1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Australia

Facebookin uutispimentoon johtanut lakialoite lähellä lopullista hyväksyntää – Tästä Australian kiistellyssä laissa on kyse

Australian lakialoitteessa on pohjimmiltaan kyse koko internetin perusolemuksesta ja siitä, voidaanko maailmanlaajuista tietoverkkoa pyörittää vuosikymmeniä vanhojen ideologioiden pohjalta.

Australia
Googlen hakusivu maalattuna seinään Sydneyn biennalessa.
Google on viimeisen viikon aikana solminut sopimuksia australialaisten mediayhtiöiden kanssa useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta. Vielä kuukausi sitten yhtiö uhkasi vetää hakukoneensa pois Australiasta.Quentin Jones / EPA

Australian senaatissa käytiin maanantaina kiivasta keskustelua yömyöhään asti. Käsittelyssä oli lakiesitys, joka läpimennessään velvoittaa Facebookin ja Googlen neuvottelemaan tiedotusvälineiden kanssa uutissisällöistä maksettavista korvauksista. Rajuja kiistoja aiheuttanut laki käytännössä määrää teknologiayhtiöt maksamaan uutisista, joita näkyy niiden alustoilla. Sen uskotaan saavan senaatin hyväksynnän huomenna.

Tiedotusvälineiden neuvottelulaki (news media bargaining code) on ensimmäinen laatuaan ja sen uskotaan poikivan vastaavanlaisia käytäntöjä ympäri maailman. Tähän mennessä eri maiden yritykset saada teknologiajätit neuvottelemaan meditatalojen kanssa korvauksista eivät ole johtaneet kummoisinkaan tuloksiin.

Esimerkiksi EU:ssa hiljalleen voimaan tuleva tekijänoikeusdirektiivi asettaa samanlaisia velvoitteita suurille alustoille kuin Australian uusi laki, mutta direktiivin kansallinen soveltaminen on ollut hidasta. Pisimmällä asian kanssa ollaan Ranskassa, mutta sielläkään ei direktiivi ole tuonut neuvotteluvoimaa mediataloille.

Kunnes nyt Austalian lainsäädännön myötä. Google nimittäin ilmoitti viime kuussa, hieman ennen kuin Australian parlamentti oli hyväksynyt lakialoitteen, maksavansa uutisista Ranskassa (siirryt toiseen palveluun).

Poliitikot ja kaupallisen median edustajat eri puolilla maailmaa ovatkin kiitelleet Australian tiukkaa linjaa. Esimerkiksi Suomessa Medialiitto pitää Australian lakialoitetta lähtökohtaisesti oikeansuuntaisena. Liiton mukaan nykyinen lainsäädäntö vaatii tiukempia keinoja, jotta teknologiajätit saataisiin neuvottelupöytään. Kanadassa mediasta vastaava perinneministeri Steven Guilbeault kertoi viime viikolla (siirryt toiseen palveluun) keskustelleensa vastaavanlaisen lainsäädännön luomisesta Australian, Saksan, Ranskan ja Suomen kollegoidensa kanssa.

Guilbeault uskoo koalition kasvavan pian 15 valtioon.

Piilaaksossa Australian lakihanketta sen sijaan pidetään puhtaana kiristyksenä, eikä käytännön leviäminen miellytä lainkaan teknologiajättejä. Facebook ja Google ovat molemmat uhanneet rajoittaa palveluitaan Australiassa, jos ne pakotetaan maksamaan uutissisällöistä.

Sittemmin Google on lieventänyt linjaansa ja solminut useita merkittäviä sopimuksia australialaisten mediatalojen kanssa. Facebook sen sijaan toteutti uhkauksensa viime viikolla ja esti uutisten jakamisen palvelussaan.

Mistä Australian uudessa laissa on kyse, ja kumpi osapuoli on kiistassa oikeassa?

Haastaako linkkimaksu avoimen internetin?

Tiedotusvälineiden neuvottelulaki velvoittaa Facebookin ja Googlen maksamaan tiedotusvälineille kaikista uutissisällöistä, joita yhtiöt näyttävät alustoillaan. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että kun uutislinkki ilmestyy Googlen hakutulokseen, yhtiön pitää maksaa siitä mediatalolle.

Australian laki on tiukempi kuin EU:n tekijänoikeusdirektiivi, joka ei puutu puhtaaseen linkittämiseen. EU:n mallissa Googlen tai Facebookin kaltaisten alustojen on maksettava silloin, kun ne näyttävät otteita uutistekstistä esimerkiksi esikatseluikkunan muodossa.

