1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Viimeinen sana

Lapsiperhehelvetti vai idyllinen arki, kumpi mediassa näkyy? "Emme kerro ihania asioita kannustaaksemme lukijoita hankkimaan lapsia"

Mediaa on syytetty negatiivisesta perhepuheesta, mutta positiivinenkin puhe kuumentaa tunteita. Voiko vanhemmuudesta puhua ilman, että joku loukkaantuu?

Viimeinen sana
Merituuli Saikkonen ja Emmi Nuorgam vieraina tv-ohjelmassa Viimeinen sana. 19.2.2021.
Helsingin Sanomien lifestyle-toimituksen esihenkilö Merituuli Saikkonen ja viestinnän asiantuntija Emmi Nuorgam puivat median perhepuhetta Viimeisessä sanassa.

Neljän lapsen isä, kirjailija Juha Itkonen kertoi onnellisesta perhe-elämästään Helsingin sanomissa (siirryt toiseen palveluun) viime viikonloppuna.

Itkonen kommentoi vanhemmuuteen liittyneitä väitteitä ja sanoi aloittaneensa yhden miehen taistelun, jotta perhe-elämästä tulisi julkisuuteen myös positiivisempia puolia.

Onnellinen perhe -sanoilla otsikoitu juttu ärsytti monia. Muun muassa Nyt-liitteen kolumnistia Eveliina Mäntylää, joka kirjoitti, (siirryt toiseen palveluun) että nuoret eivät tarvitse keskiluokkaista kirjailijaa kertomaan, että lapsettomuus voi harmittaa jälkeenpäin. Yksi provosoituneista oli viestinnän asiantuntija Emmi Nuorgam.

– Jutun asetelma oli ongelmallinen. Siinä suhtauduttiin alentuvasti ihmisiin, joilla ei ole lapsia. Siinä kerrottiin, mitä he ajattelevat kysymättä sitä heiltä itseltään, Nuorgam sanoo Viimeinen sana -mediakritiikkiohjelmassa.

Nuorgamin mielestä Itkosen haastattelu oli taas yksi esimerkki jutusta, joka rakentaa vastakkainasettelua perheellisten ja lapsettomien välille.

Helsingin Sanomien lifestyle-toimituksen esihenkilö Merituuli Saikkonen kertoo, että jutusta tuli myös positiivista palautetta. Kiiteltiin, että Itkonen osasi sanallistaa vanhemmuuden pieniä onnenhetkiä taitavasti.

– Mutta on ihan totta, että osa suuttui ja sanoi, että mitä sinä siellä meitä neuvot!

Perhepuheesta yhteiskunnalliseen keskusteluun

Vanhemmuudesta ja perhe-elämästä on vaikea puhua ilman, että joku loukkaantuu. Saikkonen sanoo, että perinteisestä mediasta sytykkeen ottaneet keskustelut roihahtavat nimenomaan sosiaalisessa mediassa.

– Perhe ja vanhemmuus ovat super-intiimejä, henkilökohtaisia asioita, joihin suhtaudutaan kiihkeydellä. Ei varmaan ole herkempää asiaa kuin vanhemmuus tai se, haluaako lapsia. Se menee lukijoilla tunteisiin ja niin menee tekijöilläkin.

Nuorgamin mielestä ongelmallista on se, että perhekeskusteluissa kuuluu usein vain perinteistä ydinperhettä edustavien ääni. Hänen mielestään perheistä pitäisi puhua yhteiskunnallisena asiana. Keskustelussa tulisi huomioida tasa-arvoon liittyvät ongelmat, toimeentulo, mielenterveysongelmat, tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus ja ilmastonmuutos.

Viimeinen sana ohjelman vieraana Emmi Nuorgam.
Viestinnän asiantuntija Emmi Nuorgam kysyy, miksi perheistä ja lapsista puhutaan mediassa aina lisääntymisen näkökulmasta, vaikka muitakin näkökulmia olisi.Jorge Gonzalez / Yle

– Mua suoraan sanottuna vituttaa, että kun puhutaan lapsettomista ihmisistä, yleistetään usein, että on syynä syntyvyyden laskuun ovat prismaperheet ja se, että ihmiset ovat itsekkäitä, haluvat bilettää. Jotain tällaisia pinnallisia syitä. Pitäisi puhua siitä, miksi ei olla varmoja tulevaisuudesta, Nuorgam napauttaa.

