Hyppää sisältöön

Johannes, Jukka ja Mikko jäivät kotiin lapsen kanssa – selvitimme, onko uusi perhevapaamalli riittävä kannustin tuleville isille

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustemallin mukaan noin neljännes isistä on isyysvapaalla jatkossa nykyistä pidempään.

Johannes Laakio aikoo olla perhevapaalla neljän kuukauden ajan. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Helsinkiläinen Johannes Laakio on istunut viime kuukausien ajan palavereiden sijaan leikkipuistossa. Markkinointialan työt ovat vaihtuneet perheen kuopuksen hoitoon.

36-vuotiaalle Laakiolle oli selvää jäädä kotiin. Perheen esikoista Laakio hoiti kotona seitsemän kuukauden ajan, ja kokemukset olivat hyviä.

– Vanhempainvapaalla oleminen auttaa avartamaan omaa maailmaa. Molemmilla vanhemmilla on parempi ymmärrys siitä, millaista on arki lapsen kanssa. Tärkeintä on kuitenkin mahdollisuus päästä syventämään omaa suhdetta lapseen, Laakio sanoo.

Työelämässä suhtautuminen isien pitkiin hoitojaksoihin vaihtelee.

Laakion nykyisessä työpaikassa uutinen hoitovapaalle jäämisestä otettiin kannustavasti vastaan.

Esikoisen kanssa, edellisessä työssä, tilanne oli toinen.

– Toimitusjohtajan ensikommentti ilmoitukseen jäädä hoitovapaille oli, että kai ymmärrät, että tämä hankaloittaa hemmetisti meidän hommia täällä.

Johannes Laakion mielestä perhevapaalla tärkeintä on mahdollisuus luoda aiempaa syvempi suhde omaan lapseen. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Perhevapaauudistus patistaa isiä pidemmille vapaille

Hallituksen ajamassa perhevapaauudistuksessa tavoitteena on saada yhä useampi isä viettämään Laakion tapaan pidempiä jaksoja pienen lapsen kanssa kotona.

Uudistuksen toivotaan parantavan tasa-arvoa kahdella tavalla.

Ensinnäkin naisten työmarkkina-aseman odotetaan parantuvan, jos myös miehet ovat pidempiä jaksoja poissa pienen lapsen hoidon takia. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen voisi vähentää nuorten naisten syrjintää työelämässä.

Toiseksi isien perhevapaat tasaisivat vastuuta lapsen hoidosta.

Hallituksen esitysluonnoksessa (siirryt toiseen palveluun) viitataan tutkimuksiin, joiden mukaan isien perhevapaiden käyttö tarkoittaa tasaisempaa työnjakoa lasten hoidossa myös perhevapaan jälkeen. Tämän puolestaan arvioidaan lisäävän tyytyväisyyttä parisuhteissa.

Porvoolainen 33-vuotias Mikko Valtonen hoitaa täysipäiväisesti tytärtään Elleä seitsemän kuukauden ajan. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Myös toista kertaa perhevapaalla oleva Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen on huomannut, että esikoisen kanssa kotona vietetyllä ajalla on ollut hyvä vaikutus vanhempien ja lapsen suhteeseen myös perhevapaan päätyttyä.

– Sillä on ollut varmasti oma vaikutuksensa siihen, että lapsella on tiivis ja läheinen suhde molempiin vanhempiin. Lapsi voi kääntyä molempien puoleen, Valtonen sanoo.

Vain neljännes isistä hyödyntää kaikki isyysvapaat

Isien pienten lasten hoitoon käyttämä aika on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana selvästi, mutta täysimääräisesti isille korvamerkittyjä vapaita hyödyntää tällä hetkellä vain runsas neljännes isistä.

Isille on nykyjärjestelmässä kiintiöity kaksi perhevapaata, joista ensimmäinen osa on kolme viikkoa ja toisen osan voi käyttää myöhemmin. Yhteensä vapaita voi käyttää runsaat kaksi kuukautta.

Suurin osa isistä käyttää ainakin äidin kanssa samaan aikaan pidettävät kolme viikkoa, mutta neljännes isistä ei hyödynnä isyysvapaita lainkaan.

Lisäksi nykyjärjestelmässä on noin kuuden kuukauden mittainen ansiosidonnainen vanhempainvapaa, jonka isät ja äidit voivat vapaasti jakaa keskenään. Käytännössä se menee lähes aina äidille.

Ansiosidonnaisen vanhempainvapaan jälkeen kumpi tahansa vanhemmista voi jäädä hoitovapaalle ja saada tältä ajalta kotihoidon tukea siihen asti, kun lapsi täyttää kolme. Kotihoidon tukeen ei ole tulossa muutoksia.