Kriitikoiden mielestä Australian mallissa on kyse linkkiverosta, joka on täysin ristiriidassa avoimen internetin ajatuksen kanssa. World Wide Webin keksijän Tim Berners-Leen mukaan laki uhkaa verkon perimmäisiä periaatteita asettaessaan hinnan linkkaamiselle.

Yleensä kovan ryöpytyksen kohteena olevat teknologiajättiläiset ovat siis saaneet nyt rinnalleet arvostettuja puolustajia.

Tiukimpien kriitikoiden mukaan koko ajatus siitä, että Facebookin ja Googlen pitäisi maksaa uutisten linkkaamisesta tiedotusvälineille, on absurdi. Teknologia-analyytikko Ben Thompson huomauttaa, että Facebook ja Google tuovat liikennettä ja näin ollen mainostuloja uutissivustoille. Miksi niiden pitäisi vielä maksaa tekemästään palveluksesta? (siirryt toiseen palveluun)

Lisäksi Thompson ihmettelee, miksi laki koskee vain Facebookia ja Googlea, kun samalla tavalla uutisia jaetaan esimerkiksi Twitterissä. Thompson arvelee, että syy tähän ei ole linkkausten määrässä, vaan siinä, että Facebookilla ja Googlella on suuret mainostulot.

Samalla tavalla asian näkee entinen piilaaksolainen pääomasijoittaja, nykyinen analyytikko Benedict Evans. Hänen mukaansa uusi lainsäädäntö on vain keino, jolla mainosmarkkinoita pitkään hallinneet mediatalot kiristävät tuloja teknologiayhtiöiltä, jotka ovat vallanneet mainosmarkkinat paremmilla tuotteillaan.

Tekijänoikeuden professori Taina Pihlajarinne Helsingin yliopistosta ymmärtää linkkaamiseen liittyvän kritiikin. Hän kuitenkin huomauttaa, että keinot toisten tekemästä työstä hyötymiseen ovat kehittyneet paljon internetin alkuajoista.

– Tietenkin voidaan argumentoida, että netissä kuuluu voida linkittää, mutta jos se linkittäminen ja siihen liittyvät muut toiminnot ovat täysin systemaattista, kaupallista ja keskittynyttä, niin voidaan miettiä, missä määrin on oikeutettua vaatia siitä korvauksia, Pihlajarinne sanoo.

Kiistassa on siis pohjimmiltaan kyse koko internetin perusolemuksesta ja siitä, voidaanko maailmanlaajuista tietoverkkoa pyörittää kymmeniä vuosia vanhojen ideologioiden pohjalta.

Ihmishahmo silhuettina näytön edessä, näytöllä Googlena ja Facebookin logot.
Australiassa 81 prosenttia digitaaliseen mainontaan käytetyistä rahoista päätyy Facebookille ja Googlelle.Julian Staratenschulte / EPA

Kenellä on paras käsitys uutisten arvosta?

Käytännössä Australian uusi laki, kun se tulee voimaan, ohjaa teknologiayhtiöitä ja mediataloja neuvottelemaan kokonaisvaltaisista korvaussopimuksista yksittäisten linkkimaksujen sijaan. Tällaisia sopimuksia Google on nyt solminut lähes kaikkien suurten australialaismedioiden kanssa.

Syy Googlen yhtäkkiseen neuvotteluintoon löytyy uuden lain kohdasta, jossa todetaan, että mikäli korvausneuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, asia siirtyy välimiesmenettelyyn. Tässä menettelyssä päätöksen sopivasta korvauksesta tekee Australian viestintä- ja mediaviranomainen, joka valitsee osapuolten viimeisistä tarjouksista lopullisen.

Amerikkalaisyhtiöt eivät pidä tämän kaltaista menettelyä tasapuolisena. Ensinnäkin yhtiöt katsovat, että heillä on paras käsitys verkkoliikenteen arvosta, joten mediatalojen pitäisi vain hyväksyä heidän tarjouksensa. Tämä parempi hintatietoisuus perustuu siihen, että Google ja Facebook käytännössä pyörittävät haku- ja mainosmonopoleja. Toisaalta tätä dataa yhtiöt eivät jaa kenellekään, joten ulkopuolisten on vaikea arvioida sen paikkansapitävyyttä.

Esimerkiksi Facebook on jäänyt kiinni yleisölukujensa liioittelusta mainostajille (siirryt toiseen palveluun). On jopa esitetty, että Googlen ja Facebookin luomat digitaaliset mainosmarkkinat eivät ole läheskään niin tehokkaat kuin yhtiöt ovat antaneet ymmärtää.

