1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Utsjoki

Utsjoki on Suomen kylmin ja kuumin paikka, mutta paikallisia ääriolot eivät lannista: "Räntäsade on pahin keli", sanoo kylmyyden ammattilainen

Utsjoella on viime vuosina mitattu välillä Suomen kovimmat pakkaset, välillä kuumimmat helteet.

Utsjoki
Tapio Guttorm työntää lunta kolalla.
Pakkasilla pärjää kerrospukeutumalla, neuvoo Tapio Guttorm. Hän tekee päivittäin ulkotöitä Utsjoella, joka on mitattu tänä talvena Suomen kylmimmäksi paikaksi. Vesa Toppari / Yle

Utsjoki-Kevo on tänä talvena ollut kylmin paikka Suomessa, -41,1 astetta. Useana vuonna peräkkäin tilanne on ollut sama, asteet vain ovat vaihdelleet.

Entinen kylmyyden mekka Kittilän Pokka on siis jäänyt hopealle. Mutta miksi Utsjoki on usein kärkipäässä lämpötiloja mitattaessa?

Yksi syy voi olla se, että Suomen kylmyysennätystä, -51,5 astetta, hallussaan pitävän Pokan lämpötila mitattiin aiemmin jokilaakson varrelta ja nyt ylempää pieneltä harjanteelta. Kevolla taas mittauspiste on aivan Kevojärven rannassa.

Muutoksen myötä Pokan automaattiselta asemalta mitatut lämpötilat eivät enää talvella syöksy syvimpiin pakkasiin, kun taas Kevolla saavutetaan pohjalukemat useammin.

Ilmatieteen laitoksen meteorologin Mikael Friskin mukaan aiemmin Kevolla ei ole mitattu niin alhaisia lämpötiloja kuin nyt.

– Kun mentiin parikymmentä metriä alemmaksi joen varteen ja ollaan paikassa missä vertikaaliset erot ovat suuria ja kylmä ilma voi laskeutua pitkin kurun pohjia ja jokien ja järvien laaksoja, siellä voidaan mitata paljon äärevämpiä lämpötiloja, kuten Kevolla tapahtuu, selittää Frisk, joka toimii Kevon sääaseman vastaavana meteorologina.

Haetaanko mittarikikkailulla ennätyksiä?

Tekee mieli kysyä, ilmoitetaanko tilastoihin mieluummin sellainen lämpötila, millä pääsee helposti ennätysten kirjoihin?

Mitään lämpötilakikkailua meteorologit eivät kuitenkaan tunnista tai tunnusta: kyseessä on aina mittaushetkellä mitattu faktinen lämpötila. Kevolla on kaksi lämpötilan mittauspaikkaa, ylhäällä rinteessä ja järven rannalla. Ne kumpikin antavat virallisia lukemia, eikä voida sanoa, että toinen olisi virallisempi kuin toinen. Käyttäjästä on kiinni kumpaa katsoo.

Lumisia vaivaiskoivuja Utsjoella.
Tyynellä pakkassäällä lämpötila voi vaihdella korkeuden mukaan jopa 10–15 astetta.Vesa Toppari / Yle

Näiden pisteiden välinen lämpötilaero voi pakkaskauden alussa olla useita asteita.

Friskin mukaan kyse on yksinkertaisesti inversioilmiöstä, jota suomalaisissakin korkeuseroissa usein ilmenee.

Inversiossa heikkotuulisen ja selkeän yön aikana maanpinnan lähelle muodostuu sulkukerros, eikä kylmempi ja raskaampi alin ilmakerros pääse leviämään ylöspäin. Kylmimmät lämpötilat mitataan silloin maanpinnassa ja ilma lämpenee ylöspäin noustessa.

Laskettelua harrastaville ilmiö on hyvin tuttu.

– Tunturista laaksoon mentäessä alempana voi olla pakkasta jopa 10–15 astetta enemmän kuin ylhäällä. Tätä ilmiötä on hyvä tutkia Kevolla, siihen on parhaat saumat täällä, kertoo Frisk.