Hallituksen esittelemässä perhevapaamallissa isille kiintiöity osuus pidentyisi kahdesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Tätä osuutta ei voisi siirtää toiselle vanhemmalle, vaan vapaat jäävät kokonaan pitämättä, jos isä ei niitä hyödynnä.

Uudistuksen tavoitteiden toteutuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka innokkaasti isät tarttuvat tarjolle tuleviin vapaakuukausiin.

Porvoolainen Mikko Valtonen tyttärensä kanssa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Ennustemallin mukaan noin neljännes isistä pidentää isyysvapaitaan

Palkansaajien tutkimuslaitoksella on kehitetty perhevapaauudistuksen vaikutuksia arvioiva malli (siirryt toiseen palveluun). Se yrittää ennakoida, miten paljon isät ja äidit käyttävät eri etuuksia.

Yle pyysi tutkimuslaitosta arvioimaan isien perhevapaiden käyttöä hallituksen alkuviikosta julkistamien tietojen pohjalta.

Mallissa on otettu huomioon se, miten perhevapaita käytetään nyt ja miten eri tutkimusten mukaan vanhemmat reagoivat muutoksiin vanhempainvapaissa.

Ennusteen mukaan myös jatkossa 95 prosenttia äideistä on ainakin yhdeksän kuukautta kotona lapsen syntymän jälkeen.

Pääasiassa pidempiä isyysvapaita hyödyntää jatkossakin noin neljännes isistä. Suunnilleen sama osuus isistä on käyttänyt nykyisessä järjestelmässä tarjolla olleet kahden kuukauden isyysvapaat.

Isien neljään kuukauteen pidentynyttä kiintiötä hyödyntää jatkossa täysimääräisesti 13 prosenttia isistä. Jatkossakaan neljännes isistä ei hyödynnä isyysvapaata lainkaan.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen sanoo mallin antaman etukäteisarvion tarkoittavan vain marginaalista lisäystä tasa-arvoon.

– On epäuskottavaa, että ne jotka eivät käytä isyysvapaita ollenkaan, käyttäisivät niitä myöskään etuuksien muutoksen jälkeen. Mallin mukaan noin neljännes isistä on jatkossa isyysvapaalla kuukauden tai kaksi nykyistä pidempään, Kosonen sanoo.

Isille kiintiöidyt vapaat ovat nykyjärjestelmässäkin ansiosidonnaisia, eli ne korvaavat suuren osan palkasta.

Nordean pari vuotta sitten esittelemien laskelmien mukaan kahden työssäkäyvän vanhemman perheessä isän olisi usein taloudellisesti kannattavaa käyttää maksimimäärä isyysvapaata.

Kososen mukaan syyt isyysvapaiden käyttämättä jättämiseen ovatkin muualla kuin taloudellisissa kannustimissa.

– Isyysvapaa on aika antelias. Syitä täytyy etsiä ennemminkin kulttuurisista tekijöistä, Kosonen sanoo.

Työkiireet esteenä isyysvapaan käyttämiselle

Isien perhevapaiden käyttöä tutkinut THL:n erikoistutkija Johanna Närvi sanoo, että taloussyyt nousevat kyselytutkimuksissa tärkeimmäksi perusteeksi jättää isyysvapaat käyttämättä.

Närvin mukaan vaikutuksia ei ole perheissä kuitenkaan aina laskettu kovin tarkkaan.

– Se on tavallaan helppo syy sanoa. Mutta usein kun on tehty laskelmia, on havaittu, että vaikutukset voivat olla perheelle taloudellisesti jopa myönteisiä, Närvi sanoo.

Toisaalta monissa perheissä äideillä ei ole välttämättä työsuhdetta, mihin palata.

Lisäksi kyselyissä esteiksi isyysvapaiden pitämiselle nousevat isien työkiireet, poissaolo työstä koetaan liian hankalaksi.

Asiantuntijatehtävissä työskentelevä Jukka Keski-Valkama on kotona seitsemän kuukautta poikansa Jesperin kanssa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Koulutetut isät useammin pidemmällä isyysvapaalla

Espoolainen 43-vuotias Jukka Keski-Valkama hoitaa perheen toista lasta, vuoden ikäistä Jesperiä, kotona seitsemän kuukauden ajan.

Lapsi oli odotettu, ja asiantuntijatehtävissä työskentelevän Keski-Valkaman työtilanne mahdollisti poissaolon.