On siis ymmärrettävää, etteivät mediatalot suostu ensimmäiseen tarjoukseen. Ja tätä Google ja Facebook pelkäävät. Yhtiöiden mukaan Australian mallissa on vaarana, että mediatalot vaativat neuvotteluissa ylisuuria korvauksia, jotta riita päätyisi välimiesmenettelyyn, jossa mediatalot hyötyvät kotikenttäedusta.

Australian kilpailu- ja kuluttajaviranomainen ei pidä teknologiajättien pelkoa aiheellisena. Se painottaa, että lain tarkoituksena on vain vahvistaa perinteisen median neuvotteluasemia suhteessa teknologiajätteihin. Tämä tarkoitus näyttää toteutuneen ainakin Googlen osalta.

Siirtyvätkö rahat nyt Piilaaksosta Murdochin taskuun?

Yhdestä asiasta sekä lain kannattajat että vastustajat ovat samaa mieltä; mainostulojen valuminen Piilaaksoon on kurjistanut mediakenttää, eikä nykyinen kehitys ole demokratian kannalta suotava. Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että tiedotusvälineiden neuvottelulaki korjaisi tilanteen.

Pitkänlinjan teknologiatoimittaja ja Googlesta kirjan kirjoittanut Steven Levy katsoo, että uutissisältöjen linkkaamisen sijaan päättäjien pitäisi keskittyä sääntelemään Facebookin ja Googlen hallitsemia mainosmarkkinoita (siirryt toiseen palveluun).

Yhdysvalloissa tähän on jo havahduttu. Uudella mantereella jokaista suurta teknologiayhtiötä vastaan on käynnistetty useita oikeustoimia. Esimerkiksi Googlea syytetään monopoliaseman väärinkäytöstä verkkomainonnassa. Kymmenen osavaltion nostamasta kanteesta on myös selvinnyt, että Google ja Facebook ovat rajoittaneet kilpailua solmimalla keskinäisiä sopimuksia.

Kansalaisjournalismin asiantuntija Dan Gillmor puolestaan pitää huolestuttavana kehitystä (siirryt toiseen palveluun), jossa osa mediataloista joutuu riippuvaiseksi teknologiayhtiöiden maksamista korvauksista. Gillmorin mukaan tämä voi johtaa siihen, että kriittiset äänet teknologiayhtiöitä kohtaan hiljenevät näissä mediataloissa.

Toisaalta sekä Facebook että Google ovat jo vuosien ajan tehneet yhteistyötä mediatalojen kanssa näiden sisältöjen käytöstä. Google ilmoitti lokakuussa laittavansa miljardi dollaria (siirryt toiseen palveluun) tämän kaltaisiin yhteistyöprojekteihin. Tästä kassasta se nyt maksaa australialaismedioille.

Mutta vain suurimmille, sillä laki ei koske pienempiä paikallismedioita.

Lakiin kriittisesti suhtautuvat ovat nostaneet esille Australian mediakentän monimaisuuden, tai paremminkin sen puutteen. Australiassa uutismedian omistukset ovat keskittyneet voimakkaasti muutaman yhtiön käsiin. Ainoastaan Kiinassa ja Egyptissä sanomalehdistö on enemmän keskittynyttä.

Kriitikot näkevät, että lain seurauksena rahat vain siirtyvät amerikkalaisilta jättiläisiltä australialaisille jättiläisille, samalla kun pienet paikallismediat jäävät nuolemaan näppejään. Tätä teoriaa tukee se, että Australian suurinta mediaimperiumia hallitseva Rupert Murdoch on jo vuosien ajan yrittänyt saada lainsäädäntöä voimaan. Murdochilla on lämpimät suhteet Australian nykyhallintoon, mikä saa koko tilanteen monien silmissä näyttämään epäilyttävältä.

Murdochin omistama News Corp solmi viime viikolla globaalin sopimuksen Googlen kanssa.

Quit the bullshit -kyltti News Corp Australian toimiston ulkopuolella Sydneyssä.
Australiassa ilmastoaktivistit ovat syyttäneet Rupert Murdochin omistamaa New Corp -mediakonsernia valheiden levittämisestä ja ilmastonmuutoksen kiistämisestä. Aktivistien lisäksi myös moni poliitikko on vaatinut Murdochia vastuuseen yhtiönsä toimista. Australian entinen pääministeri Malcolm Turnbull on sanonut, että Murdochin mediaimperiumi aiheuttaa paljon suuremman uhan Australialle kuin Google.Dean Lewins / EPA

Facebookin uhkapeli ei välttämättä tuo voittoa

Viimeisen viikon ajan ahkerasti lisenssisopimuksia australialaisten mediatalojen kanssa tehnyt Google näyttää välttävän lain seuraamukset. Facebookin päätös panna vastaan näyttää sen sijaan kääntyvän yhtiötä itseään vastaan.