Lämpötilan mittausasema Utsjoen Kevolla.
Ilmatieteen laitoksen mittausasemat ovat muuttuneet automaattisiksi ja niitä on siirretty ihmisten pihoilta paremmin keskimääräistä säätä mittaaviin paikkoihin.Vesa Toppari / Yle

Pokassa oltiin silti pahoillaan, kun mittauspisteen paikkaa muutettiin. Paikalliset kokivat, että heiltä vietiin se ainoa asia, mistä heidän tunnetaan, kylmyys.

Sen on saanut tuntea nahoissaan myös Ilmatieteen laitoksen meteorologi Mikael Frisk.

– Kun nykyään ajaa kairan poikki Inarista Kittilään Pokan kautta, tulee parikin kertaa kysyttyä itseltään, kannattaako pistäytyä kahvilla Pokan Tieva-baarissa. Paikallisten pettymys huokuu läpitunkevana, vaikka paikalla ei olisi kuin baarin isäntä, Frisk nauraa.

Kiusallaan ei Ilmatieteen laitos kuitenkaan mittauspaikkoja muuttele. Ennen mittausasemia hoitivat paikalliset ihmiset manuaalisesti. Nykyään tämä toiminto on automatisoitu.

Samalla mittauspisteet on viety ihmisten pihoilta paikkoihin, joissa ne parhaiten mittaavat alueen keskimääräisiä lämpötiloja.

Postinjakaja Eki Lukkari Utsjoelta.
Pakkanen ei ole koskaan estänyt Eki Lukkaria jakamasta postia. Tuulen lennättämä lumi on sen sijaan osoittautunut ylipääsemättömäksi esteeksi useammin kuin kerran.Vesa Toppari / Yle

Kylmyyden ammattilainen luottaa kerroksiin

Kun sään ja lämpötilojen vaihtelut kasvavat, se vaikuttaa etenkin ulkotöitä tekeviin. Pihat on kolattava ja posti jaettava kelissä kuin kelissä.

Kylmyyden ammattilainen vannookin oikean pukeutumisen nimiin.

– Talvipakkasella enemmän ja kesällä vähän vähemmän vaatetta. Nyt on turvakengät, toppahousut ja toppatakki ja tietysti pipo ja hanskat. Sitten on villakerrasto tuossa välissä, niillä kyllä pärjää hyvin, kiinteistönhoitaja Tapio Guttorm Utsjoen kunnasta kertoo.

Kerrospukeutuminen on tärkeää siksi, että työnteon aikana kertyvä hiki ja kosteus pääsevät hengittävän tekstiilin kautta pois iholta aiheuttamasta kylmän tunnetta.

– En minäkään läpimäräksi pakkaskeleillä kastu, vaikka kuinka heiluisin. Kerroksia kun on sopivasti, niin sillä pärjää, kertoo Guttorm.

Yllättäen Guttormin lempisäät työskentelyyn ovatkin talvella reipas 15 asteen pakkanen ja kesällä saman verran lämpöä. Ehdottoman inhokkipalkinnon työsäiden joukosta saa räntäsade.

– Räntäsade se on kaikista pahin. Se on vihoviimeinen keli. Vesisateellakin pärjää, mutta räntäsade on kaikista surkein keli, tietää Tapio Guttorm.

Rinda Tapiola
Rinda Tapiola on 12 vuodessa Utsjoella tottunut pakkasiin ja kylmään.Vesa Toppari / Yle

Rinda Tapiola tuli Thaimaasta Utsjoelle 12 vuotta sitten. Ennen sitä hän ei ollut koskaan nähnyt lunta. Kylmyyskin oli varsin outo asia.

Nyt hän on sinut kelien kanssa, tottunut pakkaspukeutumiseen ja osaa nauttia erilaisista säistä Utsjoella. Hän uskaltautuu ulos vaikka 40 asteen pakkasilla.

– Täällä on ihan mukavaa. Ihanaa, kun on lunta puissa. Pitää vain lisätä vaatetta, paksusti vaatetta, niin pakkasta ei tarvitse pelätä ja on mukava olla, toteaa Tapiola.

Pakkanen ei pysäytä, mutta viima jäätää

Vuosia postinjakajana työskennellyt Eki Lukkari Utsjoelta on myös kerrospukeutuja. Erona Tapio Guttormin tyyliin on se, että Lukkari suosii karvalakkia pakkasella.