– Polku vanhemmuuteen on ollut pitkä, eikä isäksi tuleminen ollut mitenkään itsestään selvää. Ensimmäisen lapsen aikaan en ollut hirveän pitkään poissa työelämästä työpaikan vaihdoksen takia, mutta toisen osalta sovittiin, että nyt on minun vuoroni käyttää pidempi periodi kotona, Keski-Valkama sanoo.

Keski-Valkama uskoo, että nykyisen perhevapaajärjestelmän monimutkaisuus ja työelämän vaatimukset vaikuttavat haluttomuuteen käyttää isyysvapaita.

– Uran alkupuolella erityisesti miesvaltaisilla ja kilpailullisilla työpaikoilla voi olla ajatus siitä, että poissaolo vaikuttaa omaan uraan. Nyt tosin on isojakin johtajia ollut isyysvapaalla, eikä se ole vaikuttanut heidän uraansa, joten tämäkin on toivottavasti muuttumassa, Keski-Valkama sanoo.

THL:n erikoistutkija Närvi kertoo korkeammin koulutettujen ja toimihenkilöasemassa olevien isien käyttävän isyysvapaita useammin.

Asiantuntijatehtävissä työskentelevillä yhtenä syynä isyysvapaalle jäämiseen näkyy kokemus siitä, että työ on joustavaa.

– Työpaikalla vallitseva kulttuuri vaikuttaa asiaan. Jos nähdään, että muutkin isät ovat pitäneet vapaita, se luo myönteistä kulttuuria ja uusia normeja. Isyysvapaalle jäämistä ei pidetäkään enää niin erikoisena, Närvi sanoo.

Kääntöpuolena asiantuntijatehtävissä työskenteleville sijaisten palkkaaminen voi olla vaikeaa, mikä saattaa näkyä töiden ruuhkautumisena ennen isyysvapaata tai pakkona hoitaa työasioita myös isyysvapaan aikana.

Asenteet muuttuvat hitaasti

Helsinkiläisen Johannes Laakion lähipiirissä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että isä on vähintään muutaman kuukauden mittaisen jakson kotona lapsen kanssa.

Laakio tunnistaa lähipiirinsä kuuluvan tilastoissa pieneen vähemmistöön.

Johannes Laakion lähipiirissä isien perhevapaiden käyttö on yleistä. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

– Kuulumme varmasti siihen melko hyväosaisten pääkaupunkiseutulaisten kuplaan, jossa molemmat vanhemmat ovat korkeakoulutettuja ja keskituloisissa töissä. Tiedän, että isien perhevapaiden käyttö ei ole todellisuutta hirveän laajalti Suomessa, Laakio sanoo.

Kotonaan lasta hoitava Mikko Valtonen uskoo, että asenteet hoitovastuun jakautumisesta muuttuvat hitaasti, mutta perhevapaauudistus voi nopeuttaa muutosta.

– Taustalla on pitkä historia siitä, miten lapsia pitäisi hoitaa. Siihen menee aikaa, ennen kuin ajattelu ja asenteet yhteiskunnassa muuttuvat. Kyse ei ole vain isistä. Tiedän myös tapauksia, joissa äidit eivät halua antaa isälle mahdollisuuksia jäädä kotiin.

Kuntavaaleihin SDP:n ehdokkaana osallistuva Valtonen on tyytyväinen perhevapaauudistukseen ja erityisesti sen mahdollistamiin joustoihin, mutta pettynyt kotihoidon tuen jättämisestä ennalleen.

– Kotihoidon tukeen ei ollut rohkeutta puuttua. Se on harmillista, koska me tiedämme, millainen vaikutus sillä on erityisesti naisten työuraan, palkkakehitykseen ja eläkkeisiin, Valtonen sanoo.

Kotihoidon tuen säilyttäminen ennallaan ei kerää kiitosta myöskään Palkansaajien tutkimuslaitoksen Tuomas Kososelta. Hänen mielestään kotihoidon tuki pitäisi muiden Pohjoismaiden tapaan lyhentää 1,5 vuoteen.

– Isien vapaiden lisääminen ei hirveästi muuta äitien tilannetta. Kyse on siitä, mihin sosiaaliturvajärjestelmä ohjaa. Nyt se ohjaa sukupuolten tasa-arvon, äitien työuran ja tutkimusten mukaan myös lasten kehityksen kannalta huonoon suuntaan, Kosonen sanoo.

Uusi perhevapaamalli lähti lausuntokierrokselle tällä viikolla. Sen olisi tarkoitus astua voimaan elokuussa 2022.

Lisää aiheesta:

.
.