Ei synnytystalkoille ja agendajournalismille

Stereotyyppistä perhettä tarkoittava paljon mediassa käytetty "Prisma-perhe"-termi on lähtöisin vanhemmuuden lykkäämisen syitä selvittäneestä Väestöliiton perhebarometrista (siirryt toiseen palveluun) vuodelta 2017. Barometrista kävi ilmi, että nuorten mielikuvat vanhemmuudesta eivät aina houkutelleet perheenperustamiseen.

Ja mediaa on syytetty näiden mielikuvien (siirryt toiseen palveluun) luomisesta negatiivisen perhepuheen (siirryt toiseen palveluun) myötä. Juha Itkonenkin kertoo Helsingin Sanomien jutussa, että automarket, korvatulehduskierre, unettomuus ja parisuhdeongelmat tulevat mieleen sanaparista lapsiperheen arki. Jutussa mainitaan myös "lapsiperhehelvetti".

Saikkonen sanoo, että Helsingin Sanomat ei ole mukana "synnytystalkoissa" tekemällä positiivisia juttuja vanhemmuudesta.

– Ei me tehdä agendajournalismia. Ei me kerrota perhe-elämästä ihania asioita siksi, että kannustetaan lukijoita hankkimaan lapsia ja täyttämään maa. Jokainen päättää sen aivan itse. Meidän tarkoitus on tuoda monipuolista ja rikasta keskustelua yhteiskuntaan, Saikkonen ilmoittaa.

Viimeinen sana ohjelman vieraana Merituuli Saikkonen.
Helsingin Sanomien lifestyle-toimituksen esihenkilö Merituuli Saikkonen kertoo, että toimituksessa käydään jatkuvaa keskustelua siitä, onko perhettä käsittelevissä jutuissa tarpeeksi erilaisia ääniä.Jorge Gonzalez / Yle

Nuorgam sanoo, että yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuu edelleen ajatus, jossa nainen on kokonainen vasta saadessaan lapsia. Tämä näkyy Nuorgamin mukaan esimerkiksi siinä, että lapsia saanut ei juurikaan joudu selittelemään ratkaisuaan, kun taas lapsettomalta syitä jälkikasvun puuttumiseen udellaan yhtenään.

– Normi siitä, että nainen on myös äiti, on todella vahva, vaikka se ei nyt olisi Hesarin agenda. Tähän liittyy työpaikkojen kulttuuri ja se, mitä me puhuttaisiin kahvipöydissä, jos voisimme siellä istua.

Kohti moniäänisempää perhejournalismia?

Nuorgam ei ole pannut merkille, että median perhepuhe olisi negatiivisesti latautunutta, vaikka ilmiöstä laajasti puhutaankin. Hän viittaa Tampereen yliopiston lisääntymisen tulevaisuutta tutkivaan hankkeeseen (siirryt toiseen palveluun), jossa on käynyt ilmi, että tutkimuskaan ei tunnista perhevastaista puhetta. Lapsenteon lykkääminen on globaali ilmiö – ei diskurssi.

– Onko tämä joku urbaani legenda, johon me koko ajan jostain syystä viitataan ja vedotaan, vaikka se ei oikeasti edes pidä paikkaansa?

Saikkonen sanoo, että toimituksissa tehdään paljon töitä sen eteen, että kuva vanhemmuudesta ja perhe-elämästä olisi mahdollisimman moniääninen.

– Toivoisin, että perhejournalismia olisi enemmän ja se lisäisi ihmisten ymmärrystä itsestään ja muiden valinnoista.

Mutta voiko vanhemmuudesta tai perhe-elämästä ylipäänsä puhua ilman, että joku loukkaantuu?

– Ei voi! Aina joku loukkaantuu, Nuorgam ja Saikkonen vastaavat kuin yhdestä suusta.