Lukkari ei muista yhtään kertaa, että pakkasen vuoksi olisi posti jäänyt koskaan jakamatta Utsjoella. Muusta syystä kylläkin.

– Viime vuosina on tuisku rietas tukkinut ajoreittejä useinkin. Varsinkin Pulmankijärven tien suunta on jäänyt sen takia jakamatta jonkun kerran tuiskun takia. Kylmän takia minun reiteillä ei koskaan.

Kovat tuulet ovatkin Esa Lukkarin mielestä lisääntyneet viime aikoina. Samalla pakkassäälläkin on tuntunut ikävä viima tämän tästä.

– Nykyään tuntuu varsinkin talvella, ettei tyyntä ja tuuletonta keliä ole lainkaan. Kovallakin pakkasella tuulee. Liekö se sitä ilmastonmuutosta, pohtii Lukkari.

Tuuliin liittyy paljon alueellisia tekijöitä, joissa olisi vielä tutkimista. Yleinen havainto on, että tuulisuus on lisääntynyt, vahvistaa ilmastotutkija Atte Korhola Helsingin yliopistosta.

– Voi sanoa, että tuulet ovat voimistuneet. Rakennusalalla on tehty tutkimus, josta selviää, että rakennukset joutuvat suuremman eroosion ja kulumisen kohteeksi lisääntyneen tuulen ja sen myötä sateiden vuoksi, Korhola sanoo.

Utsjoen taajaman kyltti tienvarressa
Utsjoella on mitattu tämän talven pakkasennätys. Vuoden helle-ennätys puolestaan mitattiin 2016 ja 2017.Vesa Toppari / Yle

Samassa paikassa pakkas- ja lämpöennätys

Pokassa Utsjoki-Kevon asemaa Suomen nykyisin kylmimpänä paikkana jaksetaan edelleenkin kyseenalaistaa, mutta on yksi asia, mihin pokkalaisten nurina ei pysty.

Kun tutkitaan Ilmatieteen laitoksen vuosittaisia tilastoja tarkemmin, niin Utsjoki-Kevo oli vuosina 2016 ja 2017 myös Suomen lämpimin paikka. Kuumia kesiä tuntuu Utsjoella olevan perää perää.

– Kesällä kovat lämpötilat yleensä johtuvat Siperiasta tänne meille. Silloin tuulen virtaus on mantereelta ja ne voivat tulla periaatteessa mihin kolkkaan Suomea tahansa, yhtä hyvin Utsjoelle kuin muualle, kertoo meteorologi Mikael Frisk.

Utsjoella kuitenkin aluskasvusto on varvikkoa joka sitoo lämpöä hyvin ja näin edistää helteen mahdollisuutta paremmin kuin esimerkiksi nurmikko. Myös keskiyön auringolla on osuutensa lämmön tuottoon, tietää ilmastotutkija Atte Korhola.

– Kesän lämpöön liittyy se, että siellä aurinko paistaa läpi vuorokauden. Vaikka se ei yöllä paljon lämmitäkään, niin silti startti on päivälle hyvä, kun aurinkoa piisaa.

Utsjoen sääoloihin vaikuttaa myös se, että se on varsinkin Kevon alueella suomalaisittain hyvin mantereista aluetta ilmastollisesti.

– Se aiheuttaa myös poikkeuksellisia sääilmiöitä tai ainakin äärevöittää lämpötiloja siellä, Korhola sanoo.

23.02. klo 13,45. Lisätty lause: Kevolla on kaksi lämpötilan mittauspaikkaa, ylhäällä rinteessä ja järven rannalla. Ne kumpikin antavat virallisia lukemia, eikä voida sanoa, että toinen olisi virallisempi kuin toinen. Käyttäjästä on kiinni kumpaa katsoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella keskiviikkoon 24.2. kello 23 saakka.

Lue myös: Tämä kesä todisti, että tulevaisuuden äärisäät ovat jo täällä – vaikutukset näkyvät marjametsässä, tien päällä ja pihoissa

Lue seuraavaksi