1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. historia

Oliko Ruotsin kuningas oikeasti natsi? Tai presidentti Rooseveltilla norjalainen salarakas? – selvitimme, miten paljon tv-sarja Atlantic Crossing venyttää todellisuutta

Suosittu norjalaissarja perustuu toisen maailmansodan historiaan ja käsikirjoittajien rikkaaseen mielikuvitukseen.

historia
Partiolaiset esittelevät pyyhkeitä prinsessa Mäarthalle Washingtoniss kesäkuussa 1939.
Amerikkalaiset partiotytöt esittelevät pyyhkeitä prinsessa Märthalle Washingtonissa kesäkuussa 1939. AOP

Historiallisten televisiosarjojen ystäviä on kiehtonut tänään TV-1:llä päättyvä, Norjan yleisradioyhtiön NRK:n sarja Atlantic Crossing. Se kertoo kruununprinsessa Märthan ja tämän perheen dramaattisesta paosta Norjan valtaavan Natsi-Saksan joukkojen tieltä Yhdysvaltoihin.

Kuninkaallinen pakolainen päätyy Yhdysvaltain presidentin Franklin D. Rooseveltin vieraaksi – ja tämän tarinan mukaan myös romanttisten tunteiden kohteeksi.

Historia kertautuu näyttävästi – hurjimpia kohtauksia on saksalaisten pommittajien hyökkäys norjalaislaivaa vastaan. Tapahtuma vastaa todellisuutta, vaikka päivämäärää on hieman muutettu.

Mutta ottaako draama suurempia vapauksia? Sarjan alkuvaiheessa seurataan kuninkaallisen perheen pakoa Pohjois-Norjaan, ja edelleen Ruotsiin rajaportti rikkoen. Dramaattista – ja ilmeisesti myös totta.

Hovineito Ragni (Anneke von der Lippe) kruununprinsessa Märthan (Sofia Helin) vierellä Atlantic Crossing -sarjassa.
Kruununprinsessa Märtha (Sofia Helin) vierellään hovineito Ragni (Anneke von der Lippe) Atlantic Crossing -sarjassa.Cinenord / Yle

Rajan ylityksestä on tosin kaksi kertomusta. Seitsenvuotiaan prinsessa Astridin mukaan seurue rysäytti Ruotsiin rikkoen rajapuomin.

Mukana olleen hovineito Ragnin kymmenvuotias poika Einar Østgaard on sanonut, että tämä ei pidä paikkaansa. Koska Norjan ja Ruotsin rajavartiot sijaitsivat erillään, saattaa kumpikin versio pitää paikkansa.

Mutta pitävätkö historialliset perustiedot paikkaansa vai kuinka suuria vapauksia historiallinen tarina oikein ottaa? Yle tarkisti kolmen sarjaan sisältyvän tapahtumankulun totuudenmukaisuuden.

Dramaattisen historian ohella sarjan juonta kannattelee oletus presidentin ja prinsessan romanssista. Sen totuudellisuutta on syytä epäillä – vaikka ihmissuhteiden salaisuuksia ei faktantarkistus voisikaan paljastaa.

Oliko Ruotsin kuningas pahis?

Kiireisen paon, taivaalta hyökkäävien saksalaiskoneiden ja rajapuomin läpiajon jälkeen saapuu prinsessan seurue veljesmaa Ruotsiin – ja saa sen hovilta kolean vastaanoton.

Tämä odottamaton epäystävällisyys pitää ilmeisesti paikkansa. Ruotsin tuolloinen kuningas Kustaa V kuvataan sarjassa natsihenkisenä Kolmannen valtakunnan johtajien ystävänä – mitä hän myös oli.

Kustaa V, prinsessa Margareta äitinsä kanssa vuonna 1940.
Ruotsin kuningas Kustaa V ja prinsessa Margareta äitinsä kanssa vuonna 1940.Heinrich Hoffman/ / AOP

Ruotsin kuninkaalle olivat miehitetystä Norjasta paenneet sukulaiset kiusallisia vieraita, joista pitäisi päästä eroon. Adolf Hitler,jonka joukoille Ruotsi puolueettomuudestaan huolimatta myönsi kauttakulun, oli hänelle tärkeämpi kaveri.

Käsityksellä naapurimaan tuolloisen kruunupään asenteesta on vankka historiallinen pohja. Saksalaismielisyyttä edisti sekin että Ruotsin kuningatar Victoria oli Saksan entisen keisarin serkku. Kuningas tapasiHitlerinja muita natsijohtajia ennen sodan syttymistä.

Oliko pako Suomen kautta mahdollinen?

Suomi pääsee sarjassa vähemmällä. Maan suhteita natsi-Saksaan ei mainita, eikä liioin sitä, että kohta koittavan jatkosodan aikana Saksan armeija oli rintamavastuussa Pohjois-Suomessa.

Sarjassa kuvan Suomesta muodostaa vain yksi ajonäkymä, jossa on alasammuttu lentokone ja muutama hevosen raato.

Petsamo saa kuitenkin toimia prinsessan ja tämän seurueen porttina pois sotaan suistuvasta Euroopasta. Tämä pitää paikkansa. Petsamon kautta oli mahdollista paeta – se oli tosin hankalaa ja luvanvaraista.

Anneke von der Lippe näyttelee Ragni Østgaardia Atlantic Crossing -sarjassa.
Anneke von der Lippe näyttelee hovineito Ragni Østgaardia Atlantic Crossing -sarjassa.Dusan Martineck / Cinenord Drama / NRK

Petsamon kuuluminen Suomelle – joka todellisuudessakin jäi väliaikaiseksi – sarjassa sivuutetaan. Sitä vastoin suuren huomion saa norjalaiskalastajien isänmaallinen kuorolaulu pakenevan prinsessan kunniaksi.

