1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. patsaat

Palaako Rauta-Feliks Lubjankan aukiolle? Moskovassa järjestetään kansanäänestys Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun perustajan patsaasta

Dzeržinskin patsas siirrettiin pois aukiolta, kun vanhoilliskommunistien vallankaappausyritys epäonnistui vuonna 1991.

patsaat
Dzeržinskin patsas seisoo jalustalla aukion keskellä. Takana näkyy Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun päämaja.
Feliks Dzeržinskin patsas seisoi Lubjankan aukiolla vuonna 1988. Maa oli tuolloin Neuvostoliitto ja päämajaansa taustalla näkyvässä rakennuksessa piti turvallisuuspalvelu KGB.Greg Mathieson / AOP

MoskovaVenäjän pääkaupungissa Moskovassa järjestetään (siirryt toiseen palveluun) verkossa toteutettava kansanäänestys Neuvostoliiton salaisen poliisin Tšekan perustajan Feliks Dzeržinskin (1877–1926) patsaan palauttamisesta Lubjankan aukiolle turvallisuuspalvelu FSB:n päämajan eteen.

Dzeržinskin patsaan poistaminen aukiolta symboloi aikoinaan neuvostovallan kaatumista.

Lubjankan aukio sijaitsee Moskovan ydinkeskustassa, ja sen laidalla sijaitsevassa suuressa uusbarokkista tyyliä edustavassa rakennuksessa ovat pitäneet majaansa Neuvostoliiton turvallisuuspalvelut vuodesta 1918. Nyt siellä toimii niiden perillinen FSB.

Vanhan vitsin mukaan kyseessä on Moskovan korkein rakennus, koska sen kellarista näkee Siperiaan asti.

Äänestäjille annetaan kaksi vaihtoehtoa: joko Dzeržinskin patsas tai Novgorodin suuriruhtinaan Aleksanteri Nevskin (1219–1263) patsas. Pyhä Aleksanteri Nevalainen torjui kahdesti Novgorodia lännestä uhanneet sotavoimat.

Äänestys alkaa 25. helmikuuta ja päättyy 5. maaliskuuta, joka on sattumoisin myös neuvostodiktaattori Josif Stalinin kuoleman vuosipäivä.

Äänestyksen järjestää Moskovan julkinen palatsi, jonka tehtävänä on toimia asukkaiden, kansalaisjärjestöjen ja hallinnon välillä.

Äänestys ei sido Moskovan pormestarin tai kaupunginvaltuuston käsiä.

Joukko bloggaajia ja kirjailijoita, muun muassa äärioikeistolaisen Zavtra-lehden päätoimittaja Aleksandr Prohanov, sekä järjestö Venäjän upseerit oli esittänyt patsaan palauttamista.

Kyseessä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun Dzeržinskin patsaan palauttamista esitetään.

Vuonna 2017 sitä esitti presidentti Vladimir Putinille Venäjän kommunistipuolueen KPRF:n johtaja Gennadi Zjuganov.

Venäjällä on esitetty sellaisiakin arvioita, että hankkeella patsaan palauttamiseksi yritetään kääntää huomiota oikeasti kipeistä ajankohtaisista kysymyksistä kuten oppositiojohtaja Aleksei Navalnyille annetusta vankeustuomiosta ja sen synnyttämistä protesteista.

Dzeržinskin patsas. Taustalla näkyy lehdettömiä puita ja tornimainen kerrostalo.
Dzeržinskin patsas on nykyisin Muzeon-patsaspuistossa.Yuri Kochetkov / EPA

Epäonnistunut kaappausyritys kaatoi patsaankin

Kun vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritys elokuussa 1991 kaatui, väkijoukko yritti kaataa patsaan Lubjankan aukiolla silloisen turvallisuuspalvelu KGB:n päämajan edustalla.

Moskovan uudistusmielinen kaupunginhallinto siirrätti sen sijoiltaan.

Sittemmin patsas on seissyt Muzeon-patsaspuistossa useiden muiden neuvostovallan kaatumisen jälkeen siirrettyjen patsaiden kanssa.

– Patsaan kaataminen tuntui kulminaatiopisteeltä kansan voitossa Dzeržinskin tšekisteistä, pitkän linjan ihmisoikeusaktivisti Lev Ponomarjov sanoi New Yorker -lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) viime vuonna.

– Nyt kaikki nämä vuodet jälkeenpäin pelkään, että vallankaappaajat ovat voitokkaita ja tšekistit johtavat taas maata.

Patsas pystytettiin aukiolle turvallisuuspalvelun päämajan edustalla vuonna 1958. Läsnä oli muun muassa Neuvostoliiton silloinen johtaja Nikita Hruštšov.

Lubjankan aukiolla on Solovetskin kivi -muistomerkki, jonka Memorial-järjestö pystytti lokakuussa 1990 Neuvostoliiton vankileirijärjestelmän uhrien muistoksi. Kyseessä on kivi, joka on tuotu Solovetskin vankileiriltä Vienanmereltä.

Mustavalkoisessa kuvassa Dzeržinski ja Stalin istuvat puutarhassa.Stalin pitää kättään Dzeržinskin olkapäällä. Molemmat hymyilevät, Stalin leveämmin.
Neuvostoliiton ensimmäisen salaisen poliisin Tšekan perustaja Feliks Dzeržinski ja Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin 20-luvun lopulla otetussa kuvassa.Sovfoto / AOP

Feliks Dzierżyński oli puolalainen aatelismies, josta tuli vallankumouksellinen ja sittemmin Neuvostoliiton kahden ensimmäisen turvallisuuspalvelun, Tšekan ja OGPU:n johtaja vuodesta 1917 vuoteen 1926, jolloin hän kuoli.

Hänet tunnettiin myös lempinimellä Rauta-Feliks.

Tšeka eli Yleisvenäläinen erityiskomissio vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan perustettiin joulukuussa 1917 vallankumousjohtaja Vladimir Leninin aloitteesta, kun bolševikit olivat ottaneet vallan lokakuun vallankumouksessa.

Tšekalla oli keskeinen rooli Venäjän sisällissodassa, jota käytiin 1917–1922.

Leniniin kohdistuneen murhayrityksen jälkeen Tšeka toteutti "punaisen terrorin" (siirryt toiseen palveluun) nimellä tunnettua kampanjaa, jonka on arvioitu vaatineen jopa 140 000 kuolonuhria.

Turvallisuuspalvelun miehiä saatetaan edelleenkin Venäjällä kutsua vanhahtavasti tšekisteiksi.

Venäjän nykyinen presidentti Vladimir Putin työskenteli Neuvostoliiton aikana turvallisuuspalvelu KGB:ssä.

Aiheesta muualla:

The Moscow Times: Moscow to Vote on Restoring Soviet Secret Police Founder’s Statue (siirryt toiseen palveluun) 19.2.2021

Kommersant: Феликса Дзержинского зовут на референдум (siirryt toiseen palveluun) 17.2.2021

Meduza: В Москве проведут голосование об установке памятника на Лубянке. Выбрать можно будет между Феликсом Дзержинским и Александром Невским (siirryt toiseen palveluun) 19.2.2021

Joshua Yaffa, New Yorker: What the Removal of a K.G.B. Statue Can Teach America (siirryt toiseen palveluun) 17.7.2020

Lue seuraavaksi