1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. VTT

VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara: EU:n elvytysrahat pitäisi suunnata tulevaisuuden aloille

Kvanttiteknologia ja biotalous ovat aloja, jotka nostavat tuottavuutta, kunhan kyetään kehittämään innovaatioita, sanoo Vasara.

VTT
Antti Vasara.
Katso VTT:n toimitusjohtajan Antti Vasaran haastattelu TV1:n Ykkösaamussa yllä olevaa kuva klikkaamalla.

EU:n tutkimus- ja tuotekehitysrahat tulisi kohdentaa uusiin teknologioihin. Elvytysrahat tulisi käyttää uudistavasti, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.

Kaikki hyvinvointi syntyy tuottavuuden nostamisen kautta ja tuottavuuden nostaminen onnistuu ainostaan, jos onnistumme tekemään innovaatioita, Vasara totesi TV1:n Ykkösaamussa lauantaina Seija Vaaherkummun haastattelussa.

– On Suomen etu, että esimerkiksi kvanttiteollisuus lähtisi Suomessa kasvamaan. Suomessa on Euroopan johtavia yrityksiä tällä alalla, sanoo VTT:n toimitusjohtaja.

Esimerkkinä Vasara mainitsee kvanttitietokoneita valmistavan IQM:n ja kylmäteknologiayritys Blueforsin, jotka ovat synnyttämässä ympärilleen myös muuta yritystoimintaa.

Äärimmäisen tarkkaan laskemiseen kykenevien kvanttitietokoneiden odotetaan mullistavan lähitulevaisuudessa materiaalinsuunnittelun, kuten esimerkiksi lääkesuunnittelun.

Lue lisää: "Mahdottoman mahdolliseksi tekevä laite" – Näin VTT:n johtaja kuvailee Suomeen tulevaa kvanttitietokonetta

Uusien teknologioiden kehittämisen suurimpina jarruina Vasara näkee Suomen pienuuden ja kysymyksen siitä, kuinka rohkeasti täällä lähdetään uudistamaan.

– Suomi on pieni maa, täällä ei voi olla kaikkien alojen huippuja. Yksi kysymys on miten saadaan investoinnit toteutumaan Suomessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut laskua siinä, kuinka paljon Suomi panostaa teknologiahankkeisiin, toteaa Vasara.

Suomalainen teknologiayritys Vaisala on esimerkki maailmalla menestyneestä yrityksestä. Vaisalan mittalaitteita on muun muassa Marsiin lähetetyn luotaimen matkassa. Vasaran mukaan Vaisala edustaa suomalaisten teknologiayritysten parhaimmistoa, joka on osannut myös markkinoida tuotteitaan.

– Vaisala on maailman johtava firma sään mittauksessa ja siihen liittyvissä asioissa. He ovat pitkäjänteisesti muuttaneet huipputieteen teknologisiksi ratkaisuiksi, joilla on saatu vastauksia tärkeisiin kysymyksiin, perustelee VTT:n toimitusjohtaja.

Vaisalan kaltaisten huippuyritysten luominen Suomeen vaatisi Vasaran mukaan muun muassa yritysten pitkäaikaista omistusta, perustutkimusta ja sen soveltamista käytäntöön ja usein myös julkisten ja yksityisten tutkimusyksiköiden yhteistyötä.

– Lisäksi tarvitaan rahaa, tahtoa ja rohkeutta mennä uusille alueille. Aina on olemassa epäonnistumisen riski, mutta hyvät firmat innostuvat siitä, että on riskejä ja vaikeaa, painottaa Vasara.

Esimerkiksi VTT:n yhteistyössä IQM yhtiön kanssa kehittämä kvanttitietokone olisi yksi innovaatio, jonka odotetaan tuovan uusia tutkimus- ja liiketoimintamahdollisuuksia.

– Yhdysvallat on erittäin pitkällä. Eurooppa on kunniallisesti kisassa menossa ja Suomessa on alalla pitkät perinteet ja olemme Euroopassa kärkeä, toteaa Vasara.

Ruuantuotantoon on löydettävä uusia ratkaisuja

Ihmiskunnan suurimmat ongelmat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vaikuttavat jokaisen arkeen kaikkialla maailmassa.

Luonnon monimuotoisuuden ehtyminen voi ensimmäisenä näkyä esimerkiksi elintarvikkeiden hinnassa. Hyönteiskato, ylikalastus ja maaperän köyhtyminen vaikuttavat ihmiskunnan kykyyn tuottaa ravintoa ja sitä kautta ruoan hintaan.

Maailman ruokkiminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kytkeytyvät toisiinsa.

– Ruuantuotantomenetelmillä, jotka nyt ovat käytössä, maailma ei tule pärjäämään. Me tarvitsemme lisäksi muita. Yksi mahdollinen tapa on esimerkiksi solumaatalous, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.

VTT on mukana etsimässä ratkaisuja ruokahävikkiin (siirryt toiseen palveluun) ja maailman ravintopulaan kehittämällä uusia innovaatioita, joiden avulla voidaan vähentää hävikkiä, siirtyä kasvispainotteisempaan ruokavalioon sekä tuottaa tiettyjä ruoka-aineita, kuten esimerkiksi valkuaisaineita bioreaktoreissa tuotantoeläinten sijaan.

– Nämä ovat tapoja, joilla voidaan vähentää painetta tavalliselta maataloudelta, sanoo Vasara.

Pelosta pitäisi siirtyä toivoon

Toimitusjohtaja Vasara haluaisi, että puhe ilmastonmuutoksesta tuottaisi kauhistelun sijaan toivoa.

– Keskustelu toisinaan keskittyy liikaa siihen, onko ilmastonmuutos totta ja mitä uhkia ja luopumista sen ratkaiseminen synnyttää. Asia pitäisi kääntää juuri toisinpäin eli toivoksi siitä, että ihmiskuntana meillä ei ole vaihtoehtoa olla ratkaisematta tätä haastetta, ja että juuri ne ratkaisut tuovat sitä toivoa ja hyvinvointia.

Vaikka globaalit uhkakuvat ilmastonmuutoksesta voivat ahdistaa, kaikki voivat olla osa ratkaisua. Vasara toivoo, että ilmastoahdistus muuttuisi ilmastotoiminnaksi.

– Paras ratkaisu nuorten ilmastoahdistukseen on opiskella sellaista alaa, jossa pääsee ratkaisemaan ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita ja siten olla osa ratkaisua. Ilmastonmuutoksen kaltaiset systeemiset haasteet ratkotaan vain monitieteellisellä yhteistyöllä, joten siinä mielessä vaihtoehtoja riittää kaikille.

Ennakointi on ollut koronavuoden tärkeimpiä oppeja

Koronavuoden aikana monen yrityksen liiketoiminta mureni alta. Nyt niin yritykset kuin muu yhteiskuntakin odottavat palautumista normaalitilanteeseen rokotteiden avulla.

Niitäkin tapauksia löytyy, joissa yritykset lähtivät uudistamaan omaa toimintaansa, ei vain hienosäätämällä vaan mullistamalla omaa toimintaansa.

– Ne avasivat ihan uusia mahdollisuuksia kasvulle ratkaisemalla koronatilanteeseen liittyviä haasteita. Siinä mielessä ennakointi ja jatkuva muutos ovat koronavuoden tärkeimpiä oppeja, sanoo Vasara.

Lue lisää

Bill Gates listaa, mitä ilmastonmuutoksen eteen pitäisi tehdä: puhdasta sähköä ja roppakaupalla mullistavia teknologioita

Lue seuraavaksi