Atlantille päästään amerikkalaisella rahtilaivalla. Sukellusvenevaaran vuoksi sen kylkiin on maalattu valtavat Yhdysvaltain liput. Saksalaisten miinasulku teki reitin vaaralliseksi kaikille, vaikka Yhdysvallat ei vielä tuolloin ollutkaan sodassa.

Oliko presidentillä ja prinsessalla suhde?

Yhdysvaltain suhde käynnissä olevaan sotaan onkin yksi sarjan pääteemoista. Kenties vielä tärkeämpi on Yhdysvaltain presidentin suhde maahan päätyneeseen prinsessaan.

Tämän puoliso, prinssi Olavi jäi Lontooseen, missä Norjan pakolaishallitus majaili. Pariskunta joutui erilleen, sodanaikaisen Atlantin toisistaan eristämäksi.

Tv-sarjan kantava teema on prinsessa Märthan ja presidentti Rooseveltin välille muodostuva tiivis, jopa romanttinen, suhde. Norjan yleisradioyhtiön NRK:n armottomassa faktantarkistuksessa sellaiselle ei kuitenkaan löytynyt näyttöä.

Eleanor Roosevelt, prinssi Olav, Sara Delano Roosevelt, prinsessa Martha ja  Franklin D. Roosevelt Valkoisessa talossa 1939.
Eleanor Roosevelt, prinssi Olav, Sara Delano Roosevelt, prinsessa Märtha ja Franklin D. Roosevelt Valkoisessa talossa 1939.AOP

Kiistatonta on kuitenkin, että Roosevelt tunsi sympatiaa Norjan asiaa kohtaan, ja vastarinta-armeijaa muodostavalle norjalaisille lahjoitettiin jopa uusi sotalaiva.

Suurta huomiota saa myös Yhdysvaltain sisäinen kamppailu siitä, lähteäkö mukaan maailmansotaan vai pysyäkö siitä erossa. Siitä, oliko prinsessa Märthan suostuttelulla asiassa roolia, ei ole näyttöä. ** **

Historiallinen fakta on kuitenkin se, että presidentti Rooseveltin asetoimitusten verhoksi kehittämän lend-lease-järjestelmän kautta Yhdysvallat välitti aseita Britannialle ja Neuvostoliitolle.

Lopullisesti maan osallistumisen toisen maailmansotaan ratkaisi vasta Japanin yllätyshyökkäys Pearl Harborin laivastotukikohtaan Havaijilla.

Korostaako sarja Norjan merkityksen pilviin?

Näin taitaa käydä. Norjalaisesta näkökulmasta tehty historiasarja nostaa maan merkityksen korkeuksiin, vaikka todellisuudessa Saksa alisti maan nopeasti.

Atlantic Crossing -sarjan jaksoissa Yhdysvaltain presidentti ylistää pohjoisen maan kansaa – ja samalla viehättävää prinsessaa – vuolaasti.

Norjan pakolaishallituksen riitoja kuvataan hartaasti, mutta elämä miehitetyssä maassa jää syrjään. Niinpä sarja ei tarkastele Norjan vastarintaliikettä, eikä Saksan asettaman pahamaineisen nukkehallitsijan Vidkun Quislingin nimeä edes mainita. Todellisessa elämässä hänet teloitettiin sodan jälkeen maanpetturina.

Kuningas Haakon, prinsessa Martha ja prinssi Olav lapsineen palasivat kotiin Norjan vapautuksen jälkeen 1945.
Kuningas Haakon, prinsessa Märtha ja prinssi Olav lapsineen palasivat kotiin Norjan vapautuksen jälkeen 1945.AOP

Saksan Yhdysvaltain itärannikolle sukellusveneistä jättämät sabotöörit ovat uhkana sarjan loppupuolella. Tämä historiallinen viittaus pitää paikkansa.

Saksa yritti tällä toimella pelotella amerikkalaisia näiden kotiovilla, mutta hanke oli historioitsijoiden mukaan heikko ja huonosti valmisteltu. Sen ei tiedetä uhanneen presidentin tai tämän norjalaisvieraan turvallisuutta, kuten sarjassa kuvataan.

Sarjan päättyessä kruununprinsessa palaa puolisoineen Norjaan, mitä korostetaan aidoilla historiallisilla kuvilla. Loppukohtaus pitää siis paikkansa – mutta toisin kuin Atlantic Crossing -sarja kuvailee, pidetään heidän avioliittoaan onnellisena.

Ja toisin kuin saduissa, prinsessasta ei koskaan tullut kuningatarta. Kruununprinsessa Märtha menehtyi sairauteen yhdeksän vuotta kotimaahan paluun jälkeen. Hänen miehensä prinssi Olavi kruunattiin vuonna 1957 Norjan kuninkaaksi.

Lue lisää:

Tämä juttu perustuu pääosin Yle Svenskan sivuilla olevaan artikkeliin, jossa Atlantic Crossing -sarjan tapahtumia käsitellään yksityiskohtaisesti.

Suomalainen Anni Gullichsen alkoi katsoa uutta tv-sarjaa ja huomasi siinä tutun nimen – isotäti olikin osa Norjan hovia: "Isoin yllätys"

Atlantic Crossing -sarja on kokonaisuudessaan nähtävillä Yle areenalla.

Norjan yleisradioyhtiön NRK:n sivuilla (siirryt toiseen palveluun)Atlantic Crossing -sarjasta löytyy runsaasti materiaalia.

Lue seuraavaksi