pienituloisille, olipa valittu ratkaisu mikä tahansa. Toimivimmaksi hyvityskeinoksi SAK mainitsee pienituloisille kohdistetut tuloveronalennukset.
Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen näkee hallituksen aikeissa paljon hyvää vaihtoehtoisista polttoaineista ja autokannan uusiutumisesta. Sitten tulee se mutta:
– Veromallien vaikutusarviot ovat vielä varsin puutteellisia. Sekin on auki, missä järjestyksessä niitä toteutetaan, ja asia on lykätty yli vaalien. Myös verotuksen kokonaisuudistusta pohtiva valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmä on saanut jatkoaikaa yli vaalien. Kokonaisuutta on vaikea arvioida, kun keskeiset poliittiset päätökset vielä puuttuvat, Nieminen kummastelee.
– Mahdolliseksi veroratkaisuksi on esitetty kansallista päästökauppaa, polttoaineiden myyntilupajärjestelmää joka sitten nostaisi mahdollisesti polttoaineiden hintaa jopa kymmeniä senttejä litralta, jos muut keinot eivät pure.
Tiukkoja ilmastotoimia
Vaikka päästövähennyksen keinoista ja monista yksityiskohdista on eri näkemyksiä, pitää enemmistö lausuntonsa antaneista organisaatioista itse tavoitetta liikenteen päästöjen puolittamisesta kannatettavana.
Tiukempiakin toimia haluavia joukossa on. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin Nuoret ilmastodelegaatit toteavat lausunnossaan, että pääpaino liikenteen päästöjen puolittamisessa pitää olla yksityisautolla kuljettavien kilometrien ja syntyvien päästöjen vähentämisessä, koska tällä hetkellä yli puolet liikenteen päästöistä tulee yksityisautoilusta.
– Ehdotamme, että tiekarttaan lisätään tehokkaita keinoja, joilla yksityisautoilusta tulee hankalampaa ja siksi vähemmän huokuttelevaa. Keinoja ovat mm. parkkipaikkojen vähentäminen ja niiden maksullisuus, autottomat alueet kaupungeissa, ruuhkamaksut, hidasteet, alhaiset nopeusrajoitukset jne, ilmastodelegaatit Emma Sairanen ja Ellen Ojala lausuvat.
Ilmastodelegaattien mukaan hallituksen keinopakista puuttuvat oikeasti tehokkaat toimet.
– Tutkijoiden mukaan tehokkain keino vähentää liikenteen pääastöjä olisi fossiilisten polttoaineiden hinnan korottaminen. Tämä keino on otettava osaksi (hallituksen) tiekarttaa, ilmastodelegaatit Sairanen ja Ojala toteavat.
Ilmastodelegaattien mukaan esitetyt keinot kohdistuisivat nimenomaan kaupunkiajamiseen, eivät haja-asutusseudulla tapahtuvaan välttämättömään autoiluun.
Kuinka liikenteen päästöjä on järkevintä vähentää? Keskustelu on auki maanantaihin 22.2. klo 23 saakka.
Lisää aiheesta