Mutta miksi Google taipui ja Facebook ei?

Molemmat yhtiöt ovat aiemmin käyneet vastaavanlaisia kamppailuja uutissisällöistä. Google piilotti uutiset haustaan Espanjassa vuonna 2014, kun maassa valmisteltiin vastaavanlaista lakia kuin nyt Australiassa on hyväksytty. Tuolloin uutissivustojen kävijämäärät putosivat viidenneksellä (siirryt toiseen palveluun).

Facebook on vuosien varrella useasti puuttunut uutisten näkyvyyteen alustallaan. Muutamissa maissa se on tehnyt kokeiluja, joissa uutiset ovat piilotettu minimiin (siirryt toiseen palveluun).

Yleisesti katsotaan, ettei uutissisällöillä ole juurikaan merkitystä Facebookille ja Googlelle. Se sijaan Googlella ja Facebookilla nähdään olevan suuri merkitys tiedotusvälineille. Lukujen valossa tämä pitää paikkansa. Facebookin sisällöistä vain 4 prosenttia on uutisia (siirryt toiseen palveluun). Googlen mukaan Australiassa tehdyistä hauista noin 2 prosenttia koskee uutisia.

Korvausten puolustajat kuitenkin painottavat, että uutissisällöillä on määränsä suurempi merkitys alustoille. Ne antavat palveluille uskottavuutta. Etenkin Googlen kohdalla uutisten puuttuminen hakutuloksista olisi huomattava puute.

Googlen neuvotteluintoon vaikutti varmasti Bing-hakukonetta pyörittävän Microsoftin ilmoitus, että se kannattaa Australian lakialoitetta. Microsoftin hallituksen puheenjohtaja Brad Smith kirjoitti yhtiön blogissa (siirryt toiseen palveluun) demokratian ja journalismin puolustamisen tärkeydestä.

Smithin näkemykset ovat yleviä, mutta samalla on hyvä muistaa, että Microsoftilla ei ole panoksia tässä pelissä. Yhtiötä ei ole mainittu lakitekstissä, eikä hakukonetoiminta ole sen liiketoiminnan ytimessä.

Facebookilla ei ole vastaavanlaista suoraa kilpailijaa, joka voisi ilmestyä paikalle kultaisessa haarniskassa. Ehkä tästä syystä Facebook päätti käyttää kaikkein kovinta keinoa ja estää australialaisten tiedotusvälineiden uutisten jakamisen alustallaan.

Täysin ongelmitta uutisten filtteröinti ei onnistunut. Eston kohteeksi joutui uutissisältöjen lisäksi myös muun muassa viranomaistiedotteita ja kansalaisjärjestöjen nettisivuja. Tämä viittaa siihen, ettei Facebook ollut valmistautunut itsekään ratkaisuunsa kovinkaan huolellisesti.

Yhtiölle ei myöskään näyttänyt tulleen mieleen, että sulkemalla uutismediat ulos virrasta, yhtiö osoitti pystyvänsä halutessaan rajoittamaan alustalla leviäviä sisältöjä. Ratkaisu asettaa kyseenalaiseen valoon Facebookin väitteet siitä, ettei se pysty tehokkaasti puuttumaan alustalla rehottavaan disinformaatioon.

Joka tapauksessa päätöksellään Facebook osoitti kaikille sen, kuinka suurta valtaa yhtiö käyttää. Luotettavien uutislähteiden sulkeminen keskellä pandemiaa puolestaan kertoo, ettei yhtiö välttämättä osaa tai halua käyttää tuota valtaa vastuullisesti.

Internet-liikennettä seuraavan Chartbeat-palvelun mukaan australialaisten uutissivustojen kotimaisesta liikenteestä katosi 13 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) sen jälkeen, kun Facebook esti uutissisältöjen jakamisen. Ulkomailta tuleva liikenne kutistui lähes kolmanneksella.

Nämä luvut nousevat vielä varmasti esille eri puolilla maailmaa, kun poliitikot pohtivat teknologiajättien asemaa. Ja silloin katse on kohdistunut entistä tiukemmin yhteen yhtiöön.

Lue myös:

Analyysi: Facebook vei australialaisten uutiset – mutta Google ja Microsoft päättelivät jo uuden ajan alkaneen

Lue seuraavaksi